Syrjintä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Syrjintä
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Syrjinnällä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä alistamistarkoituksessa. Syrjintä on eleellisen kiusaamisen muoto. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä tai työsyrjintänä.

Syrjintä laissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syrjintä on rikos, huolimatta siitä, että syyllistytäänkö siihen kaveriporukassa, lasten tai aikuisten kesken, tai työpaikalla. Suomen Perustuslain 6§:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”[1]

Euroopan unioni on hyväksynyt erityisen syrjimättömyysdirektiivin[2], joka on voimassa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla. Suomen työministeriön JOIN-hanke[3] antaa kyseistä direktiiviä täsmentävän esimerkin sallitusta syrjinnästä, jossa suomen kielen taitoa voidaan vaatia peruskoulun opettajalta, mutta ei siivoojalta.

Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Työministeriön yhteydessä toimiva syrjintälautakunta, joka voi kieltää syrjiväksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa uhkasakko. Syrjintälautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslaissa (6§), joka tuli voimaan 1. helmikuuta vuonna 2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa (2 luku 2§) ja rikoslaissa (11 luku 11§ ja 47 luku 3§)[4]

Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä määritellään ihmisoikeusloukkaukseksi[5].

Yli puoli miljoonaa suomalaista koki syrjintää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintää tai häirintää, asia käy ilmi keväällä 2008 tehdystä Eurobarometri-kyselystä. Syrjintää on kokenut 15 prosenttia kansalaisista viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjinnän aihe on ikä tai sukupuoli. Etnisten vähemmistöjen jäsenistä monet kokevat syrjintää. Lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa tietävänsä oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän kohteeksi. Tämä on eurooppalaisittain paljon, sillä koko EU:ssa vain kolmannes on selvillä oikeuksistaan. Suomalaiset ovat tyytyväisiä maansa tasa-arvopyrkimyksiin. Lähes kaksi kolmasosaa luottaa, että valtiovalta tekee parhaansa estääkseen syrjintää. EU:ssa tätä mieltä on vain kolmannes ihmisistä. Suurta osaa suomalaisista häiritsisi, jos naapuriin muuttaisi romani. Vähiten närää herättäisi vammainen naapuri. Suomalaisilla on kuitenkin muita EU-kansalaisia useammin tuttavanaan romani. Lisäksi lähes joka toisen tuttavapiiriin kuuluu maahanmuuttaja tai muu toiseen etniseen ryhmään kuuluva [6].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
  2. http://eur-lex.europa.eu/pri/fi/oj/dat/2000/l_180/l_18020000719fi00220026.pdf EY 2000/43[vanhentunut linkki]
  3. http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/index.html
  4. Rikoslaki
  5. Pohjanpalo, Olli: Hyvinkääläinen naispappi voitti syrjintäjuttunsa. Helsingin Sanomat 23.10.2010, A11.
  6. Puoli miljoonaa suomalaista on kokenut syrjintää

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aaltonen, Milla & Joronen, Mikko & Villa, Susan: Syrjintä Suomessa 2008. Helsinki: Ihmisoikeusliitto, 2009. ISBN 978-952-99667-5-2.
  • Jasinskaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina: Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-850-8.
  • Syrjinnän vastainen käsikirja. Helsinki: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto, 2003. ISBN 92-9068-168-3. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]