Liminka

Wikipedia

Liminka
vaakuna	sijainti
www.liminka.fi
Sijainti	64°48′35″N, 25°24′55″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Perustettu	1477
Pinta-ala	651,74 km2 183. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	635,06 km2
– sisävesi	5,56 km2
– meri	11,12 km2
Väkiluku	8 477 131. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	13,35 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
KESK VAS KOK SDP VIHR	17 5 3 1 1

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 8 477 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 651,74 km², josta 5,56 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 13,35 asukasta/km².

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Kestilä, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Rantsila, Siikajoki, Tyrnävä ja Vaala.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Luonto 3 Liikenne 4 Koulutus 5 Kulttuuri 6 Urheiluseuroja 7 Tunnettuja liminkalaisia 7.1 Kansanedustajia 8 Ystävyyskunnat 9 Viitteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Vielä keskiajalla suuri osa nykyisestä Limingasta oli meren alla. Maan kohoamisen myötä lakeuden alue on paljastunut vanhasta merenpohjasta.

Limingan pitäjä oli laajimmillaan 1500-luvun lopulla kun siihen liitettiin Oulujärven seudut. Liminkaan kuuluivat 20 vuoden ajan nykyiset Oulun ja Kajaanin seudut ja alueet Pyhäjärveltä Suomussalmelle. Alue pieneni, kun Paltamo ja Oulu erotettiin Limingasta 1600-luvun alussa omiksi pitäjikseen. Pari sataa vuotta myöhemmin itsenäistyivät Tyrnävä, Kempele, Lumijoki ja Temmes.

[muokkaa] Luonto

Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.

Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan pohjoisosassa kallioperä on syvimmällä Suomessa. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa.

Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella.

[muokkaa] Liikenne

Limingan keskustaajama sekä Hirvinevan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillassa risteävät valtatie 4 sekä valtatie 8. Moottoritieksi muutettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen ^[4]

[muokkaa] Koulutus

Limingassa on viisi ala-astetta: Ketunmaan ala-aste, Lakeuden koulu Ala-Temmeksellä, Linnukan koulu kirkonkylässä, Rantakylän koulu ja Tupoksen koulu. Lisäksi kirkonkylässä toimivat kunnan yläaste, Hannu Krankan koulu, sekä Limingan lukio. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän alueella.

Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen ongelmanuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Lakeuden kansalaisopisto toimii pääosin koulujen tiloissa järjestäen kursseja pääosin talvikaudella. Vuonna 1892 perustetun Limingan Kansanopiston ylläpitämä Limingan taidekoulu järjestää koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja kirjoittajille. Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö järjestää turvallisuusalan opetusta. Ammattiopisto Luovin Limingan toimipaikka järjestää koulutusta Limingan Kramsunkujan ja Lännentien toimipaikoissa puutarha- ja matkailualoilla sekä auto-, kone-, puu- ja verhoilutekniikan koulutusaloilla.

[muokkaa] Kulttuuri

• Limingan musiikkiviikot, järjestäjä Limingan musiikkiyhdistys ry, vuodesta 1965
• Viikateniiton MM-kilpailut, järjestäjä LC Liminka-Liminganlahti, vuodesta 1993
• Teatteriyhdistys Teatteri Hannu ry, perustettu vuonna 2002^[5]
• Teatteri Rytinä, perustettu vuonna 2004^[6]
• Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868 ja muistokoti Aappola Limingan museoalueella
• Limingan kulttuuripolku^[7]
• Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Tämän tilalle on rakennettu Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.

[muokkaa] Urheiluseuroja

• HC KiekkoBoys ry
• JiiPee-Rallyteam Tupos ry
• Lakeuden Tennis ry
• Lakeuden Urheiluratsastajat ry
• Limingan Kiekko r.y.
• Voimistelu- ja urheiluseura Alatemmeksen Vesa r.y.
• Voimistelu-ja urheiluseura Limingan Luja r.y.

[muokkaa] Tunnettuja liminkalaisia

• Hannu Krankka, nuijasodan päällikkö (k. n. 1630)
• Julius Immanuel Bergh, kirkkoherra (1810–1878)
• Vilho Lampi, taidemaalari (1898–1936)
• Hjalmar Mellin, matemaatikko (1854–1933)
• Juhana Kokko, kirjailija (1856–1926)
• Abraham Ojanperä, oopperalaulaja (1856–1916)
• Leo Lastumäki, näyttelijä (s. 28. joulukuuta 1927 Liminka)
• Anna-Leena Härkönen, kirjailija, näyttellijä (s. 10. huhtikuuta 1965 Liminka)
• Hannu Lukin, taidemaalari (s. 1963)

[muokkaa] Kansanedustajia

• Susanna Huovinen (syntynyt Limingassa), SDP, 1999-
• Väinö Juustila, Kokoomus, 1918 - 1922
• Antti Nahkala, (syntynyt Limingassa), Suomen sosialistinen työväenpuolue, 1922 - 1924
• Eero Pehkonen, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1914 - 1918
• Juho Sunila, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1922 - 1927, 1927 - 1933
• Antti Tuomikoski, Suomalainen puolue, 1908 - 1909
• Samuli Tuomikoski, Kokoomus, 1929 - 1933

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Nõo, Viro^[8]

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Limingan kunnan kotisivut
• Liminganlahti
• liminganlahti.net
• WWF – Liminganlahti
• Limingan taidekoulu
• Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. Limingan historia: Kauno Leppihalme. Kirjapaja. 2005. [ISBN 951-607-258-5]