Espanjantauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotilassairaala Kansasissa espanjantaudin aikana.

Espanjantauti oli vuosina 1918–1919 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Puolentoista vuoden aikana tauti surmasi noin 30–100 miljoonaa ihmistä.[1][2][3] Luonteeltaan espanjantauti oli influenssa, jonka oireina olivat yskä, kuume ja särky. Jälkitauteina se saattoi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen. Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli noin 25 000 ihmistä.

Viruksen uskottiin kuolleen, mutta vuonna 2006 tiedemiehet onnistuivat jäätyneistä uhreista saatujen kudosnäytteiden avulla luomaan viruksen uudelleen tutkimustarkoituksia varten. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että taudista aikanaan selvinneet nykyiset vanhukset kantavat edelleen espanjantautia aiheuttavan influenssaviruksen vasta-aineita veressään.[4]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleisuus New Yorkissa, Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa vuosina 1918–1919.

Ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin yhdysvaltalaisella sotilasleirillä 11. maaliskuuta 1918. Pandemian, maailmanlaajuisen epidemian, alkuperämaasta ei ole varmuutta. Koska sotivissa maissa sotasensuuri salasi tautiuutiset, pandemia tuli julkisuuteen vasta, kun tauti levisi sodan ulkopuolella olleeseen Espanjaan. Näin sen nimeksi vakiintui espanjantauti.

Heinäkuussa 1918 tauti oli levinnyt jo eri puolille maailmaa. Siihen asti kuolleisuusluvut olivat pysyneet pieninä, mutta 22. elokuuta 1918 havaittiin Brestissä Ranskassa taudista entistä vaarallisempi muunnos. Muuntunut virus aiheutti espanjantaudin toisen aallon saman vuoden lopulla, ja kuolleisuusluvut kasvoivat suuresti kaikkialla, missä tautia esiintyi. Influenssa levisi ympäri maapalloa muutamassa kuukaudessa.

Espanjantauti on ollut kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, ja siihen kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä.[1][2][3] Poikkeuksellista espanjantaudissa oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus. Tautiin sairastui arviolta 20–50 prosenttia maapallon kaikista ihmisistä, ja heistä jopa yli kolme prosenttia kuoli. Erään arvion mukaan tautiin olisi sairastunut maailmalla noin miljardi ihmistä. Suomessa tautiin kuoli noin 25 000[5] ja Yhdysvalloissa yli 500 000 ihmistä[6].

Tutkimusten mukaan espanjantaudin aiheutti virus, joka muistutti perusrakenteeltaan lintuinfluenssavirusta. Lintuinfluenssa tarttuu harvoin ihmiseen, mutta tarttuessaan se voi olla hengenvaarallinen. Huhtikuussa 2009 Meksikosta maailmalle levinneen sikainfluenssan H1N1-virusrakenne on puolestaan sama kuin espanjantaudin aiheuttajaviruksella.

Tunnettuja uhreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Knobler, Stacey L. et al.: The Threat of Pandemic Influenza: Are We Ready?, s. 7. National Academies Press, 2005. 0-309-09504-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.9.2009). (englanniksi)
  2. a b Espanjantauti: vanha tappaja herätettiin henkiin Suomenkuvalehti.fi. 28.10.2005. Suomen Kuvalehti. Viitattu 6.9.2009.
  3. a b Salmela, Simo: Mystinen espanjantauti www.helsinki.fi. 36/2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 6.9.2009.
  4. E.L. Altschuler et al.: Neutralizing antibodies derived from the B cells of 1918 influenza pandemic survivors. Nature, online 17 August 2008. Macmillan Publishers Limited.. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.8.2008.
  5. Ilta-Sanomat, PE 31/7 2009, sivu 21
  6. Janssen, Sarah (toim.) et al.: The World Almanac and Book of Facts 2010, s. 8. Infobase Publishing, 2010. ISBN 978-1-60057-123-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espanjantauti.