Haapajärvi

Haapajärvi
vaakuna	sijainti
www.haapajarvi.fi
Sijainti	63°44′55″N, 25°19′05″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Perustettu	1868
– kauppalaksi	1967
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	789,08 km² 150:nneksi suurin 2011
– maa	765,64 km²
– sisävesi	23,44 km²
Väkiluku	7 607 137:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	9,94 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	20,5 %
– 15–64-v.	61,6 %
– yli 64-v.	17,9 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	21 % 11:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Maija-Liisa Veteläinen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • Vas.  • Ps.	16 6 3 1 1

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 607 ihmistä, ja sen pinta-ala on 789,08 km², josta 23,44 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,94 asukasta/km².

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee hieman syrjässä keskustasta (n. 1 km).

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko, jonka johtajana toimii everstiluutnantti Jukka Nikkari.

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Luonto

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihettuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on läydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli 10 m paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180m tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10-15m korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.

Välimatkoja

• Ylivieska 56 km
• Helsinki 458 km
• Oulu 159 km
• Kokkola 126 km
• Kuopio 188 km

Kylät

Ahola Autioranta Haaganperä Jokela Kalakangas Karjalahdenranta Kiurunperä Koposperä Kumiseva Kuona Kuusaa Mustanperä

Mäntyperä Nokkous Oksava Olkkola Parkkila Tiitonranta Tuomiperä Varisperä Vehkapuhto Veivarinperä Ylipää

Nähtävyyksiä

• Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

• Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
• Kotiseutumuseo
• Taidekoti Jykelä
• Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
• Teekuppikokoelma kaupungintalolla
• Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
• Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.

Tapahtumia

Haapajärvellä järjestetään herättäjäjuhlat heinäkuussa 2013.

Haapajärvellä järjestetään suviseurat vuonna 2020.

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia

• Christfried Ganander, fennisti ja pappi, syntyi Haapajärvellä
• Erkki Sakari Heinonen, taidemaalari ja taidegraafikko
• Mika Myllylä, karpaasi, Suomen menestyneimpiä mieshiihtäjiä
• Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin lapsuudenkoti on Haapajärvellä.
• Anssi Tikanmäki, muusikko
• Paavo M. Petäjä, juristi ja Hiihtoliiton ent. puheenjohtaja
• Aaro Heikkilä, kaupunginvaltuuston jäsen ja Joensuun ent. kaupunginjohtaja
• Jussi Jaakonaho, muusikko ja tuottaja
• Kaisu Sirviö, kuvataiteilija ja taidegraafikko
• Petri Tapio Mattson, viulisti
• Juha Pentikäinen, emeritusprofessori

Teollisuus ja tuotanto

• Tiivituote Oy
• Maaselän kone Oy
• Haapajärven varikko
• Earth Pac Oy
• Kaskipuu Oy
• Kuusakoski Oy
• HaSa yhtymä Oy
• Poutapäivä Oy
• Lujabetoni Oy
• Haapajärven Kome Oy

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haapajärvi Wikimedia Commonsissa
• Haapajärven kaupungin kotisivut
• Tietoa Haapajärven yrityksistä ja palveluista
• Haapajärven koulut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki