Asbesti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asbestikuituja.
Krokidoliittiasbestikuituja (sininen asbesti). Mitan pituus on 1 cm.

Asbesti on useiden kuitumineraalien yhteisnimitys. Asbestia käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Aine on terveydelle erittäin vaarallista. Pienintä terveydelle haitallista altistusta ei tunneta.

Asbestin sisältämiä mineraaleja ovat krysotiili (valkoinen asbesti), aktinoliitti, antofylliitti, amosiitti (ruskea asbesti), krokidoliitti (sininen asbesti) ja tremoliitti.

Rakennusmateriaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaista silikaattimineraalia, jota on käytetty rakennusmateriaalina, koska sillä on hyvät palonkesto-ominaisuudet, se on hyvä lämmön- ja sähköneriste ja se parantaa tilojen akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointi­kanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.[1]

Terveyshaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista ja se aiheuttaakin Suomessa eniten työperäisiä kuolemia.[2] Hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta ongelmia, mutta rikkoutuneet materiaalit saattavat levittää asbestipölyä ilmaan. Pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin, ja sen on havaittu aiheuttavan keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa, eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää, ja muita keuhkopussin sairauksia.[3]

Asbestikuidut eivät poistu elimistöstä mitään kautta sinne jouduttuaan, joten lyhytaikainenkin altistuminen voi johtaa sairastumiseen. Yleensä sairastuminen johtuu kuitenkin pitkäaikaisemmasta altistuksesta, ja sairastumisen riski kasvaa altistuksen myötä.[4] Asbesti voi vaikuttaa terveyteen pitkään altistumisen jälkeen, ja monet sen aiheuttamat sairaudet puhkeavat vasta kymmenien vuosien päästä altistumisesta.[5] Pienintä terveydelle haitallista altistusta ei tunneta, ja syöpäriski kasvaa altistuksen lisääntyessä. Asbestin tekee erityisen vaaralliseksi sen poistumattomuus kehosta, joten kerran kehoon joutuessaan asbestikuidut aiheuttavat jatkuvaa ärsytystä solutasolla, mikä altistaa syövälle. Tupakointi ja asbesti yhdessä moninkertaistavat keuhkosyöpäriskin jopa 50-kertaiseksi[6].

Yli 800 asbestille altistunutta sairastuu vuosittain syöpään tai muuhun asbestista aiheutuneeseen keuhkojen sairauteen. Sairaudet puhkeavat vasta 10–20 vuoden altistumisajan jälkeen. Pitkän viiveen jälkeen syntynyt sairaus hautautuu ja perusterveydenhuollossa ei aina tunnisteta kaikkia asbestista aiheutuneita sairauksia.

Asbestin käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asbestin raaka-aineista antofylliittiä on louhittu Suomessa.

Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa.

Eniten asbestille altistuneita ammattiryhmiä ovat telakka- ja rakennusteollisuuden työntekijät. Vaikka asbestin käyttö on kielletty ja purkutyötkin sallittu ainoastaan ammattilaisille, asbestille altistuu edelleen ihmisiä, tietämättömyyden ja osin välinpitämättömyydenkin vuoksi. Yleisin tiedostamaton asbestialtistuksen aiheuttaja lienee nykyisin kylpyhuoneremontit, jossa purkuvaiheessa saattaa huoneistoon levitä merkittäviä määriä asbestipölyä. Uusien altistusten ja terveyshaittojen pitkän itämisajan vuoksi asbestista johtuvia sairauksia ilmenee vielä pitkään.

Purkutyö luvanvaraista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1988 rakennetussa rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein käytännössä mahdotonta suojautua.

Merkittävimmät esiintymisalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät asbestin louhijamaat (2011)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asbesti on ollut käytössä todistettavasti jo vähintään 4500 vuotta sitten, jolloin Juojärven alueen asukkaat ovat käyttäneet antofylliittiä astioidensa vahvistamiseen.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asbesti ymparisto.fi. 7.7.2011. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.5.2013.
  2. Asbestista monia sairauksia Akuutti. 13.3.2013. Yleisradio. Viitattu 12.5.2013.
  3. Asbesti Hengitysliitto. Viitattu 12.5.2013.
  4. Asbesti 14.10.2013. Työsuojeluhallinto. Viitattu 05.11.2014.
  5. Asbesti 12.1.2010. Työsuojeluhallinto. Viitattu 12.5.2013.
  6. Keuhkofibroosi (keuhkojen sidekudoistuminen) Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Viitattu 26.10.2013.
  7. U.S. Geological Survey: ASBESTOS 2012
  8. Ross, Malcolm & Nolan, Robert P: ”History of asbestos discovery and use and asbestos-related disease in context with the occurrence of asbestos within the ophiolite complexes”, Ophiolite Concept and the Evolution of Geological Thought, s. 447. Boulder, Colorado: The Geological Society of America, 2003. ISBN 0-8137-2373-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.1.2014). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asbesti.