Franz Kafka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Franz Kafka
Franz Kafka vuonna 1906
Franz Kafka vuonna 1906
Syntynyt 3. heinäkuuta 1883
Flag of Austria-Hungary (1869-1918).svg Praha, Itävalta-Unkari
Kuollut 3. kesäkuuta 1924 (40 vuotta)
Kierling (nykyisin osa Klosterneuburgia), Itävalta
Ammatit vakuutusvirkailija, kirjailija
Kansallisuus Böömin juutalainen (Itävalta-Unkari, myöh. Tšekkoslovakia)
Tyylilajit romaani, novelli
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Franz Anton Kafka (3. heinäkuuta 18833. kesäkuuta 1924) oli 1900-luvun tärkeimpiä saksankielisiä kirjailijoita. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Prahassa, Böömissä (tuolloin osa Itävalta-Unkaria, nykyisin Tšekkiä). Suuri osa Kafkan merkittävimmästä tuotannosta julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafka syntyi Prahassa 1883 saksankieliseen juutalaiseen keskiluokkaiseen perheeseen. Kauppiasisä oli perheen voimakas patriarkka, jonka vaikutus näkyy Franz Kafkan kirjallisuudessakin: päähenkilöiden voimattomuus ja kykenemättömyys kapinaan on keskeinen teema Kafkan romaaneissa ja novelleissa. Nuori Kafka oppi äidinkielenään saksan, mutta oli varsin sujuva myös tšekin kielessä ja opetteli myöhemmällä iällään ainakin jonkin verran ranskaa.[1]

Kafka menestyi opinnoissaan kiitettävästi ja saavutti lakitutkinnon, joka mahdollisti hyvät taloudelliset oltavat. Tulot mahdollistivat kirjailijan toimen harjoittamisen työn ohessa, vaikka töistään hän julkaisi ainoastaan muutamia novelleja. Vaikka Kafkalla oli estynyt suhde esimerkiksi seksiin, joka vaihteli täydellisestä pidättäytymisestä viehtymykseen prostituoituihin, oli hänen sosiaalinen elämänsä varsin vilkasta. Kafka piti yhteyksiä Euroopan kirjallisiin piireihin ja älymystöön.

Vuonna 1917 Kafka sairastui tuberkuloosiin, joka paheni vuoteen 1922 mennessä niin, että hän joutui lopettamaan työnsä. Aika kului eri tuberkuloosiparantoloissa, sairauden levitessä lopulta keuhkoista kurkunpäähän.

Kafka kärsi tuberkuloosin ohella pitkäaikaisesta masennuksesta. Päiväkirjojen ja kirjeiden perusteella on epäilty, että hänellä olisi ollut syömishäiriö, anoreksia.[2][3]

Ennen kuolemaansa tuberkuloosihoitolassa vuonna 1924 Kafka pyysi ystäväänsä Max Brodia tuhoamaan tuotantonsa. Brod ei kuitenkaan halunnut noudattaa ystävänsä pyyntöä, ja niin Kafka alkoi kuolemansa jälkeen saavuttaa suosiota ja on nykyään yksi eurooppalaisen kirjallisuuden suurnimistä.

Kirjallinen tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafkan teosten ilmapiiri on synkkä ja teemoina ovat usein käsittämätön ahdistus, vaino ja irrallisuuden tuntu. Päähenkilöt ovat usein kyvyttömiä toimimaan haluamallaan tavalla. Kyvyttömyys voi aiheutua voimakkaista, päähenkilön elämää rajoittavista auktoriteeteista, kuten mielivaltaisesti jäseniään koettelevasta, byrokraattisesta yhteiskunnasta (Oikeusjuttu) tai väkivahvasta ja määräilevästä isästä (esim. Tuomio-novelli).

Toisaalta useimpia Kafkan kertomuksia leimaa myös salakavala, mustahko huumori. Esimerkiksi romaanissa Oikeusjuttu heijastuu Kafkan hienovarainen satiiri virkavaltaistunutta yhteiskuntaa kohtaan. Päähenkilö joutuu nimettömän oikeusistuimen eteen, jossa hän ei edes tiedä, mistä häntä syytetään. Muodonmuutos-pienoisromaanissa kauppamatkustaja Gregor Samsa ajautuu voimattomaan, hyljeksittyyn asemaan muututtuaan nukkuessaan "suunnattomaksi syöpäläiseksi".

Kafkan teosten asetelmista ja tunnelmasta on kehkeytynyt kafkamaisuuden käsite, jolla viitataan esimerkiksi niin kutsuttuun kasvottomaan byrokratiaan sekä siitä aiheutuvaan yksilön hegeliläiseen vieraantumiseen yhteiskunnasta.

Kafkaa on luokiteltu modernistisen, surrealistisen, eksistentialistisen ja nimenomaisesti juutalaisen[4] kirjallisuuden edustajaksi. Esimerkiksi kirjailija Jorge Luis Borgesin mukaan Kafka on uskonnollinen kirjoittaja, jolla on "enemmän tekemistä Jobin kirjan kuin 'modernin kirjallisuuden' kanssa"[5].

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafkan jäämistöstä on syntynyt riita, joka juontuu vuonna 1988 pidettyyn huutokauppaan. Oikeusjutun alkuperäiskäsikirjoitus myytiin huutokaupassa Saksaan Marbachin nykykirjallisuuden arkistolle. Käsikirjoitus oli kulkeutunut Brodilta tämän sihteerille Esther Hoffelle, joka pani sen huutokauppaan myyntiin. Israelin valtio katsoo käsikirjoituksen kuuluvan itselleen.[6]

Hoffen lapset Eva Hoffe ja Ruti Wisler ovat vaatineet itselleen omistusoikeutta Kafkan julkaisemattomaan jäämistöön, mutta israelilainen tuomari on määrännyt Sveitsissä ja Israelissa pankin tallelokeroissa säilytetyt paperit julkisiksi. Tämän seurauksena tulossa on todennäköisesti uusia Kafkan tekstien julkaisuja.[7] Tutkijoita kiinnostavien papereiden joukossa on muun aineiston ohella tiettävästi ainakin julkaisematon novelli.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franz Kafkan patsas Prahassa

Kafka antoi ystävälleen Max Brodille ohjeet, että kaikki hänen kirjoituksensa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on poltettava hänen kuolemansa jälkeen. Brod ei kuitenkaan totellut Kafkan ohjeistusta, vaan järjesti sekalaisessa järjestyksessä olleet paperit toimituskelpoisiksi; monet Kafkan kertomuksista ovat Brodin jälkikäteen nimeämiä ja puhtaaksikirjoittamia. Sen sijaan Kafkan seurustelukumppanin Dora Diamantin haltuun jätetty osa kirjoituksista hävisi Gestapon tehtyä ratsian Diamantin asuntoon Berliinissä vuonna 1933.[9]

Novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomio (Das Urteil - 1913)
  • Muodonmuutos (Die Verwandlung - 1915)
  • Rangaistussiirtolassa (In der Strafkolonie - 1919)
  • Maalaislääkäri (Ein Landarzt - 1920)
  • Nälkätaiteilija (Ein Hungerkünstler - 1924)
  • Metsästäjä Gracchus (Der Jäger Gracchus 1917)
  • Aviopari (Das Ehepaar)
  • Hiilisangolla ratsastaja (Der Kübelreiter)
  • Selonteko akatemialle (Ein Bericht für eine Akademie)
  • Silta (Die Brücke)
  • Kun Kiinan muuria rakennettiin (Beim Bau der Chinesischen Mauer)
  • Josefine, laulajatar, eli hiirien kansa (Josephine, die Sängerin oder Das Volk der Mäuse - 1924)

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kafka.org/index.php?biography
  2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=3061914&dopt=Abstract
  3. http://www.caringonline.com/eatdis/celebrities_f.html
  4. Harold Bloom: Ruin the Sacred Truths; Ritchie Robertson: Kafka: Judaism, Politics and Literature
  5. Esipuhe J. A. Underwoodin englanninnoksessa Short Stories, 1904-24
  6. Israel ja Saksa riitelevät Kafkan perinnöstä
  7. Tuomari määräsi Kafkan jäämistön julkiseksi viitattu 22.7.2010
  8. Kate Connolly: Franz Kafka papers should be made public, Israeli judge rules Guardian. 21.7.2010. Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  9. David Zane Mairowitz ja Robert Crumb: Kafka vasta-alkaville ja edistyville. Suomennos Jukka Heiskanen. Jalava, 2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Corngold, Stanley – Wagner, Benno: Franz Kafka: The Ghosts in the Machine. Evanston (Ill.): Northwestern University Press, 2011. ISBN 978-0-8101-2769-2.
  • Friedländer, Saul: Franz Kafka: The Poet of Shame and Guilt. New Haven: Yale University Press, 2013. ISBN 978-0-300-13661-6.
  • Kafka, Franz: Tuberkuloosifragmentit. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-045-7.
  • Mairowitz, David Zane & Crumb, Robert: Kafka vasta-alkaville ja edistyville. (Kafka for beginners, 1993.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1995 (3. painos 2007). ISBN 978-951-887-382-5.
  • Neumann, Gerhard: Kafka-Lektüren. Berlin: De Gruyter, 2013. ISBN 978-3-11-028848-3.
  • Pawel, Ernst: Franz Kafka. (The nightmare of reason: A life of Franz Kafka, 1984.) Suomentanut Kimmo Rentola. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-08661-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Franz Kafka -sitaatteja.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Franz Kafka (saksaksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Franz Kafka.