Syrjintä
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Käsittelee syrjintää vain Suomen lain näkökulmasta |
|
Syrjinnällä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä alistamistarkoituksessa. Syrjintä on eleellisen kiusaamisen muoto. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä tai työsyrjintänä.
Syrjintä on rikos, huolimatta siitä, että syyllistytäänkö siihen kaveriporukassa, lasten tai aikuisten kesken, tai työpaikalla. Suomen Perustuslain 6§:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”[1]
Euroopan unioni on hyväksynyt erityisen syrjimättömyysdirektiivin[2], joka on voimassa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla. Suomen työministeriön JOIN-hanke[3] antaa kyseistä direktiiviä täsmentävän esimerkin sallitusta syrjinnästä, jossa suomen kielen taitoa voidaan vaatia peruskoulun opettajalta, mutta ei siivoojalta.
Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Työministeriön yhteydessä toimiva syrjintälautakunta, joka voi kieltää syrjiväksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa uhkasakko. Syrjintälautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.
Yhdenvertaisuuslaissa(6§), joka tuli voimaan 1. helmikuuta vuonna 2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa , työsopimuslaissa (2luku 2§) ja 'rikoslaissa (11luku 9§ ja 47luku 3§)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yli puoli miljoonaa suomalaista koki syrjintää
Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintää tai häirintää, asia käy ilmi Eurobarometri-kyselystä joka tehtiin keväällä 2008. Syrjintää on kokenut 15 prosenttia kansalaisista viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjinnän aihe on ikä tai sukupuoli. Etnisten vähemmistöjen jäsenistä monet kokee syrjintää. Lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa tietävänsä oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän kohteeksi. Tämä on eurooppalaisittain paljon, sillä koko EU:ssa vain kolmannes on selvillä oikeuksistaan. Suomalaiset ovat tyytyväisiä maamme tasa-arvopyrkimyksiin. Lähes kaksi kolmasosaa luottaa, että valtiovalta tekee parhaansa estääkseen syrjintää. EU:ssa tätä mieltä on vain kolmannes ihmisistä. Suurta osaa suomalaisista häiritsisi, jos naapuriin muuttaisi romani. Vähiten närää herättäisi vammainen naapuri. Suomalaisilla on kuitenkin muita EU-kansalaisia useammin tuttavanaan romani. Lisäksi lähes joka toisen tuttavapiiriin kuuluu maahanmuuttaja tai muu toiseen etniseen ryhmään kuuluva [4].
[muokkaa] Katso myös
- Asiakkaan syrjintä
- Ikäsyrjintä
- Kerjäläiset
- Positiivinen syrjintä
- Rasismi
- Romanit
- Somalit Suomessa
- Työsyrjintä
- Ihmisoikeudet alueittain ja maittain
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
- ↑ http://eur-lex.europa.eu/pri/fi/oj/dat/2000/l_180/l_18020000719fi00220026.pdf EY 2000/43
- ↑ http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/index.html
- ↑ Puoli miljoonaa suomalaista on kokenut syrjintää
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Inga Jasinskaja-Lahti, Karmela Liebkind & Tiina Vesala): Rasismi ja syrjintä Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-850-8.
- Syrjinnän vastainen käsikirja. Helsinki: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto, 2003. ISBN 92-9068-168-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
