Antisemitismi

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historia-osio vajavainen. Katso myös keskustelu.

Osa uskontojen artikkelisarjaa Juutalaisuus ja juutalaiset           Kuka? · Etymologia · Kulttuuri Juutalaisuus · Periaatteet Jumala · Tanakh (Toora, Nevi'im, Ketuvim) · Mitzva (613) · Talmud Halakha · Juhlapäivät · Tefilla Tzedaka · Etiikka · Kabbala · Minhag Filosofia · Daavidintähti · Menora Synagoga · Mezuza Juutalaisuuden haarat Aškenasit · Sefardit · Mizrahit Väestö  · Maittain Israel · Yhdysvallat · Venäjä Tunnettuja juutalaisia Suuntaukset · Rabit Ortodoksisuus · Konservatismi Reformismi · Rekonstruktionismi Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi Juutalaiset kielet Heprea · Jiddiš · Ladino · Džidi · Juutalaisaramea · Juutalaisarabia Historia · Johtajat Israelin kuningaskunta · Uskonriidat · Temppeli · Babylonin vankeus · Makkabealaiset · Sanhedrin · Farisealaiset · Ensimmäinen juutalaissota · Kitos-sota · Toinen juutalaissota · Hasidismi · Haskala · Holokausti · Alijah · Israel (Historia) · Arabikonfliktit Antisemitismi Historia · Uusantisemitismi Poliittiset liikkeet · Sionismi Juutalaisuus Suomessa Tunnettuja suomenjuutalaisia n • k • m

Ranskalainen vaalijuliste vuodelta 1889. Antisemitistinen ehdokas Adolphe Willette julistaa: ”Juutalaiset ovat meille vihamielinen erilainen rotu... Juutalaisuus on vihollinen!”

Antisemitismi eli juutalaisviha tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin.^[1]

[muokkaa] Historiaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Eri maihin hajaantuneet juutalaiset ovat olleet vuosituhansien aikana usein vihattu kansa. Toisaalta tähän ovat olleet syynä kristittyjen ja muslimien uskonnolliset käsitykset ja toisaalta monissa maissa juutalaiset ovat ainoana merkittävänä etnisenä vähemmistönä olleet valtaväestön yleisten ksenofobisten asenteiden keskeinen kohde.

Juutalaisvastaisuutta esiintyi jo antiikissa. Keskiajalla kristityssä Euroopassa juutalaisiin kohdistui ajoittain laajojakin vainoja, ja vastaavia toimenpiteitä jatkui pitkin uutta aikaa, varsinkin Espanjassa, josta juutalaisia pakeni suurella joukolla muihin maihin. Englannin Edvard I karkotti kaikki juutalaiset maasta 1290, ja he saivat palata vasta 1600-luvulla Oliver Cromwellin aikana. Koska keskiajalla kirkko sulki juutalaisilta lähes kaikki ammatit, he joutuivat toimimaan aliarvostetuissa, "välttämätön paha" -tyyppisissä ammateissa, kuten rahanlainaajina ja veronkerääjinä. Rahanlainaaminen oli kristityiltä kielletty, ja antamalla verojenkeruun juutalaisille vallanpitäjät saivat kansan antipatiat kohdistumaan itsensä sijaan juutalaisiin (vaikka antisemitismi keskiajalla olikin suurimmaksi osaksi luonteeltaan uskonnollista). Noilta ajoilta on peräisin juutalaisten vieläkin voimakas asema pankkitoiminnassa. Juutalaisia epäiltiin milloin minkäkin vitsauksen aiheuttajiksi. Heitä syytettiin esimerkiksi rutosta, koska he itse selvisivät epidemiasta melko hyvin ilmeisesti tarkkojen hygieniasääntöjensä ansiosta.

1800-luvulta juutalaisvihaan alettiin yhdistää näennäistieteellisiä rotuoppeja, jolloin se alkoi saada enemmän rasistisia piirteitä.

[muokkaa] 1900-luku

[muokkaa] Holokausti

Pääartikkeli: Holokausti

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Merkittävä vaihe antisemitismissa oli holokausti eli kansallissosialistien suorittama juutalaisten kansanmurha vuosina 1942–1945. Juutalaisvastaisilla teemoilla kampanjoineiden kansallissosialistien valtaannousun taustalla oli saksalaisten pitkään jatkunut juutalaisvastaisuus, joka johtui muun muassa juutalaisten voimakkaasta taloudellisesta menestyksestä sekä osittain Weimarin tasavallan heikkoudesta. Tämän massamurhan vaikutuksesta juutalaisvastaisuus suurelta osin purkaantui ja siitä seuranneen juutalaisvaltion perustamisen myötä muotoutui nykyiseen asuunsa.

[muokkaa] Holokaustin jälkeen

Monien juutalaisten mielestä Israelin tai sionismin vastustaminen on juutalaisvastaisuutta, mutta monet eurooppalaiset ja amerikkalaiset Israelin politiikkaa vastustavat kiistävät tämän. Jotkut ovat ilmaisseet, että "antisemitismiä" käytetään heidän mielestään tapana leimata Israelin hallituksen kriitikot.

Israelia ympäröi yli 20 arabivaltiota. Näistä Egyptin ja Jordanian kanssa Israelilla on rauhansopimus. Monien arabimaiden kartoista puuttuu koko Israel tai se on korvattu valtiolla nimeltä Palestiina. Näissä maissa esimerkiksi kouluissa tiedon puute tai väärä opetus aiheuttavat edelleen juutalaisvastaisuutta.

[muokkaa] Kritiikkiä termin väärinkäyttöä kohtaan

Julkisuudessa on esitetty myös kritiikkiä antisemitismi-termin väärinkäytöstä. Amerikanjuutalaiset professorit Noam Chomsky ja Norman G. Finkelstein ja brittitoimittaja Robert Fisk ovat muiden muassa todenneet että Israelin tominnan kritisominen leimataan herkästi antisemitismiksi, vaikka kritiikille olisi faktapohjaa.^[2] Myös USA:n entinen presidentti Jimmy Carter joutui antisemitismi-syytteiden kohteeksi julkaistuaan kirjan Palestine - Peace, Not Apartheid, jossa hän kritisoi Israelin toimintaa palestiinalaisia kohtaan.^[3]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

• Antijudaismi
• Arabivastaisuus
• Ksenofobia
• Rasismi
• Ryssäviha
• Siionin viisaiden pöytäkirjat

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsingin Sanomat; Puolikuu ja Hakaristi

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Suomen+juutalaisviha+oli+tuontitavaraa/HS20060507SI1KU023hf