Koulukiusaaminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen on rikos[1] Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.[2] Härnäämistä, joka kohdistuu milloin keneenkin oppilaaseen, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen, ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja.

Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on

  • tahallista
  • toistuvaa
  • kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen[3]

Kiusaajien arveltiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien näyttämisen tarpeesta, joskus myös psyykkisistä ongelmista.[4] Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuiksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä. Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla muusta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun perheen olosuhteet, hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.

Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomiota koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä jne.) ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.

Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa -kirjan mukaan juridiset keinot, kuten kiusaajien ja koulujen haastaminen oikeuteen ja korvausten vaatiminen on tehokkaampaa puuttumista kiusaamiseen kuin jatkuva kiusaajan tai kiusattujen psykologisointi tai kiusaajien ymmärtäminen. [5]

Koulukiusaamisen muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulukiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin.
  • Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, sylkeminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä ja lumipalloilla heittäminen. Liikkumisen estäminen.
  • Sosiaalinen eristäminen: leikistä poisjättäminen, puhumattomuus, siirtyminen etäälle kohteesta, leikissä toimimattoman, mykän roolin antaminen, tiedon salailu.
  • Henkinen väkivalta: esimerkiksi pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, vihamielisen sarkastiset vastaukset, syrjään jättäminen ja juorujen levittäminen.
  • Painostava vallankäyttö: esimerkiksi uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu, väärin neuvominen.
  • Haitanteko: esimerkiksi tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, eksyttäminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen.

Tyttöjen ja poikien kiusaamisen erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikien ja tyttöjen tapa kiusata koulussa poikkeavat toisistaan: pojilla on enemmän suoraa fyysistä ja verbaalista kiusaamista (potkimista, lyömistä, nimittelyä, kiusatun tavaroiden tuhoamista jne.), tytöt kiusaavat useammin epäsuorasti (ei oteta mukaan peleihin, puhutaan pahaa jne.), niin että eivät joudu suoraan kiusatun kanssa kasvokkain. Tyttöjen tapa kiusata on opettajille useimmin vaikeampi huomata kuin poikien.

Syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulukiusaaminen liittyy niin kotiin ja ystäviin, kouluoloihin kuin terveyteenkin. Varsinkin ruumiillinen kuritus kotona liittyvät kiusaamiseen. Varsinkin tytöillä ylipainoisuus ja koulutapaturmat liittyy kiusatuksi joutumiseen. Siihen vaikuttaa myös koulun huono työilmapiiri ja omaisuuden vahingoittaminen sekä vaikeudet opiskelussa.

Kiusaamiseen johtavia tekijöitä

  • koulun huono työilmapiiri
  • kiusatulla huono maine muiden silmissä
  • lapsen/nuoren "erilaisuus" voi johtaa koulutovereiden hylkimisreaktioon
  • kiusaajan ruumiillinen kuritus kotona, voi johtaa aggressioihin heikompiaan kohtaan esimerkiksi koulussa
  • lasta ei huomioida kotona
  • kiusaaja pyrkii purkamaan pahan olonsa johonkin toiseen ihmiseen
  • kiusaaja on, tai on aikaisemmin ollut itse koulukiusattu, ja yrittää nyt pönkittää omaa asemaansa muiden koulutoveriensa silmissä kiusaamalla toisia
  • pätemisen tarve

Koska kotona ei saada huomiota olemalla kilttejä ja auttamalla, niin yritetään saada huomiota aiheuttamalla häiriötä. Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta.[4]

Koulukiusaaminen kytkeytyy tiukasti kouluihin, joissa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä. Ulkomaalaistausta on kuitenkin harvoin kiusatuksi joutumisen syynä.[6]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masentuneisuus ja mielialan vaihtelut vaivaavat usein kiusattuja. Koulukiusatut kärsivät vielä nuorina aikuisina muita ikätovereitaan useammin masennuksesta[7]. Itsetunto kärsii ja sosiaalisten tilanteiden pelko kasvaa, mikä myös nostaa kynnystä kertoa asiasta jollekulle tai puolustautua kiusaajia vastaan. Jotkut koulukiusatut turvautuvat väkivaltaan, jos kiusaaminen nousee hallitsemattomaksi ja alkaa häiritä liikaa normaalia elämää. Jotkut koulukiusatut alkavat itse kiusata muita purkaakseen pahaa oloa. Koulukiusaaminen aiheuttaa joillekin henkilöille pakonomaista tarvetta purkaa aggressiivisuutta. Useimmissa kouluissa ei puututa koulukiusaamiseen tarpeeksi vakavasti, jolloin poliisi joutuu puuttumaan asiaan. Koulusurmissa on joskus yhtenä motiivina ollut koulukiusaaminen; esimerkiksi Jokelan koulusurmien tekijä Pekka-Eric Auvinen oli kokenut koulukiusaamista.[8]

Koulukiusaamisen juridinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laki edellyttää kouluilta suunnitelmaa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koulun huono työilmapiiri, koulun omaisuuden turmeleminen ja opiskeluun liittyvät vaikeudet voivat olla merkkejä kiusaamisen esiintymisestä ja niihin puuttuminen voi auttaa vähentämään koulukiusaamista. Koulukiusaaminen saattaa pahimmillaan kuulua rikosoikeuden piiriin. Vaikka kiusaamista itsessään ei ole lainsäädännössä määritelty, ovat monet kiusaamisen muodot myös lakia rikkovia. Esimerkiksi henkilön koskemattomuuden loukkaaminen (lyöminen, töniminen, potkiminen tai muu vastaava) voidaan juridisessa mielessä luokitella pahoinpitelyksi. Myös perättömien huhujen levittäminen saattaa täyttää pahimmillaan kunnianloukkauksen merkistön, josta voidaan tuomita vähintään sakkoihin.

Tutkimustuloksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kymmenes peruskoululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta[9]. Stakes julkaisi syksyllä 2008 koulukiusaamista koskevan tutkimuksen, joka käsitteli kiusaamisen yleisyyttä, syitä ja siihen puuttumista peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Sen mukaan suurin osa oppilaista ei joutunut kiusatuksi tai kiusannut muita. Kiusatuksi joutui kuitenkin pojista kymmenen ja tytöistä kuusi prosenttia. Toisten oppilaiden kiusaaminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen. Tytöt kiusasivat toisia oppilaita puolet vähemmän kuin tulivat itse kiusatuiksi. Kiusaaja-uhreja oli pojista kolme prosenttia ja tytöistä prosentti. Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen uhrien määrä lisääntyi 2000-luvulla [10].

Koulukiusaamiseen puuttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka neljäs toistuvan koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että koulun aikuiset ovat puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamiseen puututtiin yleisemmin kahdeksannella luokalla. Kiusaaja-uhrit olivat huonoimmassa asemassa kiusaamisen selvittelyssä. Tutkimuksen mukaan opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Parhaiten kiusaamisen saa kuitenkin lopettamaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä, että muutkin avaavat silmänsä. Kouluterveydenhuollossa tulisi selvittää kiusaamisen mahdollisuus paljon oirehtivilla, masentuneilla, ylipainoisilla ja koulutapaturmien yhteydessä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista[11].

Koulukiusaamiseen puuttumiseen rohkaisevia kampanjoita ovat 2010-luvun alkupuolella olleet Päijät-Hämeen poliisilaitoksen ja sisäasiainministeriön Nyt riittää! -kampanja[12] [13] ja Lukiolaisten liiton #kutsumua -nettikampanja.[14][15].

Tunnettuja entisiä koulukiusattuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koulukiusaaminen on rikos Yle uutiset. YLE.
  2. https://www.amk.fi/opintokokonaisuudet/4X3t6AVF8/1080216852472/4WJP65Eng/4WJP6zzto/4WJP6ORrA.html.stx
  3. Salmivalli 1998
  4. a b Maria Mustranta: Koulukiusaamisen lyhyt historia. Ylioppilaslehti, 2006, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  5. Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa
  6. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  7. Jaana Laitinen: Onni potkaisi koulukiusaamisen tutkijaa. Helsingin Sanomat 15.4.2009, C6.
  8. Auvinen oli koulukiusattu erakko Uusisuomi.fi. Viitattu 5.12.2010.
  9. Jaana Laitinen: Onni potkaisi koulukiusaamisen tutkijaa. Helsingin Sanomat 15.4.2009, C6.
  10. [ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm07.pdf?lang=fi Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007]
  11. Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007
  12. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/17/bradi-olen-seurannut-kiusaamista-lahelta-ja-nahnyt-mita-se-aiheuttaa
  13. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194870528341/artikkeli/kouluihin+kiusaamista+kasitteleva+oppitunti+.html
  14. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288730897721.html
  15. http://yle.fi/uutiset/lukiolaiset_haluavat_kaikkien_puuttuvan_kiusaamiseen__kutsumua-kampanja_syntyi_pikavauhtia/7438943
  16. YLE Elävä arkisto
  17. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337722666.html
  18. YLE Elävä arkisto
  19. [1] Antti Tuisku avautuu koulukiusaamisesta: Pelkäsin yläastetta, Iltasanomat
  20. http://yle.fi/uutiset/koulukiusattu_dome_karukoski_parempi_huominen_tulee_kylla/6385212
  21. [2],
  22. http://www.iltalehti.fi/viihde/2011080914180919_vi.shtml
  23. http://www.stara.fi/2010/10/20/demi-lovato-paljasti-lopetin-koulun-kiusaamisen-takia/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]