Liminka

Liminka Limingo
vaakuna	sijainti
www.liminka.fi
Sijainti	64°48′35″N, 25°24′55″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Perustettu	1477
Pinta-ala ilman merialueita	642,70 km² 157:nneksi suurin 2013
Kokonaispinta-ala	651,65 km² 184:nneksi suurin 2013
– maa	637,16 km²
– sisävesi	5,54 km²
– meri	8,95 km²
Väkiluku	9 463 109:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	14,85 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	34,6 %
– 15–64-v.	57,2 %
– yli 64-v.	8,1 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	99,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,4 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • Vas.  • Vihr.	21 4 3 3 3 1

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 463 ihmistä ja sen pinta-ala on 651,65 km², josta 5,54 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,85 asukasta/km².

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.

Historia

Limingan kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan-Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin mm. pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingasta eronneita pitäjiä ovat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Nykyisen Limigan asukasluku oli 1860 2760 ja 1900 jo 3449. Limigan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen-pappissuku.

Sisällissodan aikana 1918 Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Limingan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			4 068
1985			4 418
1990			4 822
1995			5 516
2000			5 735
2005			7 484
2010			9 037
Lähde: Tilastokeskus.

Luonto

Muhoksen Kylmälänkylän ja Tyrnävän kirkonkylän välisellä tieosuudella yhdystiellä 8240 tulee vastaan noin viiden kilometrin osuus Limingan kuntaan kuuluvaa aluetta. Kuva Muhoksen suunnalta katsottuna.

Limingan alue on luode–kaakko-suunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta noin 60 kilometriä sisämaahan. Temmeksen kohdalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maasto on etenkin länsiosassa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900 metriä paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista. Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa vallitsevia ovat moreenimaat. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston. Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.

Manner- ja Meri-Suomen puoliväli

Pääartikkeli: Manner-Suomen keskipiste

Kun puolitetaan Nuorgamin (70°5’30) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31 °35’11’’) pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 64°47’40’’N, 25°21’34’’E, joka sijoittuu Limingan Värminkoskentien ja junaradan risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.

Liikenne

Limingan keskustaajama sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä. Liminkaan liikennöivät Kylmäsen liikenne, Oulaisten Liikenne ja Mörön liikenne -yritysten linja-autot.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillalla risteävät valtatiet 4 ja 8. Limingan ja Oulun välisellä osuudella moottoritieksi rakennettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.

Koulutus

Limingassa on kaksi yhtenäisen perusopetuksen koulua. Liminganlahden yhtenäiskoulu toimii kirkonkylässä, johon kuuluvat hallinnollisesti pikkukoulut Ketunmaan koulu, Lakeuden koulu ja Rantakylän koulu. Tupoksen yhteinäiskoulu toimii Tupoksen taajamassa. Lisäksi kirkonkylässä toimii Limingan lukio. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän alueella.Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen ongelmanuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.

Lakeuden kansalaisopisto toimii pääosin koulujen tiloissa järjestäen kursseja pääosin talvikaudella. Vuonna 1892 perustetun Limingan Kansanopiston ylläpitämä Limingan taidekoulu järjestää koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja kirjoittajille. Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö järjestää turvallisuusalan opetusta. Ammattiopisto Luovin Limingan toimipaikka järjestää koulutusta Limingan Kramsunkujan ja Lännentien toimipaikoissa puutarha- ja matkailualoilla sekä auto-, kone-, puu- ja verhoilutekniikan koulutusaloilla.

Kulttuuri

Alakestilän arboretum

• Alakestilän arboretum, Ylipää
• Limingan musiikkiviikot, järjestäjä Limingan musiikkiyhdistys ry, vuodesta 1965
• Viikateniiton MM-kilpailut, järjestäjä LC Liminka-Liminganlahti, vuodesta 1993
• Teatteriyhdistys Teatteri Hannu ry, perustettu vuonna 2002
• Teatteri Rytinä, perustettu vuonna 2004
• Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa-Liminka Ry, vuodesta 2011
• Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868, muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo Limingan museoalueella
• Limingan kulttuuripolku
• Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Tämän tilalle on rakennettu Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.
• ArsLiminka ry, perustettu 2011 http://www.arsliminka.net/
• Liminganlahden lintukuvafestivaali järjestetään vuonna 2013 jo seitsemättä kertaa

Limingan nähtävyydet

Limingan kirkko

• Kukka- ja eläinpuisto Escurial
• Limingan kirkko
• Limingan museoalue
• Liminganlahti
• Linnukkapatsas
• Vanha Liminka

Urheiluseuroja

• HC KiekkoBoys ry
• JiiPee-Rallyteam Tupos ry
• Lakeuden Tennis r.y.
• Lakeuden Urheiluratsastajat ry
• Limingan Kiekko r.y.
• Limingan Naisvoimistelijat ry. [1]
• Limingan Niittomiehet r.y.
• Rantalakeuden Moottorikelkkailijat
• Tupoksen Tuisku
• Voimistelu- ja urheiluseura Alatemmeksen Vesa r.y.
• Voimistelu-ja urheiluseura Limingan Luja r.y.

Tunnettuja liminkalaisia

• Julius Immanuel Bergh, kirkkoherra (1810–1878)
• Anna-Leena Härkönen, kirjailija, näyttelijä (s. 1965)
• Ari Koch, kuvanveistäjä (s. 1956)
• Juhana "Kyösti" Kokko, kirjailija (1856–1926)
• Niilo Kokko, arkkitehti (1907–1975)
• Hannu Krankka, nuijasodan päällikkö (k. n. 1630)
• Vilho Lampi, taidemaalari (1898–1936)
• Leo Lastumäki, näyttelijä (1927–2012)
• Hannu Lukin, taidemaalari (s. 1963)
• Aapo Lyytinen, nimimerkki Sampoinen, runoilija ja opettaja (1852–1893)
• Sakari Matinlauri, kuvanveistäjä (s. 1957)
• Jari Elsilä, Kalevan pilapiirtäjä (syntynyt Limingassa v.1960)
• Hjalmar Mellin, matemaatikko (1854–1933)
• Abraham Ojanperä, oopperalaulaja (1856–1916)
• Tomi Pekkala, jääkiekkoilija (s. 1988)
• Eero Sangi, lentopalloilija (s. 1979)
• Heikki Sarvela, Limingan seudun musiikkiopiston, Limingan musiikkileirin, Limingan Nuoriso-orkesterin ja Lakeuden Laulumiesten perustaja, musiikin lehtori (1938-1991)
• Heikki Toppila, kirjailija (1885–1963)
• Antti Ylönen, jääkiekkoilija (s. 1983)

Kansanedustajia

• Susanna Huovinen (syntynyt Limingassa), SDP, 1999 alkaen
• Väinö Juustila, Kokoomus, 1918–1922
• Antti Nahkala, (syntynyt Limingassa), Suomen sosialistinen työväenpuolue, 1922–1924
• Eero Pehkonen, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1914–1918
• Juho Sunila, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1922–1927, 1927–1933
• Antti Tuomikoski, Suomalainen puolue, 1908–1909
• Samuli Tuomikoski, Kokoomus, 1929–1933

Ystävyyskunnat

• Nõo, Viro

Kuvia Limingasta

• 

  Liminganjoki Alakestilän arboretumissa

• 

  Liminganjoki

• 

  Limingan kirkko

• 

  Limingan kirkko

• 

  Limingan kirkon tapuli

• 

  Limingan kirkon vottiivilaiva

• 

  Limingan rautatieasema

• 

  Aapola (Abraham Ojanperän entinen huvila ja koti, jossa on toiminut kotimuseo vuodesta 1917.)

• 

  Vilho Lampi -museo. Museo sijaitsee vuonna 1868 rakennetussa vanhassa Kivikoulussa.

• 

  Limingan Pappila

• 

  Limingan Taidekoulu

• 

  Lintutorni Liminganlahdella

• 

  Temmesjoki Ala-Temmeksen kylällä

• 

  Linnukkapatsas

• 

  ABC-liikennemyymälä Tupoksessa.

• 

  Limingan lakeutta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liminka Wikimedia Commonsissa
• Limingan kunnan kotisivut
• Liminganportti
• Liminganlahti
• liminganlahti.net
• WWF – Liminganlahti
• Limingan taidekoulu
• Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. [Helsinki]: Kirjapaja, Limingan seurakunta, 2005. ISBN 951-607-258-5.
• Seija Korte (toim.): Liminka 1477-1977. Liminka: Limingan kunta ja seurakunta, 1977. 417 s.

Liminka

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Ii - Kalajoki - Kempele - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Ylivieska

Entiset kunnat Haukipudas - Kestilä - Kiiminki - Kuivaniemi - Oulujoki - Oulunsalo - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Vihanti - Yli-Ii - Ylikiiminki