Koulukiusaaminen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työpaikka
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Vammaiset
Yhteisöjä kohtaan

Arabit · Juutalaiset
Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Pakkosiirto
Rikos ihmisyyttä vastaan
Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius
 n • k • m 

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaamista tapahtuu niin oppilaiden kuin opettajienkin keskuudessa. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.[1]

Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on

  • tahallista
  • toistuvaa
  • kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen[2]

Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta.[3] Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä. Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin.

Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomio koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä jne.) ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleisiä koulukiusaamisen aiheita

[muokkaa] Koulukiusaamisen muotoja

  • Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen, pään kastaminen vessanpönttöön tai lavuaariin.
  • Henkinen väkivalta: esimerkiksi pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, syrjään jättäminen, juorujen levittäminen, rahan kiristäminen.
  • Painostava vallankäyttö: esimerkiksi uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu, väärin neuvominen.
  • Haitanteko: esimerkiksi tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen.

[muokkaa] Eroja

On huomattu, että tyttöjen ja poikien koulukiusaamisella on jonkin verran eroa. Tytöillä kiusaaminen on enimmäkseen ulkonäön haukkumista, peleistä poisjättämistä ja muuta henkistä kiusaamista, kun taas pojilla kiusaaminen on fyysisempää ja aggresiivisempaa, kuten lukitsemista vessoihin, lyömistä tai omaisuuden rikkomista.

[muokkaa] Syitä

On myös tutkittu syitä, miksi kiusaamista tapahtuu. Yleisimpiä syitä ovat muun muassa;

  • lasta ei huomioida kotona
  • lapsen pitää saada purkaa paha olo johonkin toiseen ihmiseen
  • kiusaaja on, tai on aikaisemmin ollut itse koulukiusattu
  • pätemisen tarve

Koska kotona ei saada huomiota olemalla kilttejä ja auttamalla, niin yritetään saada huomiota aiheuttamalla häiriötä. Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta [4].

[muokkaa] Seuraukset

Jotkut koulukiusatut turvautuvat väkivaltaan, jos kiusaaminen on hallitsematonta ja normaalia elämää häiritsevää. Jotkin koulukiusatut alkavat itse kiusata muita purkaakseen pahaa oloa. Koulukiusaaminen aiheuttaa joillekin henkilöille pakonomaista tarvetta purkaa aggressiivisuutta. Useimmissa kouluissa ei puututa koulukiusaamiseen tarpeeksi vakavasti, jolloin poliisi on joutunut puuttumaan asiaan.

[muokkaa] Koulukiusaamisen juridinen merkitys

Koulukiusaaminen saattaa pahimmillaan kuulua rikosoikeuden piiriin. Vaikka kiusaamista itsessään ei ole lainsäädännössä määritelty, on monet kiusaamisen muodot myös lakia rikkovia. Esimerkiksi henkilön koskemattomuuden loukkaaminen (lyöminen, töniminen, potkiminen tai muu vastaava) voidaan juridisessa mielessä luokitella pahoinpitelyksi. Myös perättömien huhujen levittäminen saattaa täyttää pahimmillaan kunnianloukkauksen merkistön, josta voidaan tuomita vähintään sakkoihin.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ https://www.amk.fi/opintokokonaisuudet/4X3t6AVF8/1080216852472/4WJP65Eng/4WJP6zzto/4WJP6ORrA.html.stx
  2. ↑ Salmivalli 1998
  3. ↑ Maria Mustranta: Koulukiusaamisen lyhyt historia. Ylioppilaslehti, 2006, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Maria Mustranta: Koulukiusaamisen lyhyt historia. Ylioppilaslehti, 2006, nro 2. Artikkelin verkkoversio.


Tämä opiskeluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulukiusaaminen
Henkilökohtaiset työkalut