Putkiremontti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Putkiremontti (putkisaneeraus) tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemärijohtojen kunnostusta tai uusimista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Hankkeen koko ja yleisyys

Suomen asuntokanta on yhteensä noin 2 000 000 asuntoa: putkiremontti tehdään vuosittain noin 10 000 asuntoon. Asuintalolle tehdään putkiremontti Suomessa 45–50 vuoden välein vesi- ja viemäriputkistoihin. Lämmitysverkosto (esimerkiksi vesikiertoinen patterilämmitysverkosto) kestää yleensä selvästi pidempään. 1970-luvun taloissa ilmeni tarvetta putkistokorjauksiin jo 2000-luvun alussa. Tämä johtuu 1970-luvun nopean rakentamisen huonosta laadusta.[1]

[muokkaa] Useita kunnostuksen kohteita

Putkiremonttiin liittyy usein kylpyhuoneiden vesieristyksen, laatoituksen ja kalusteiden uusiminen, toisinaan myös rakennuksen lämmitysvesiputkien ja lämpöpattereiden korjaus tai uusiminen. Putkiremontin yhteydessä yleensä myös kannattaa uusia esimerkiksi talon sähkö- ja tietoliikennejohdotukset tai ilmastointia, koska rakenteet avataan joka tapauksessa. Taloyhtiöt ovat aina korjauskohteina yksilöllisiä.

[muokkaa] Remontin kulku

Työ alkaa yleensä asbestieristeiden poistolla, koska asbestin karsinogeenisuuden takia se vaatii oman aliurakoitsijan työosuuden. Pääputkilinjojen lisäksi asbestia voi olla muun muassa kylpyhuoneiden laatoissa, kiinnityslaasteissa, saumalaasteissa, mattoliimoissa ja lattiatasoitteissa.

Putkiremontissa töitä tehdään yleensä pystylinja kerrallaan. Yleensä linjassa on alle kymmenen asuntoa riippuen talon kerrosmäärästä. Linjoja on kerrostalossa yleensä 3–5 kappaletta talon koosta riippuen.

Putkiremontti haittaa asumista selvästi. Se estää veden tulon ja WC:n käytön tavallisesti 4–6 viikoksi. [2]

[muokkaa] Uudet menetelmät

Perinteisen putkiremontin tilalle on myös tullut uusia halvempia menetelmiä, jotka eivät vaadi putkiston poistamista. Näissä putkia pinnoitetaan sisältä, sujutetaan uudella sisäputkella tai sukitetaan puhallettavalla sisäkerroksella. Voidaan toimia myös niin, että uusia menetelmiä käytetään ainoastaan joihinkin remontoitavan putkiston osiin, muut korjataan perinteisesti. Ongelmana uusien menetelmien käytössä saattaa olla esimerkiksi vakuutusyhtiön suhtautuminen: kattaako kiinteistövakuutus mahdollisen vesivahingon uudella menetelmällä tehdyn peruskorjauksen jälkeen.

[muokkaa] Hankkeen valmistelu ja kustannukset

Putkiremonttia vetämään valitaan yleensä projektipäällikkö tai rakennuttajakonsultti. Vain vajaa kolmennes hankkeista on isännöitsijöiden vetämiä. Urakka vaatii hyvän suunnittelun ja yleensä urakkaan pyydetään tarjouksia 3–6 eri urakoitsijalta. Halvimman ja kalleimman tarjouksen ero on yleisesti ainakin 50–100 euroa neliöltä. Halvin ei välttämättä ole aina paras valinta.

Asunto-osakeyhtiössä osakkaat maksavat putkiremontin vastikeperusteen mukaan, eli yleensä jyvitetyn pinta-alan suhteessa.

Putkiremonttin kustannukset vuonna 2006 olivat Suomessa keskimäärin 400–450 euroa vastikeneliöltä, pääkaupunkiseudulla noin 100 euroa enemmän.[3] Asuntojen koko vaikuttaa putkiremontin hintaan: mikäli talossa on paljon pieniä asuntoja hinta nousee. Keskimääräisen kerrostaloasunnon putkiremontti maksaa siis noin 25 000–35 000 euroa. Perinteisessä putkiremontissa kustannukset muodostuvat itse putkityöstä joka on alle puolet kustannuksesta ja rakennusteknisistä töistä joka muodostaa yli puolet.

Kolmannes putkiremonteista tulee arvioitua kalliimmaksi ja 40 prosentissa remonteista työ venyy esimerkiksi yllätysten takia yli aikataulun.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.aamulehti.fi/extrakuvat/putkiremppa.pdf
  2. Putkiremontti taloyhtiössä – onnistumisen edellytykset
  3. HS: Putkiremontin neliöhinta on yli 500 euroa Helsingissä
Henkilökohtaiset työkalut