Christina Salmivalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christina Salmivalli
Henkilötiedot
Syntynyt18. syyskuuta 1967 Helsinki (ikä 56)[1]
Ammatti psykologian professori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (PsM 1992, PsT 1998)[1]
Instituutti Turun yliopisto[1]
Tutkimusalue aggressiotutkimus, kehityspsykologia, lasten ja nuorten vertaissuhteet, koulukiusaaminen ja sen interventiot[1]
Tunnetut työt KiVa Koulu -hanke
Palkinnot Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinto (1999),[1] Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2004),[1] Vuoden psykologi (2009), European Award for Crime Prevention (2009), Child Act of the Year (2010), Peace Education Award (2011), Suomen tiedepalkinto (2017)[2][3]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Eija Christina Salmivalli (s. 18. syyskuuta 1967 Helsinki) on suomalainen psykologian tohtori ja Turun yliopiston psykologian professori vuodesta 2004.[1] Hän on tutkinut lasten ja nuorten vertaissuhteita ja niiden merkitystä kehitykselle sekä koulukiusaamista ja sen näyttöön perustuvia interventioita. Hänen erityisaluettaan ovat lasten vertaissuhteet, koulukiusaaminen, sosiaalinen kognitio ja sosiaalinen sopeutuminen sekä näyttöön perustuvien interventioiden arviointi ja implementointi. Salmivalli johtaa yhdessä erikoistutkija Elisa Poskiparran kanssa KiVa Koulu -hanketta, ja hän on tutkimuksen lippulaiva INVESTin varajohtaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmivalli kirjoitti ylioppilaaksi Riihikedon lukiosta vuonna 1986. Hän valmistui psykologian maisteriksi 1992[1] pro gradun aiheenaan koulukiusaaminen.[4] Salmivalli väitteli psykologian tohtoriksi 1998. Tunnustuksena väitöskirjastaan hän sai Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinnon 1999.[1] Salmivalli nimitettiin Turun yliopiston kehitys- ja sosiaalipsykologian dosentiksi vuonna 2001.[2]

Salmivalli valittiin Turun yliopiston psykologian professoriksi 2004.[1][4] Vuosina 2006–2011 hän oli psykologian osa-aikaisena professorina norjalaisessa Stavangerin yliopistossa. Vuosina 2011–2013 hän toimi apulaisprofessorina läntisen Australian Edith Cowan -yliopistossa.[2] Hän on toiminut myös Shandong Normal Universityn vierailevana professorina.lähde?

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Salmivalli sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.[2] Turun yliopiston humanistinen tiedekunta myönsi hänen johtamalleen KiVa Koulu -hankkeelle Vuoden humanistiteko 2008 -kunniamaininnan (2/2009).[5] Suomen Psykologiliitto valitsi Salmivallin vuoden psykologiksi 2009. Tunnustus myönnettiin koulukiusaamisen tutkimisesta ja sen ehkäisyyn liittyvien toimintamallien kehittelystä. Salmivallia pidetään arvostetuimpana suomalaisena koulukiusaamisen asiantuntijana.[4] Salmivallille myönnettiin 100 000 euron suuruinen Suomen tiedepalkinto vuonna 2017.[2][3] Vuonna 2020 Salmivalli valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.[6] Vuonna 2021 Salmivalli tutkimusryhmineen oli toinen ensimmäistä kertaa myönnetyn Uudenkaupungin rauhanpalkinnon saajista.[7]

Salmivalli on saanut myös useita kansainvälisiä tunnustuksia, muun muassa European Award for Crime Prevention -palkinnon (2009), Child Act of the Year -tunnustuksen (2010) ja Peace Education Award -palkinnon (2011).[2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskirjaston julkaisukannasta löytyviä Christina Salmivallin teoksia on lueteltu ohessa.[8] Tämän ohella hän on julkaissut muun muassa toista sataa vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja runsaasti suomenkielisiä julkaisuja.[2]

  • Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-726-9.
  • Salmivalli, Christina: Not only bullies and victims. Participation in harassment in school classes. Some social and personality factors. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, 1998. ISBN 951-29-1080-2. [9]
  • Salmivalli, Christina; Kaukiainen, Ari: Kiusaamisen vähentäminen opettajien koulutuksen kautta. Seurantatutkimuksen ensimmäinen vaihe. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2000. ISBN 951-718-501-4.
  • Teräsahjo, Timo; Salmivalli, Christina: Tapaustutkimus kiusaamisen vastaisesta interventiosta Helsingin ala-asteen kouluissa. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto, 2001. ISBN 951-718-804-8 ; ISBN 951-718-805-6 (verkkojulk., PDF).
  • Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus, 2003. ISBN 952-451-062-6.
  • Salmivalli, Christina: Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus, 2005. ISBN 952-451-116-9.
  • Salmivalli, Christina; Poskiparta, Elisa; Tikka, Anna; Pöyhönen, Virpi: KiVa Koulu : Opettajan opas : alakoulun 1. luokalle. Turku: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3875-9.
  • Salmivalli, Christina; Poskiparta, Elisa; Tikka, Anna; Pöyhönen, Virpi: KiVa Koulu : Opettajan opas : alakoulun 4. luokalle. Turku: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3876-6.
  • Sainio, Miia; Kaukiainen, Ari; Willför-Nyman, Ulrika; Annevirta, Tiina; Pöyhönen, Virpi; Salmivalli, Christina: KiVa Koulu : Opettajan opas : yläkoululle. Turku: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3877-3.
  • Kaukiainen, Ari; Salmivalli, Christina: KiVa Koulu : vanhempien opas. Turku ja Helsinki: Turun yliopisto ja Opetusministeriö, 2009. ISBN 978-951-29-3878-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 640. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. ↑ a b c d e f g Suomen tiedepalkinto professori Christina Salmivallille 6.6.2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 4.3.2022.
  3. ↑ a b KiVa-koulun kehittäjä, professori Christina Salmivalli sai 100 000 euron tiedepalkinnon 6.6.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 6.6.2017.
  4. ↑ a b c Sannemann, Ritva-Liisa: KiVa Koulu voi puolittaa kiusaamisen. Psykologi, 2009, nro 3, s. 8–10.
  5. ↑ KiVa Koulu -hanke on Vuoden 2008 Humanistiteko 27.2.2009. Turun yliopisto, utu.fi. Viitattu 6.6.2017. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian kotimaiset jäsenet 22.12.2021 (päivitetty). Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 4.3.2022.
  7. ↑ Christina Salmivalli toinen Uudenkaupungin rauhanpalkinnon saajista Aamuset.fi. 31.8.2021. Viitattu 4.3.2022.
  8. ↑ Haku: Salmivalli, Christina 6.6.2017. kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 6.6.2017.
  9. ↑ Salmivalli, Christina: Arkistoitu kopioNot only bullies and victims : participation in harassment in school classes : some social and personality factors 1998. Turun yliopisto. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 6.6.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christina_Salmivalli&oldid=22371684”