Yli-Ii
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.yli-ii.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulunkaaren seutukunta |
| Perustettu | 1924 |
| Kuntaliitokset | Haukipudas (2013) Kiiminki (2013) Oulu (2013) Oulunsalo (2013) |
| Kokonaispinta-ala | 793,27 km² 148:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 769,15 km² |
| – sisävesi | 24,12 km² |
| Väkiluku | 2 183 282:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 2,84 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 23,1 % |
| – 15–64-v. | 56,6 % |
| – yli 64-v. | 20,3 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,3 % |
| Kunnallisvero | 20 % 114:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Pekka Tolonen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • PS • SDP |
16 3 1 1 |
Yli-Ii (epävirallisesti ruots. Överijo tai Över-Ijo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luoteisosassa. Yli-Iin naapurikunnat ovat Haukipudas, Ii, Oulu ja Pudasjärvi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustiedot
Yli-Ii sijaitsee Iijoen rannalla, jolla on iso sivujoki Siuruanjoki. Yli-Iin kunta on perustettu vuonna 1924, jolloin se erotettiin Iistä. Kuntien väkiluvut tosin laskettiin yhteen vielä vuoteen 1932 asti. Kunnassa asuu 2 183 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 793,27 km2, josta 24,12 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 2,84 asukasta/km2. Viime vuosina Yli-Iin väkiluku on kasvanut pikkuhiljaa johtuen Oulun läheisyydestä. Yli-Iin keskustasta on matkaa Ouluun noin 47 kilometriä.
Oulun kaupunki sekä Yli-Iin, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalo kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.[7]
[muokkaa] Historia
Kivikaudella Yli-Iin seudut olivat Iijoen suistoa. Iijokivarresta Kierikin ja Pahkakosken välistä on löydetty voimalaitostöiden yhteydessä useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vielä 1500-luvulla alue oli suurimmaksi osaksi erämaata, pääasiassa rannikon ihmisten ja saamelaisten yhteistä nautinta-aluetta. Karjalankylään ja Pirttitörmään (nykyiseen Jakkukylään) oli tosin noussut muutamia taloja. Seutu kuului Novgorodin ja Venäjän vanhoihin nautinta-alueisiin ja siirtyi Ruotsin hallintaan vasta Täyssinän rauhassa 1595.[8]
Väestä sai toimeentulonsa pyynnistä ja kalastuksesta, joka pysyi tärkeänä elinkeinona aina 1930-luvulle saakka, jolloin jokien lohipadot siirtyivät yksityisiltä valtion omistukseen. Vähitellen myös maatalouden merkitys alkoi kasvaa. Maatalous kehittyi luonnonolosuhteiden vuoksi karjan hoitoon. 1700- ja 1800-luvulla voin hinta oli ajoittain niin hyvä, että sen myynti kannatti. Lehmien lisäksi Yli-Iissä on pidetty aina jonkin verran poroja. 1600-luvulta lähtien Suur-Ii alue oli Oulun Tervanhankinta-aluetta. Alueen merkitys kasvoi huomattavasti 1700-luvulla, jolloin tervan lauttakuljetukset pääsivät vauhtiin Ii- ja Siuruanjoella. Jokaisessa kylässä mm. Pirttitörmässä ja Karjalankylässä tervaa poltettiin säädyttyjen kiintiöiden verran.[8]
Yli-Iin seutu kuului osana Suur-Iin pitäjään, joka käsitti suuren osan Iijokilaaksoa. Yli-Iin seurakunta perustettiin senaatin päätöksellä vanhasta emäseurakunnasta. Samana vuonna perustettiin myös Yli-Iin kunta.[8]
Yli-Iin asukasluku kasvoi 1960-luvun alkuun saakka, jolloin asukkaita oli yli 3 800. Tämän jälkeen asukasluku alkoi pienentyä nopesasti voimakkaan poismuuton vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 3 561 ja 1980 enää 2 478. 1980-luvulla väestön väheneminen hidastui.[8]
[muokkaa] Luonto
Yli-Iin maisemia hallitsevat loivapiirteiset mäntykankaat ja laajat suot.[8]
Kallioperä on pääasiassa gneissigraniittia. Kunnan keskiosiin työntyy amfiboliitteja, graniitteja ja granodioriitteja sisältävä vyöhyke ja Iijoen eteläpuolella on arkoosikvarsiitteja ja fylliittejä. Yleisin maalaji on moreeni, joka on kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Huomattavin harju on kunnan koillisosaa halkova Huiskan harju. Korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää luoteisosia lukuun ottamatta idästä länteen. Korkein kohouma on Linkamaa kunnan itäosasa. Yli-Iin pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia. Suurimpia soita ovat Iso Savisuo, Viitasuo, Palosuo ja Saukkosuo.[8]
Yli-Iin keskiosien maisemia hallitsee itä-länsisuunnassa virtaava Iijoki, joka oli aikoinaan Suomen parhaimpia lohijokia. Joen alaljouksun valjastaminen voimatalouden käyttöön 1959–1971 katkaisi kuitenkin lohen nousun jokeen. Kunnan alueella on Iijoessa neljä voimalaitosta: Haapakoski, Pahkakoski, Kierikki ja Maalismaa. Iijokeen liittyy pohjoisosasta tuleva Siuruanjoki, johon yhtyvät mm. Leuvanoja, Vitmaoja ja Martimojoki. Kunnan alueella on useita pieniä järviä mm. Halajärvi, Iso Isterinjärvi ja Koutuanjärvi.[8]
[muokkaa] Kyliä
Yli-Iin kyliä ovat Karjalankylä, Jakkukylä, Maalismaa, Tannila, Pahkakoski, Haapakoski ja Leuvanjoki.
[muokkaa] Nähtävyydet
Yli-Iissä sijaitsee arkeologinen toiminta- ja näyttelykeskus Kierikkikeskus ja Kivikauden kylä. Niiden yhteydessä toimivat myös hotelli ja ravintola.
Kierikki on tärkeä kivikautinen löytö- ja tutkimuskohde. Aluetta on tutkittu arkeologisin sin kaivauksin vuodesta 1960.
Tärkeimpiä löytöjä ovat hirsiperustaiset rakennusten jäänteet 4000–3000 eaa. Satojen talolöytöjen ohella Kierikistä on löytynyt kaksi kivikautista rivitaloa aikavälillä 3350–3200 eaa. Löytöaineistossa tärkeässä asemassa ovat asbestisekoitteinen Kierikinkeramiikka.
Brittiläinen arkeologian opiskelija löysi BBC:n tietojen mukaan kesällä 2007 Iijoen varrelta 5000 vuotta vanhan koivun tuohen tervasta valmistetun purukumin. Sen sisältämän karbolihapon antiseptisyyden takia sitä käytettiin ientulehdusten hoitoon.
[muokkaa] Tunnettuja yli-iiläisiä
- Pirkko Mattila, kansanedustaja (syntynyt Yli-Iissä)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen Kaleva.fi. 28.6.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yli-Ii Wikimedia Commonsissa- Yli-Iin kunnan kotisivut
- Hyyryläinen, T. 2004. Yli-Iin seurakunnan ja kunnan perustamisvaiheet, Virma-projekti
- Kierikkikeskuksen kotisivut
| Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
Tätä sivua ei ole