Pluralismi (yhteiskuntatieteet)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Pluralismi tarkoittaa sosiaalitieteissä kehyksiä, joiden sisällä ihmisten joukko toimii keskenään kunnioittaen moniarvoisia periaatteita ja tekee yhteistyötä ilman konfliktia tai assimilaatiota. Pluralismi saattaa olla nykyisten yhteisöjen ja sosiaalisten ryhmien tärkein piirre, ja saattaa olla tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen avaintekijöitä.

Autoritaarisissa tai oligarkisissa yhteiskunnissa valta ja päätöksenteko on keskitetty tietylle eliitille. Pluralistisessa yhteisössä vallankäyttäjät vaihtelevat ja päätöksenteko on hajautuneempi. Yleensä tavoitteena on, että jäsenet tuntevat suurempaa omistautuneisuutta ja osallistuvat enemmän päätöksentekoon. Oli kyse sitten yrityksestä, poliittisesta järjestöstä tai taloudesta tämä omistautuneisuus ja moniarvoisuus saattaa olla isokin etu (ks. esimerkiksi pax romana).

Usein väitetäänlähde?, että tieteen pluralistinen ja avoin rakenne on merkittävimpiä vaikutuksia nykytiedon kasvuun; on myös viitteitä, että tiedon kasvu johtaa parempaan elintasoon esimerkiksi nopeamman talouskasvun kautta (lisääntyneen tehokkuuden takia) tai lääketieteen parannuksina. Liian lavea moniarvoisuus aiheuttaa kuitenkin myös pseudotieteiden ja esimerkiksi tieteellisesti testaamattomien pseudolääketieteellisten hoitomuotojen lisääntymistä länsimaissa.