1967

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Järvenpää muuttui kaupungiksi sekä Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki kauppaloiksi.
• 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  • Angelniemen kunta liitettiin Halikon kuntaan
  • Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin
  • Maarian kunta liitettiin Turun kaupunkiin
  • Paraisten mlk liitettiin Paraisten kauppalaan
  • Porin mlk liitettiin Porin kaupunkiin
  • Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin
  • Vanajan kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä alueita myös Hattulan, Janakkalan ja Rengon kuntiin
• 4. tammikuuta – Englantilainen Donald Campbell sai surmansa yrittäessään rikkoa moottoriveneiden nopeusennätystä Conistonin järvellä.
• 10. tammikuuta – Hollannin prinsessa Margaret ja porvarillista syntyperää oleva Pieter van Vollenhoven vihittiin avioliitton.
• 13. tammikuuta – Étienne Eyademan johtama sotilasvallankaappaus Togossa.
• 14. tammikuuta – New York Timesin^{lähde tarkemmin?} mukaan Yhdysvaltain armeija suoritti salaisia biologisen sodankäynnin kokeita.
• 15. tammikuuta – Louis Leakey ilmoitti löytäneensä ihmisen esi-isän fossiileja Keniasta, hän antoi lajille nimen Kenyapithecus africanus.
• 16. tammikuuta – Italia asettui tukemaan Ison-Britannian hyväksymistä Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseneksi.
• 16. tammikuuta − Tuusulan moottoritien (Tuusulanväylän) Helsingin kaupungin alueella oleva osuus avattiin liikenteelle.
• 20. tammikuuta – Rauno Aaltonen voitti Monte Carlon rallin Mini Cooper S -autolla. Tämä oli Suomen kolmas perättäinen voitto Monte Carlon rallissa.
• 23. tammikuuta – Münchenissä aloitettiin oikeudenkäynti natsisotarikollista Wilhelm Harsteria vastaan. Hän oli syytettynä 82 856 murhasta, mukaan lukien Anne Frankin murha.
• 24. tammikuuta – Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson tapasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen Pariisissa. Wilson tunnusteli Ison-Britannian mahdollisuuksia liittyä Euroopan talousjärjestöön EEC:hen, mutta neuvottelut jäivät tuloksettomiksi.
• 26. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti päätti kansallistaa 90 % terästeollisuudesta.
• 26. tammikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti kirjailija Arvo Saloa vastaan. Kapteeni Artturi Vuorimaa syytti Saloa tekijänoikeuslain rikkomisesta, koska Salo oli lainannut kirjoittamaansa Lapualaisoopperaan useita otteita Vuorimaan kirjasta Kolme kuukautta Kosolassa.
• 27. tammikuuta – Tulipalo surmasi kolme Apollo 1 -astronauttia.
• 27. tammikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat Outer Space Treatyn, kieltäen avaruuden käytön sotilaallisiin tarkoituksiin.
• 31. tammikuuta − Länsi-Saksa ja Romania solmivat diplomaattisuhteet.

[muokkaa] Helmikuu

• 5. helmikuuta – Kenraali Anastasio Somoza Debaylesta tuli Nicaraguan presidentti.
• 6. helmikuuta – Tokion diplomaattilähteet kertoivat, että Kiinan presidentti Liu Shaoqi ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping oli erotettu "kaikista keskeisistä viroistaan".
• 7. helmikuuta – Kiinan hallitus ilmoitti, ettei se enää voi taata neuvostodiplomaattien turvallisuutta lähetystön ulkopuolella.
• 8. helmikuuta − SDP asettui presidentti Urho Kekkosen taakse vuoden 1968 vaaleissa.
• 14. helmikuuta – Kreikan kuningas Konstantin II pakeni maasta vallankaappauksensa epäonnistuttua.
• 15. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lähettäneensä joukkoja Kiinan rajan lähelle.
• 18. helmikuuta – Kiina lähetti kolme divisioonaa Tiibetiin.
• 24. helmikuuta – Moskova kielsi satelliittivaltioitaan solmimasta diplomaattisuhteita Saksan liittotasavaltaan.
• 27. helmikuuta − Länsi-Saksa ja Jordania solmivat uudelleen vuodesta 1965 poikki olleet diplomaattisuhteensa. Suhteet olivat katkenneet Länsi-Saksan tunnustettua Israelin.

[muokkaa] Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Brasilian poliisi pidätti Franz Paul Stanglin, Treblinkan ja Sobibórin entisen komentajan.
• 8. maaliskuuta − Luxemburg ilmoitti tukevansa Ison-Britannian liittymistä EEC:n jäseneksi.
• 12. maaliskuuta – Indonesian parlamentti otti kaiken vallan Sukarnolta ja nimesi Suharton presidentiksi.
• 13. maaliskuuta – Moise Tšombe, entinen Kongon tasavallan (entinen Belgian Kongo) pääministeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
• 15. maaliskuuta − Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin sanoi uusnatsien toiminnan Länsi-Saksassa vilkastuneen huolestuttavassa määrin.
• 18. maaliskuuta – Tankkialus Torrey Canyon haaksirikkoutui Englannin lounaisrannikolla, jolloin mereen pääsi 120 000 tonnia öljyä.
• 19. maaliskuuta – Kansanäänestys Ranskan Somalimaassa kannatti yhteyttä Ranskaan.
• 21. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Sierra Leonessa.

[muokkaa] Huhtikuu

• 7. huhtikuuta – Kuuden päivän sota: Israelin hävittäjät ampuivat alas seitsemän Syyrian MiG-21:ta.
• 8. huhtikuuta – 12. Eurovision laulukilpailu järjestettiin Wienissä, Itävallassa.
• 11. huhtikuuta − Rikoslain uudistaminen uskontorikosten osalta lykättiin 77 kansanedustajan voimin seuraavien eduskuntavaalien yli.
• 13. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin.
• 15. huhtikuuta – Suuria mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan New Yorkissa ja San Franciscossa.
• 16. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessan Tampereella Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Matti Virkkusen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
• 21. huhtikuuta – Georgios Papadopoulosin sotilasjohto otti vallan Kreikassa.
• 24. huhtikuuta – Kosmonautti Vladimir Komarov lähti Sojuz 1 -lennolle, hän kuoli laskeutumisen aikana.
• 29. huhtikuuta – Fidel Castro ilmoitti, että kaikki aineeton omaisuus kuuluu valtiolle ja että Kuuba aikoo kääntää ja julkaista teknistä kirjallisuutta ilman korvauksia.

[muokkaa] Toukokuu

• 2. toukokuuta − Tukholmassa alkoi brittiläisen filosofin Bertrand Russellin ja ranskalaisen kirjailijan Jean-Paul Sartren aloitteesta kokoontuneen "Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen" eli ns. Russellin tribunaalin istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Yhdysvallat syyllistynyt sotarikoksiin Vietnamissa. Tuomioistuin totesi Yhdysvallat syylliseksi 10. toukokuuta.
• 6. toukokuuta – Tri Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti.
• 10. toukokuuta – Kreikan sotilashallitus syytti Andreas Papandreouta maanpetoksesta.
• 15. toukokuuta − SKDL asettui tukemaan presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1968 vaaleissa.
• 16. toukokuuta – Rauhanjärjestö Sadankomitea järjesti Helsingissä mielenosoitusmarssin, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa. Marssin päätteeksi järjestön jäsenet Markku Lahtela, Kalevi Seilonen, Ilpo Saunio ja Tauno Tuomivaara polttivat julkisesti sotilaspassinsa.
• 17. toukokuuta – Kuuden päivän sota: Syyria julisti liikekannallepanon.
• 17. toukokuuta – Presidentti Gamal Abdel Nasser vaati YK:n rauhanturvaajien vetämistä Siinailta.
• 21. toukokuuta − Pääministeri Rafael Paasio matkusti vierailulle Israeliin, mutta hän joutui palaamaan kotimaahan jo kaksi päivää myöhemmin Lähi-idän tilanteen kiristymisen vuoksi.
• 22. toukokuuta − Suomen elokuva-alan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Toivo Särkkä sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn elokuvaneuvoksen arvonimen.
• 23. toukokuuta – Egypti sulki Tiraninsalmen ja Israelin Eilatin sataman. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät sodan syttymistä Egyptin ja Israelin välille väistämättömänä.
• 23. toukokuuta − Ruotsin prinssi Bertil saapui viisipäiväiselle vierailulle Suomeen.
• 27. toukokuuta – Tamperelainen 16-vuotias Kristiina Kankaanpää valittiin Chicagossa maailman teiniprinsessaksi.
• 28. toukokuuta – Englantilainen Francis Chichester saapui Plymouthin satamaan purjehdittuaan maapallon ympäri 119 päivässä.
• 30. toukokuuta – Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – The Beatles -yhtyeen albumi Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band julkaistiin.
• 1. kesäkuuta − Laukaan Lievestuoreessa sijainnut Haarlan selluloosatehdas lopetti toimintansa yhtiön rahoittajien lopetettua tehtaan tukemisen. Lakkauttamiseen vaikuttivat myös tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Lähes 500 henkilöä jäi työttömiksi.
• 1. kesäkuuta − Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kapteeni Artturi Vuorimaan nostaman kanteen kirjailija Arvo Saloa vastaan.
• 4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Mikkelissä paljastettiin Kalervo Kallion veistämä marsalkan näköispatsas.
• 5. kesäkuuta – Kuuden päivän sota: Israel hyökkäsi naapureitaan vastaan ja valloitti Länsirannan, Gazan ja Golanin.
• 8. kesäkuuta – Israel hyökkäsi USS Libertyä vastaan surmaten 34 ja haavoittaen 171 amerikkalaista.
• 10. kesäkuuta – Neuvostoliitto katkaisi suhteet Israeliin. Israel oli syyttänyt Neuvostoliittoa Egyptin ja Syyrian aseistamisesta.
• 10. kesäkuuta – Tanskan prinsessa Margareetan ja ranskalaisen kreivi Henri de Laborde de Monpezat'n häät.
• 11. kesäkuuta – Rotumellakka Tampassa Floridassa.
• 12. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi rotujen väliset avioliitot kieltävät lait perustuslain vastaisiksi.
• 12. kesäkuuta – Neuvostoliiton Venera 4 laukaistiin radalleen, siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan kaasukehästä tietoja välittänyt avaruusluotain.
• 16.–18. kesäkuuta – The Monterey International Pop Music Festival.
• 17. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
• 19. kesäkuuta − Mestarinyrkkeilijä Cassius Clay (Muhammad Ali) tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan.
• 26. kesäkuuta – Paavi Paavali VI vaati Jerusalemin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi.
• 27. kesäkuuta − Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson esitti YK:n yleiskokouksessa Suomen kannan, jonka mukaan Israelin oli vedettävä joukkonsa miehittämiltään alueilta.
• 28. kesäkuuta – Israel julisti liittävänsä Itä-Jerusalemin itseensä.

[muokkaa] Heinäkuu

• 3. heinäkuuta – Belgialaisen palkkasoturin Jean Schrammen johtama kapina alkoi Kongon Katangassa.
• 4. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta laillisti homoseksuaalisuuden.
• 6. heinäkuuta – Nigerian joukot hyökkäsivät Biafraan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
• 15. heinäkuuta – Ahveniston moottorirata valmistui.
• 23. heinäkuuta – Pahimpia rotumellakoita Yhdysvalloissa: Detroitissa surmattiin 43 ihmistä, 342 loukkaantui ja 1 400 rakennusta poltettiin.
• 24. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle piti Montrealissa puheen, jossa hän kehotti kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon "vapaalle Québecille". Ilmaus herätti voimakasta arvostelua Kanadan englanninkielisissä osissa kuin myös Isossa-Britanniassa. De Gaullen vierailu Kanadassa loppui alkuunsa.
• 28. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kolme uutta maaherraa. Vaasan läänin maaherraksi tuli Martti Viitanen, Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi Esa Timonen ja Oulun läänin maaherraksi Niilo Ryhtä. Maaherranimitykset aiheuttivat muutoksia hallituksessa: Viitasen tilalle sisäministeriksi tuli Antero Väyrynen, Timosen tilalle työministeriksi Matti Kekkonen ja Ryhdän tilalle sosiaaliministeriksi Toivo Saloranta.

[muokkaa] Elokuu

• 1. elokuuta – Rotumellakat levisivät Washingtoniin.
• 7. elokuuta – Vietnamin sota: Kiinan kansantasavalta ilmoitti antavansa Pohjois-Vietnamille määrättömän summan apua.
• 7. elokuuta – Yleislakko Israelin itseensä liittämässä Itä-Jerusalemissa.
• 9. elokuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi "profeetta" Laila Heinosen sakkoihin kotirauhan häirinnästä.
• 20. elokuuta – Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui Suomeen vierailulle, jonka ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Vierailun aikana Erlander paljasti erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.
• 21. elokuuta – Kiina ilmoitti ampuneensa alas ilmatilaansa loukanneet kaksi Yhdysvaltain pommikonetta.

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta – Junaliikenne Hyvinkään ja Karkkilan välisellä, 45 kilometrin pituisella yksityisellä kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
• 3. syyskuuta – Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
• 3. syyskuuta – Nguyen Van Thieu valittiin Etelä-Vietnamin presidentiksi.
• 7. syyskuuta – Kuvanveistäjä Eila Hiltusen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä.
• 10. syyskuuta – Gibraltarilla vain 44 äänestäjää 12 182:sta kannatti liittoa Espanjan kanssa.
• 10. syyskuuta − Paavi Paavali VI nimitti Suomen katolisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi alankomaalaisen lakitieteen tohtorin Paul Verschurenin. Verschurenin edeltäjä, niin ikään alankomaalainen Gulielmus Cobben oli johtanut Suomen katolista kirkkoa 33 vuoden ajan.
• 25. syyskuuta – Moskovan televisio sanoi Suomen aloittaneen sodan Neuvostoliittoa vastaan 30. marraskuuta 1939. Suomen ulkoministeriö kumosi väitteen.
• 26. syyskuuta – Boliviassa alkoi oikeudenkäynti ranskalaista lehtimiestä Régis Debrayta vastaan. Häntä syytettiin Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien tukemisesta.

[muokkaa] Lokakuu

• 2. lokakuuta – Darmstadtissa Saksassa alkoi oikeudenkäynti yhtätoista entistä SS-upseeria vastaan. Syytetyt olivat kuuluneet komennuskuntaan, joka ampui lähes 34 000 Neuvostoliiton juutalaista Babyn Jarin rotkossa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana.
• 3. lokakuuta – William Knight lensi X-15-koneella nopeusennätyksen 6,7 machia.
• 3. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että "mitkään perustelut eivät voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä".
• 7. lokakuuta – Helsingin Kaupunginteatteri vihittiin käyttöön.
• 8. lokakuuta – Che Guevara ja hänen joukkonsa jäivät kiinni Boliviassa. Guevara teloitettiin seuraavana päivänä.
• 11. lokakuuta – Suomen markka devalvoitiin 31,25 %.
• 13. lokakuuta – Valtiovarainministeri Mauno Koivisto nimitettiin Klaus Wariksen tilalle Suomen Pankin pääjohtajaksi.
• 14. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma Vakuutusasia − sydämen asia oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
• 21. lokakuuta – Egyptiin ohjus upotti Israelin hävittäjä Eilatin. 47 merimiestä kuoli. Israel hyökkäsi kostoksi öljynjalostamoihin Suezin kanavan varrella.
• 25. lokakuuta – Hallituksen päätöksellä laskettiin äänioikeusikäraja 21:stä 20 vuoteen.
• 26. lokakuuta – Šaahi Mohammad Reza Pahlavi kruunattiin Iranissa.
• 27. lokakuuta – Charles de Gaullen veto esti Britannian pääsyn EEC:hen.
• 30. lokakuuta – Brittijoukot ja mielenosoittajat kahinoivat Kiinan ja Hongkongin rajalla.

[muokkaa] Marraskuu

• 2. marraskuuta – Moskovassa alkoivat Lokakuun vallankumouksen 50-vuotisjuhlallisuudet. Puoluejohtaja Leonid Brežnev sanoi neuvostoarmeijan olevan "voimakas, kauhea, lyömätön voima ja varustettu maailman parhain asein".
• 6. marraskuuta – Rhodesian parlamentti sääti ensimmäiset rotuerottelulait.
• 9. marraskuuta – NASAn Saturn V -raketti laukaistiin miehittämättömässä Apollo 4 -kokeessa Cape Kennedysta.
• 9. marraskuuta – Helsingissä paljastui, että syyskuun alusta lähtien oli kuollut 44 henkilöä heidän nautittuaan liekkiviinaa eli kirkasta talousspriitä, jonka alkoholipitoisuus oli 94 prosenttia. Liekkiviinan käyttäjät olivat olleet lähinnä rappioalkoholisteja, mutta myös monien varusmiesten todettiin nauttineen sitä.
• 19. marraskuuta – Englannin punta devalvoitiin entisestä 2,80 dollarin arvostaan 2,40 dollarin arvoiseksi.
• 28. marraskuuta – Ranskan entisen siirtomaan Gabonin ensimmäinen presidentti Léon M'ba kuoli. Presidentiksi nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi maan johdossa vuoteen 2009.
• 30. marraskuuta – Jemenin kansantasavalta itsenäistyi.

[muokkaa] Joulukuu

• 3. joulukuuta – Kirurgi Christiaan Barnard suoritti maailman ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen.
• 4. joulukuuta – Antarktiksen Deceptionsaarella purkautui tulivuori kello 18:50.
• 5. joulukuuta – Eduskunta päätti perustaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) ja varasi sen peruspääomaksi 100 miljoonaa markkaa. Rahasto alistettiin Suomen Pankille.
• 5. joulukuuta − Asematunneli avattiin Helsingin keskustassa.
• 6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia.
• 8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen senaattori William Fulbright tuomitsi presidentti Lyndon Johnsonin Vietnamin-politiikan ja sanoi Yhdysvaltain haluavan muuttaa pienen maan suureksi ruumishuoneeksi.
• 9. joulukuuta – Nicolae Ceauşescusta tuli Romanian valtioneuvoston puhemies, käytännössä maan diktaattori.
• 11. joulukuuta – Concorde esiteltiin yleisölle Ranskan Toulousessa.
• 28. joulukuuta – Kansanedustaja Eino Raunio nimitettiin valtiovarainministeriksi vuoden 1968 alusta lukien Suomen Pankin pääjohtajaksi siirtyvän Mauno Koiviston tilalle.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Albania julistautui "maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi" kieltäen kaikkien uskontojen harjoittamisen. Kirkot ja moskeijat suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön tai purettiin.^[1]

[muokkaa] Syntyneitä

• 2. tammikuuta – Tia Carrere, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 9. tammikuuta – Anu Komsi, suomalainen laulaja ja viulisti
• 9. tammikuuta – Piia Komsi, suomalainen sellisti ja laulaja
• 13. helmikuuta – Outi Alanen, näyttelijä
• 20. helmikuuta – Kurt Cobain, rock-muusikko ("Nirvana", k. 1994)
• 1. maaliskuuta – Sari Mikkonen, suomalainen kirjailija
• 4. maaliskuuta – Evan Dando, yhdysvaltalainen muusikko
• 31. maaliskuuta – Juha Vuorinen, suomalainen kirjailija
• 7. huhtikuuta – Ari Peltonen, suomalainen radiotoimittaja
• 21. huhtikuuta – Riikka Ala-Harja, suomalainen kirjailija ja dramaturgi
• 22. huhtikuuta – Ripsa Koskinen-Papunen, suomalainen toimittaja
• 13. toukokuuta – Chuck Schuldiner, death metal -muusikko ("Death", k. 2001)
• 19. toukokuuta – Alexia, pop-laulaja
• 21. toukokuuta – Chris Benoit, kanadalainen showpainija
• 29. toukokuuta – Noel Gallagher, rock-muusikko ("Oasis")
• 1. kesäkuuta – Stefan Wallin, suomalainen poliitikko
• 7. kesäkuuta – Olli Mustonen, pianisti ja säveltäjä
• 7. kesäkuuta – Dave Navarro, rock-muusikko
• 24. kesäkuuta – Richard Kruspe, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
• 1. heinäkuuta – Pamela Anderson, näyttelijätär ja malli
• 18. heinäkuuta – Vin Diesel, näyttelijä
• 23. heinäkuuta – Philip Seymour Hoffman, näyttelijä
• 25. heinäkuuta – Matt LeBlanc, näyttelijä ("Frendit")
• 30. heinäkuuta – A. W. Yrjänä, suomalainen muusikko
• 31. heinäkuuta – Minako Honda, japanilainen laulaja (k. 2005)
• 3. elokuuta – Mathieu Kassovitz, ranskalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Heidi Liehu, suomalainen kirjailija ja filosofi
• 19. elokuuta – Tarmo Ruubel, suomalainen näyttelijä ja televisiojuontaja
• 22. elokuuta – Layne Staley, Alice In Chains-yhtyeen vokalisti (k. 2002)
• 13. syyskuuta – Michael Johnson, yhdysvaltalainen yleisurheilija
• 9. lokakuuta –Eddie Guerrero, vapaa-painija
• 14. lokakuuta – Kirsi Piha, suomalainen poliitikko
• 28. lokakuuta – Julia Roberts, näyttelijä
• 16. marraskuuta – Lisa Bonet, näyttelijä ("The Cosby Show")
• 22. marraskuuta – Boris Becker, saksalainen tennistähti
• 22. marraskuuta – Mark Ruffalo, näyttelijä
• 28. marraskuuta – Anna Nicole Smith, malli (k. 2007)
• 5. joulukuuta – Frank Luck, ampumahiihtäjä
• 13. joulukuuta – Jamie Foxx, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. joulukuuta – Criss Angel, yhdysvaltalainen muusikko, taikuri ja illusionisti
• 21. joulukuuta – Mikheil Saakašvili, Georgian presidentti

[muokkaa] Kuolleita

• 3. tammikuuta – Jack Ruby, Lee Harvey Oswaldin surmaaja
• 8. tammikuuta – Zbigniew Cybulski, puolalainen elokuvanäyttelijä
• 10. tammikuuta – Tyyne-Maija Salminen, suomalainen kirjailija
• 22. tammikuuta – Juho Hollo, suomalainen kasvatustieteilijä ja kääntäjä
• 26. tammikuuta – Karl Ristenpart, saksalainen kapellimestari (s. 1900)
• 4. helmikuuta – Väinö Nuorteva ("Olli"), suomalainen kirjailija ja professori
• 12. helmikuuta – Max von Bonsdorff, Porvoon hiippakunnan piispa
• 18. helmikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen atomifyysikko
• 6. maaliskuuta – Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä
• 22. maaliskuuta – Martti Jäppilä, suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä
• 31. maaliskuuta – Rodion Malinovski, Neuvostoliiton puolustusministeri ja marsalkka
• 19. huhtikuuta – Konrad Adenauer, saksalainen valtiomies
• 24. huhtikuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (kuoli Sojuz 1 -lennolla)
• 4. toukokuuta – Bengt von Törne, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija
• 10. toukokuuta – Lorenzo Bandini, italialainen kilpa-ajaja
• 13. toukokuuta – Olli J. Uoti, suomalainen poliitikko
• 10. kesäkuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. kesäkuuta – Primo Carnera, italialainen nyrkkeilijä
• 29. kesäkuuta – Jayne Mansfield, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. heinäkuuta – Vivien Leigh, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – John Coltrane, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 21. heinäkuuta – Albert Luthuli, vuoden 1960 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija
• 22. heinäkuuta – Carl Sandburg, yhdysvaltalainen kirjailija
• 26. heinäkuuta – Arvo Salminen, suomalainen kansanedustaja ja hallitusneuvos, rovasti
• 30. heinäkuuta – Alfred Krupp, saksalainen teollisuusmies
• 31. heinäkuuta – Mirjam Tuominen, suomalainen kirjailija
• 11. elokuuta – Harri Kaasalainen, suomalainen kirjailija
• 15. elokuuta – René Magritte, belgialainen taidemaalari
• 19. elokuuta – Isaac Deutscher, puolalainen historioitsija
• 25. elokuuta – Niilo Wälläri, suomalainen ammattiyhdistysmies (Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja)
• 27. elokuuta – Brian Epstein, brittiläinen manageri ("The Beatles")
• 27. elokuuta – Väinö Kokkinen, suomalainen painija
• 31. elokuuta – Ilja Ehrenburg, neuvostoliittolainen kirjailija
• 1. syyskuuta – Ilse Koch, Buchenwaldin komentajan Karl Otto Kochin vaimo
• 2. syyskuuta – Ville Tuulos, suomalainen yleisurheilija
• 18. syyskuuta – Sir John Cockcroft, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko
• 27. syyskuuta – Feliks Jusupov, venäläinen ruhtinas (Rasputinin surmaajia) (s. 1887)
• 3. lokakuuta – Sir Malcolm Sargent, englantilainen kapellimestari
• 8. lokakuuta – Clement Attlee, Ison-Britannian pääministeri
• 8. lokakuuta – André Maurois, ranskalainen kirjailija
• 9. lokakuuta – Ernesto Rafael Guevara de la Serna ("Che"), argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen (teloitettiin, s. 1928)
• 9. lokakuuta – Cyril Norman Hinshelwood, vuoden 1956 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti
• 11. lokakuuta – Simo Puupponen ("Aapeli"), suomalainen kirjailija
• 13. lokakuuta – Petter Forsström, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
• 17. lokakuuta – Aixinjueluo Puyi (Henry Pu Yi), viimeinen Kiinan keisari
• 18. lokakuuta – Helmi Krohn, suomalainen kirjailija
• 15. marraskuuta – Matti Pietikäinen, suomalainen mäkihyppääjä
• 10. joulukuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen muusikko
• 29. joulukuuta – Arvi Korhonen, suomalainen historioitsija

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Roope Ankka, sarjakuvahahmo (Don Rosan mukaan kuolee vuonna 1967)

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Hans Bethe
• Nobelin kemianpalkinto: Manfred Eigen, Ronald Norrish ja George Porter
• Nobelin lääketieteen palkinto: Ragnar Granit, Haldan Hartline ja George Wald
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Miguel Asturias

[muokkaa] Kirjoja

• Kissa, kissa, kissa – Aapeli
• Ukkosen kruunu – Wilbur Smith
• Maanvyöry – Desmond Bagley
• Herra presidentti – Miguel Asturias
• Helenan suku – Aino Räsänen
• Kun väärä oikaistaan: kertomuksia – Samuel Josef Agnon
• Kahdeksastoista Lucia-neito – Maria Lang
• Lyhyet erikoiset – Veikko Huovinen

[muokkaa] Albumeja

• Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band – The Beatles
• The Piper at the Gates of Dawn – Pink Floyd
• Surrealistic Pillow – Jefferson Airplane
• After Bathing At Baxter's – Jefferson Airplane
• The Doors (albumi) – The Doors
• Strange Days – The Doors
• Disraeli Gears – Cream
• Are You Experienced – Jimi Hendrix Experience
• Axis: Bold as Love – Jimi Hendrix Experience

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1967

[muokkaa] Viitteet