Aškenasijuutalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
יהודי אשכנז
(Y'hude Ashk'naz)
Aškenasijuutalaiset
Juden 1881.JPG
Aškenasijuutalaisten asuinalue v. 1881, punaisella tihein asutus
Kokonaismäärä 12 miljoonaa [1]
Asuinalue Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat:6 miljoonaa[1]
Israelin lippu Israel 3-4 miljoonaa[2]
Kieli (kielet) heprea,venäjä,englanti,jiddiš
Uskonto (uskonnot) juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Holokausti

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Aškenasijuutalaiset (hepreaksi ‏אשכנזים‎, aškenazim) on Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys. Aškenasit eroavat muista juutalaisten ryhmistä muun muassa jumalanpalvelusrituaaliensa, kielensä ja heprean ääntämyksensä, lakiensa ja kulttuurinsa osalta. Etenkin Talmudilla on ollut suuri merkitys aškenaseille verrattuna muihin juutalaisryhmiin. Viime aikoina aškenasien ja muiden juutalaisten erot ovat vähentyneet, sillä aškenasit ja sefardijuutalaiset elävät nykyisin samoilla alueilla. Aškenasien osuus maailman juutalaisista on nykyään noin 80 %.[3]

Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aškenaz oli Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Gomerin poika ja Jafetin ja Nooan jälkeläinen. Juutalaiset alkoivat käyttää Aškenaz-nimeä Saksasta ja saksan kielestä viimeistään 1000-luvulla[4]. Nimellä alettiin sen jälkeen viitata Pohjois-Ranskan ja läntisen Saksan alueen juutalaisiin, ja myöhemmin Keski-Euroopasta Itä-Euroopaan muuttaneiden juutalaisten muodostamaan suureen juutalaisyhteisöön[3].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aškenasit asuttivat 1000-vuosituhannen alussa pääasiassa Saksaa ja Ranskaa. Vähitellen moni heistä kuitenkin muutti vainoja pakoon itään, ja Puolan juutalaisyhteisöstä tuli aškenasijuutalaisuuden keskus 1500-luvun alkuun mennessä. Tyypillinen Itä-Euroopan juutalaisten asumismuoto oli pikkukylä eli shtetl, joissa asui usein myös kristittyjä. Keski-Euroopan juutalaiset sen sijaan asuivat yleensä omiensa keskuudessa kaupunkigetoissa.[3]

1600-luvulta lähtien Itä-Euroopan aškenaseja alkoi muuttaa juutalaisvainoja pakoon Länsi-Eurooppaan, kuten Alankomaihin ja Englantiin, missä oli siihen asti asunut lähinnä sefardijuutalaisia. 1800-luvulla alkoi aškenasien suuri joukkomuutto eri puolille maailmaa, Euroopan lisäksi Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Israeliin ja Pohjois-Amerikkaan. 1920-lukuun mennessä jopa kaksi miljoonaa aškenasia oli muuttanut Yhdysvaltoihin, missä on nykyisin viisimiljoonainen aškenasijuutalaisten yhteisö.[3]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holokausti tuhosi Itä-Euroopan aškenasikulttuurin 1940-luvulla ja Yhdysvalloista tuli aškenasielämän keskus. Israelin juutalaisista aškenaseja oli maan itsenäistymisen aikana 1948 suurin osa, mutta muslimimaista tapahtuneen juutalaisten maahanmuuton jäljiltä sefardit nousivat enemmistöksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtunut maahanmuutto kasvatti taas aškenasien osuutta Israelin väestöstä. Aškenasien dominoiva ote israelilaisen yhteiskunnan monilla sektoreilla on kuitenkin aina ollut tuntuva, ja eri ryhmien välillä on joskus ollut jännitteitä. [3] [5]

Albert Einstein oli merkittävä niin Euroopan, Yhdysvaltain kuin Israelinkin juutalaisille, ja hänessä henkilöityy aškenasien menestys tieteessä.

Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aškenasijuutalaiset ovat menestyneet etenkin tieteen saralla. 1900-luvun puolivälin jälkeen noin 30 prosenttia Nobel-palkinnoista on myönnetty juutalaistaustaisille, lähinnä aškenasijuutalaisille tutkijoille. Aškenasijuutalaiset menestyvät poikkeuksellisen hyvin myös älykkyystesteissä. [6]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aškenasien arkikieli 1900-luvun puoliväliin asti oli juutalaissaksa eli jiddiš; hepreaa he käyttivät vain uskonnollisissa yhteyksissä. Jiddišiä puhutaan edelleen joissain Yhdysvaltain ja Israelin harediyhteisöissä, mutta aškenasien enemmistö puhuu asuinmaansa pääkieltä kuten englantia, venäjää, hepreaa tai Suomessa suomea.[7][8]

Sukunimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aškenasijuutalaiset joutuivat ottamaan käyttöön sukunimet 1700-luvun lopulla, ja useimmat perheet ottivat itselleen jiddišin- tai saksankieliset sukunimet. Haluttuja nimiä olivat esimerkiksi jalokiviin ja kukkiin viittaavat nimet, kuten Edelstein, Bernstein ja Rosenthal. Varattomimmat juutalaiset joutuivat tyytymään jopa loukkaaviin nimiin, kuten Klein ('pieni') tai Klutz ('kömpelö'). Myös ammatteja tai kaupunkeja merkitseviä nimiä otettiin paljon käyttöön. Moni Israeliin muuttanut suku on sittemmin vaihtanut vanhan jiddišinkielisen nimensä heprealaiseen. [9]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M. F. Hammerin et al. (2000) mukaan aškenasijuutalaisten Y-haploryhmät ovat peräisin etupäässä Lähi-idästä samoin kuin maailman useimpien muiden juutalaisryhmienkin, ja eurooppalainen vaikutus isälinjoihin on ollut pientä juutalaisten diasporan aikana.[10] Geneetikko Doron Behar (2006) esittää, että lähes puolella aškenaseista äitilinjoja on vain neljä, jotka ovat saaneet alkunsa Levantin alueella Lähi-Idässä 1900–2000 vuotta sitten.[11] Nature Communicationsissa 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa aškenasien äitilinjoista on lähtöisin esihistoriallisesta Euroopasta ja peräisin käännynnäisiltä 2000 vuoden takaa. Loput äitilinjoista havaittiin olevan peräisin joko Lähi-idästä tai tuntemattomasta lähteestä.[12]

Toisen teorian mukaan aškenasit ovat lähtöisin hajonneesta kasaarivaltakunnasta.[13] Teoriaa kannattavan geneetikko Eran Elhaikin mukaan aškenasien geeniperimä on yhdistelmä kaukasuslaista, eurooppalaista ja seemiläistä perimää.[14]

Geneetikko David Goldsteinin (2013) mukaan aškenasien kasaarialkuperän olemassaoloa tai eurooppalaisen geeniperimän osuutta ei voi määritellä tarkasti nykyisen geneettisen ja maantieteellisen tiedon pohjalta. Alueiden väestöt ovat aikojen kuluessa voineet siirtyä, tai heidän geenistönsä on muuttunut geneettisen ajautumisen myötä.[12]

Aškenasijuutalaiset polveutuvat tutkimusten mukaan vain pienestä perustajaryhmästä, ja heidän suuri määränsä selittyy voimakkaalla väestönkasvulla 1000-luvulta alkaen[15]. Pieni perustajaryhmän koko ja sitä seurannut vähäinen geenien vaihtuminen muiden kansojen kanssa on tuottanut aškenaseilla omanlaisensa kansantautiperinnön[16].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b John Hopkins Gazette
  2. Do Ashkenazi Jews have a Higher than expected Cancer Burden? Israel Medical Association Journal ,Volume 3, 2001.
  3. a b c d e Shira Schoenberg: Ashkenazim Jewish Virtual Library. Viitattu 3.6.2012.
  4. Ashkenaz Jewish Encyclopedia. Viitattu 3.6.2012.
  5. Aviya Kushner: Israel's Vibrant Jewish Ethnic Mix My Jewish Learning. Viitattu 3.6.2012.
  6. Charles Murray: Jewish Genius 2007. Commentary Magazine. Viitattu 3.6.2012.
  7. Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6.
  8. Muir, Simo: Jiddišistä ruotsin kautta suomeen. Virittäjä 133. Helsingissä: Kotikielen seura, 2009. ISSN 0042-6806.
  9. Jewish Family Names Board of Jewish Education. Viitattu 3.6.2012.
  10. Hammer, M. F.; A. J. Redd, E. T. Wood, M. R. Bonner, H. Jarjanazi, T. Karafet, S. Santachiara-Benerecetti, A. Oppenheim, M. A. Jobling, T. Jenkins, H. Ostrer, B. Bonné-Tamir: Jewish and Middle Eastern non-Jewish populations share a common pool of Y-chromosome biallelic haplotypes 9.5.2000. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 3.6.2012.
  11. Behar, Doron M.; Ene Metspalu, Toomas Kivisild, Alessandro Achilli, Yarin Hadid, Shay Tzur, Luisa Pereira, Antonio Amorim, Lluı's Quintana-Murci, Kari Majamaa, Corinna Herrnstadt, Neil Howell, Oleg Balanovsky, Ildus Kutuev, Andrey Pshenichnov, David Gurwitz, Batsheva Bonne-Tamir, Antonio Torroni, Richard Villems, and Karl Skorecki (March 2006). "The Matrilineal Ancestry of Ashkenazi Jewry: Portrait of a Recent Founder Event" (PDF). The American Journal of Human Genetics 78 (3): 487–497. doi:10.1086/500307. PMID 16404693. PMC:1380291. Viitattu 2008-12-30. 
  12. a b Kate Yandell: Genetic Roots of the Ashkenazi Jews 8.10.2013. The Scientist. Viitattu 2.1.2014.
  13. Are Russian Jews Descended from the Khazars?
  14. Eran Elhaik: The Missing Link of Jewish European Ancestry: Contrasting the Rhineland and the Khazarian Hypotheses 2013. Genome Biology and Evolution. Viitattu 21.1.2013.
  15. Aškenasijuutalaisista lähes puolella vain neljä kantaäitiä (englanniksi)
  16. Ashkenazi Jews: A Unique (Genetic) Population The Hebrew University of Jerusalem. Viitattu 3.6.2012.