Liminka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liminka
Limingo
Liminka.vaakuna.svg Liminka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.liminka.fi
Sijainti 64°48′35″N, 25°24′55″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Perustettu 1477
Pinta-ala ilman merialueita 642,69 km²
160:nneksi suurin 2011 
Kokonaispinta-ala 651,64 km²
189:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 637,10 km²
– sisävesi 5,59 km²
– meri 8,95 km²
Väkiluku 9 129
117:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 14,33 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 35,0 %
– 15–64-v. 57,1 %
– yli 64-v. 7,9 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 99,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,4 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • SDP
 • PS
21
5
4
2
2
1

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 129 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 651,64 km2, josta 5,59 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,33 asukasta/km2.

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan-Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.[7]

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin mm. pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.[7]

Limingan kirkko

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingasta eronneita pitäjiä ovat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Nykyisen Limigan asukasluku oli 1860 2760 ja 1900 jo 3449. Limigan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen-pappissuku. [7]

Sisällissodan aikana 1918 Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.

[muokkaa] Luonto

Limingan alue on luode- kaakkoissuunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta n. 60 km sisämaahan. Temmeksen kohadalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maaasto on etenkin länsiossa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata.[7] Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900m paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista.Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa ovat moreenimaat vallitsevia. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.[7]

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki, Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston.[7] Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.

[muokkaa] Manner- ja Meri-Suomen puoliväli

Kun puolitetaan Nuorgamin (70°5’30) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31 °35’11’’) pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 64°47’40’’N, 25°21’34’’E, joka sijoittuu Limingan Värminkoskentien ja junaradan risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.[8]

[muokkaa] Liikenne

Limingan keskustaajama sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä. Liminkaan liikennöivät Kylmäsen liikenne, Oulaisten Liikenne ja Mörön liikenne -yritysten linja-autot.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillalla risteävät valtatiet 4 ja 8. Limingan ja Oulun välisellä osuudella moottoritieksi rakennettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.[9]

[muokkaa] Koulutus

Limingassa on viisi yhteinäiskoulua: Ketunmaan koulu, Lakeuden koulu Ala-Temmeksellä, Linnukan koulu kirkonkylässä (alakoulu ja yläkoulu), Rantakylän koulu ja Tupoksen yhteinäiskoulu. Lisäksi kirkonkylässä toimii Limingan lukio. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän alueella.Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen ongelmanuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.[10]

Lakeuden kansalaisopisto toimii pääosin koulujen tiloissa järjestäen kursseja pääosin talvikaudella. Vuonna 1892 perustetun Limingan Kansanopiston ylläpitämä Limingan taidekoulu järjestää koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja kirjoittajille. Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö järjestää turvallisuusalan opetusta. Ammattiopisto Luovin Limingan toimipaikka järjestää koulutusta Limingan Kramsunkujan ja Lännentien toimipaikoissa puutarha- ja matkailualoilla sekä auto-, kone-, puu- ja verhoilutekniikan koulutusaloilla.

[muokkaa] Kulttuuri

Alakestilän arboretum

[muokkaa] Limingan nähtävyydet

[muokkaa] Urheiluseuroja

  • HC KiekkoBoys ry
  • JiiPee-Rallyteam Tupos ry
  • Lakeuden Tennis r.y.
  • Lakeuden Urheiluratsastajat ry
  • Limingan Kiekko r.y.
  • Limingan Naisvoimistelijat ry. [1]
  • Limingan Niittomiehet r.y.[14]
  • Rantalakeuden Moottorikelkkailijat
  • Tupoksen Tuisku
  • Voimistelu- ja urheiluseura Alatemmeksen Vesa r.y.
  • Voimistelu-ja urheiluseura Limingan Luja r.y.

[muokkaa] Tunnettuja liminkalaisia

[muokkaa] Kansanedustajia

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Kuvia Limingasta

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 12.2.2009.
  7. ↑ a b c d e f Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. ↑ Tiede lehti 6/2009. s. 36. Ilmainen vinkki Liminkaan.
  9. ↑ Tiehallinnon kelikamera, Liminka
  10. ↑ Kylliälän koulu
  11. ↑ Teatteri Hannu
  12. ↑ Teatteri Rytinä
  13. ↑ Limingan kulttuuripolku
  14. ↑ Limingan Niittomiehet r.y.
  15. ↑ Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Viitattu 28.12.2006.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Liminka
Kylät ja alueet
Liminka.vaakuna.svg
Ala-Temmes · Hirvineva · Kedonperä · Ketunmaa · Lapinkangas · Rantakylä · Selkämaa · Tikkaperä · Tupos · Virkkula
Vesistöt
Liminganjoki · Temmesjoki · Ängeslevänjoki · Valkiaisjärvi
Muuta Liminkaan liittyvää
Escurial · Hannu Krankka · Kirkko · Jäähalli · Liminganlahti · Limingan lakeus · Limingan musiikkiviikot · Liminganportti · Linnukkapatsas · Museoalue · Rautatieasema ·
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska
Entiset kunnat
Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liminka&oldid=11208575
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä