Antisemitismi

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historia-osio vajavainen. Katso myös keskustelu.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Osa uskontojen artikkelisarjaa Juutalaisuus ja juutalaiset           Kuka? · Etymologia · Kulttuuri Juutalaisuus · Periaatteet Jumala · Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim) · Mišna (613) · Talmud Halakha · Juhlapäivät · Tefilla Tzedaka · Etiikka · Kabbala · Minhag Filosofia · Daavidintähti · Menora Synagoga · Mezuza Juutalaisuuden haarat Aškenasit · Sefardit · Mizrahit Väestö  · Maittain Israel · Yhdysvallat · Venäjä Tunnettuja juutalaisia Suuntaukset · Rabit Ortodoksisuus · Konservatismi Reformismi · Rekonstruktionismi Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi Juutalaiset kielet Heprea · Jiddiš · Ladino · Džidi · Juutalaisaramea · Juutalaisarabia Historia · Johtajat Israelin kuningaskunta · Uskonriidat · Temppeli · Babylonin vankeus · Makkabealaiset · Sanhedrin · Farisealaiset · Ensimmäinen juutalaissota · Kitos-sota · Toinen juutalaissota · Hasidismi · Haskala · Holokausti · Alijah · Israel (Historia) · Arabikonfliktit Antisemitismi Historia · Uusantisemitismi Poliittiset liikkeet · Sionismi Suomen juutalaiset Tunnettuja suomenjuutalaisia n • k • m

Ranskalainen vaalijuliste vuodelta 1889. Antisemitistinen ehdokas Adolphe Willette julistaa: ”Juutalaiset ovat meille vihamielinen erilainen rotu... Juutalaisuus on vihollinen!”

Antisemitismi eli juutalaisviha tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin.^[1]

[muokkaa] Historiaa

Eri maihin hajaantuneet juutalaiset ovat olleet vuosituhansien aikana usein vihattu kansa. Toisaalta tähän ovat olleet syynä kristittyjen ja muslimien uskonnolliset käsitykset, ja toisaalta monissa maissa juutalaiset ovat ainoana merkittävänä etnisenä vähemmistönä olleet valtaväestön yleisten ksenofobisten asenteiden keskeinen kohde.

Juutalaisvastaisuutta esiintyi jo antiikissa. Keskiajalla ja vielä pitkälti uudella ajalla juutalaisiin kohdistui ajoittain laajojakin vainoja ja usein myös maastakarkotuksia. Esimerkiksi Englannin Edvard I karkotti kaikki juutalaiset maasta 1290, ja he saivat palata vasta 1600-luvulla Oliver Cromwellin aikana. Keskiajalla juutalaisia asui erityisen runsaasti Espanjassa, mutta vuonna 1492 maan hallitsijat Isabella ja Ferdinand antoivat määräyksen, jonka mukaan kaikkien juutalaisten oli lyhyen ajan kuluessa kuolemanrangaistuksen uhalla joko käännyttävä kristinuskoon tai poistuttava maasta. Suurin osa heistä pakeni muihin maihin.

Koska keskiajalla kirkko sulki juutalaisilta lähes kaikki ammatit, he joutuivat toimimaan aliarvostetuissa, "välttämätön paha" -tyyppisissä ammateissa, kuten rahanlainaajina ja veronkerääjinä. Rahanlainaaminen oli kristityiltä kielletty, ja antamalla verojenkeruun juutalaisille vallanpitäjät saivat kansan antipatiat kohdistumaan itsensä sijaan juutalaisiin (vaikka antisemitismi keskiajalla olikin suurimmaksi osaksi luonteeltaan uskonnollista). Noilta ajoilta on peräisin juutalaisten vieläkin voimakas asema pankkitoiminnassa. Juutalaisia epäiltiin milloin minkäkin vitsauksen aiheuttajiksi. Heitä syytettiin esimerkiksi rutosta, koska he itse selvisivät epidemiasta melko hyvin ilmeisesti tarkkojen hygieniasääntöjensä ansiosta.

1800-luvulta juutalaisvihaan alettiin yhdistää näennäistieteellisiä rotuoppeja, jolloin se alkoi saada enemmän rasistisia piirteitä.^[2]

[muokkaa] 1900-luku

1900-luvulla vuosina 1942–1945, oli kansallissosialistien suorittama juutalaisten kansanmurha.

[muokkaa] Holokausti

Pääartikkeli: Holokausti

Merkittävä vaihe antisemitismissä oli holokausti eli kansallissosialistien suorittama juutalaisten kansanmurha vuosina 1936–1945. Juutalaisvastaisilla teemoilla kampanjoineiden kansallissosialistien valtaannousun taustalla oli saksalaisten pitkään jatkunut juutalaisvastaisuus, joka johtui muun muassa juutalaisten voimakkaasta taloudellisesta menestyksestä sekä osittain Weimarin tasavallan heikkoudesta. Tämän massamurhan vaikutuksesta juutalaisvastaisuus suurelta osin purkaantui ja siitä seuranneen juutalaisvaltion perustamisen myötä muotoutui nykyiseen asuunsa.

[muokkaa] Holokaustin jälkeen

Monien juutalaisten mielestä Israelin tai sionismin vastustaminen on juutalaisvastaisuutta, mutta monet eurooppalaiset ja amerikkalaiset Israelin politiikkaa vastustavat kiistävät tämän. Jotkut ovat ilmaisseet, että "antisemitismiä" käytetään heidän mielestään tapana leimata Israelin hallituksen kriitikot.

Israelia ympäröi yli 20 arabivaltiota. Näistä Egyptin ja Jordanian kanssa Israelilla on rauhansopimus. Monien arabimaiden kartoista puuttuu koko Israel tai se on korvattu valtiolla nimeltä Palestiina. Näissä maissa esimerkiksi kouluissa tiedon puute tai väärä opetus aiheuttavat edelleen juutalaisvastaisuutta.

[muokkaa] Antisemitismi Suomessa

Suomessa antisemitismiä esiintyi ennen vuotta 1944 rajallisesti. Juutalaisiin liitetyt paheet olivat luonteeltaan yleisiä, eikä niitä edes yritetty liittää kenenkään nimettyyn suomalaiseen juutalaiseen. Juutalaisvastaisissa kirjoituksissa näkyi ulkomaalaisvaikutus erityisesti Saksasta. Suomalaisessa lehdistössä ei yleisesti ottaen lukijoita yllytetty väkivaltaisuuksiin.^[3]

Poikkeuksena tästä olivat äärikansalliset ja äärioikeistolaiset liikkeet, jotka lietsoivat juutalaisvastaisuutta avoimesti. Nämä liikkeet eivät saavuttaneet laajaa suosiota. Juutalaisvastaiset, pitkälti Saksasta tuodut, väitteet lisääntyivät erityisesti kansallissosialistien valtaannousun jälkeen vuonna 1933.^[3]

Edes Saksan aseveljenä Suomi ei ollut mainittavan juutalaisvastainen maa. Suomi kuitenkin luovutti joitakin juutalaisia Saksaan ulkopoliittisista, ei aatteellisista syistä.

[muokkaa] Antisemitismi mediassa

Israel pyrkii maailmanlaajuisesti vaikuttamaan viestimiin. Maa on hyvin kärkäs vetämään yhtäläisyysmerkit Israel-kriittisyyden ja antisemitismin välille, mistä on päätoimittaja Janne Virkkusen mukaan "aika runsaasti kokemusta myös Helsingin Sanomien toimituksessa."^[4]

Ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet julkaisi 17. elokuuta 2009 jutun, jossa väitettiin israelilaisten sotilaiden ottavan elimiä kuolleilta ja haavoittuneilta palestiinalaisilta. Kirjoituksessa ei esitetty todisteita vaan palautettiin mieleen erilaisia huhuja kansainvälisestä elinkaupasta ja israelilaisten osuudesta tässä kaupassa. Israel nosti Aftonbladetin kirjoituksesta kovan metelin. Pääministeri Benjamin Netanjahu vaati selväsanaisesti Ruotsin hallitusta tuomitsemaan Aftonbladetin kirjoituksen. Pääministeri Fredrik Reinfeldt ja ulkoministeri Carl Bildt torjuivat vaatimukset viittaamalla Ruotsin perustuslakiin.^[5]

[muokkaa] Kritiikkiä termin väärinkäyttöä kohtaan

Julkisuudessa on esitetty myös kritiikkiä antisemitismi-termin väärinkäytöstä. Mm. amerikanjuutalaiset professorit Noam Chomsky ja Norman G. Finkelstein, brittitoimittaja Robert Fisk ja Helsingin Sanomien vt. päätoimittaja Janne Virkkunen^[6] ovat muiden muassa todenneet että Israelin toiminnan kritisoiminen leimataan herkästi antisemitismiksi, vaikka kritiikille olisi faktapohjaa.

Myös Yhdysvaltojen entinen presidentti Jimmy Carter joutui antisemitismisyytösten kohteeksi julkaistuaan kirjan Palestine - Peace, Not Apartheid, jossa hän kritisoi Israelin toimintaa palestiinalaisia kohtaan.^[7]

[muokkaa] Katso myös

• Antijudaismi
• Arabivastaisuus
• Ksenofobia
• Rasismi
• Ryssäviha
• Siionin viisaiden pöytäkirjat

[muokkaa] Lähteet

• Hanski, Jari: Juutalaisviha Suomessa 1918–1944. Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7041-3.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsingin Sanomat; Puolikuu ja Hakaristi
• Helsingin Sanomat: Hanski Jari - Juutalaisviha Suomessa 1918-1944

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Benz, Wolfgang: Holokausti. (Der Holocaust, 1995.) Suomentanut Tapani Hietaniemi. Sivilisaatiohistoria-sarja. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-075-9.

• Andrew G. Bostom: The Legacy of Islamic Antisemitism: From Sacred Texts to Solemn History

• Bruchfeld, Stéphane & Levine, Paul A.: Kertokaa siitä lapsillenne: Kirja juutalaisten joukkotuhosta Euroopassa 1933–1945. (Om detta må ni berätta: En bok om Förintelsen i Europa 1933–1945, 1998.) Suomea koskevan luvun kirjoittanut Jukka Hartikainen. Helsinki: Opetushallitus, 2001 (2. painos 2006). ISBN 952-13-1056-1.

• Hanski, Jari: Juutalaisviha Suomessa 1918–1944. Pohjautuu tekijän Helsingin yliopistossa 2006 hyväksyttyyn väitöskirjaan Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944. Helsingissä: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7041-3.

• Kuparinen, Eero: Antisemitismin musta kirja: Juutalaisvainojen pitkä historia. Ensimmäinen painos ilmestynyt nimellä Aleksandriasta Auschwitziin: Antisemitismin pitkä historia. 2. tarkistettu ja uudistettu laitos. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-494-4.

• Myllykoski, Matti & Lundgren, Svante: Murhatun Jumalan varjo: Antisemitismi kristinuskon historiassa. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-614-9.