Hannu Krankka
| Hannu Krankka | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | noin 1630 Liminka |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | talonpoika |
Hannu Krankka (Hans Kranck[1]) oli Limingasta kotoisin ollut nuijasodan kapinallispäällikkö. Krankan syntymävuotta ei tarkkaan tiedetä. Krankan isä oli kuitenkin lohivouti, nimismies ja voudin sijainen Eerik Pietarinpoika (k. 1579). Krankan koti sijaitsi Limingan Alapään kylässä ja talo oli täyden manttaalin tila eli pitäjän suurimpia. Eerik Pietarinpoika otti osaa lukuisiin rajakahakoihin Venäjää vastaan ja Hannu lähti kulkemaan isänsä viitoittamaa tietä.lähde?
Nuijasota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1595 alkanut nuijasota veti mukaan myös liminkalaiset: linnaleirin pelko, ankara verotus ja katolisuus[2]lähde tarkemmin? ajoivat sotaan talonpojat, jotka kokivat vapautensa olevan uhattuna ja vastustivat linnaleiriä. Tammikuun lopulla vuonna 1597 Limingan, Iin ja Kemin talonpojat valitsivat johtajakseen Hannu Krankan. Krankan johtamia talonpoikia oli enimmillään noin 3 000. Heitä vastassa olivat Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin joukot. Ensimmäinen yhteenotto tapahtui Kokkolan Tarharannan niityllä Flemingin voudin Abraham Melkiorinpojan johtaman osaston kanssa. Krankka varasti kahakassa Abraham Melkiorinpojan susiturkin. Abraham Melkiorinpoika jäi pian tämän jälkeen kiinni Kruunupyyssä ja toimitettiin Tukholmaan, jossa hänet myöhemmin mestattiin. Saatuaan tiedon Pohjanmaan kansannoususta Klaus Fleming lähetti 1 500 miehen koulutetut ratsujoukkonsa Pohjanmaalle nujertamaan Hannu Krankan talonpoikaisjoukot. Santavuoren taistelussa 24. helmikuuta 1597 kaatui noin 1 000 talonpoikaa ja 500 joutui vangiksi, joukossa Hannu Krankka. Krankka vietiin Turun linnaan.[3] Klaus Flemingin kuoltua pian edellisen jälkeen ja Kaarle-herttuan vallatessa Turun syyskuussa 1597 Krankka vapautui.lähde?
Sodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eversti Krankka kirjoitti sotakokemuksistaan ruotsinkielisen kertomuksen[4], joka on säilynyt arvokkaana dokumenttina sodasta. Hänen kuitenkin epäillään olleen äidinkieleltään suomalainen. Kaarle-herttua palkitsi Krankan muun muassa verovapaudella, hänestä tehtiin Limingan nimismies ja Pohjanmaan lohivouti vuonna 1600. Krankka oli valtiopäivämiehenä vuonna 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä vuonna 1617. Kaarle IX kävi tervehtimässä häntä Limingan Krankkalassa 1602, ja Kustaa II Adolf kenties tapasi hänet 1614 Limingassa pistäytyessään[5]. Hannu Krankka kuoli vuoden 1630 paikkeilla.lähde?
Patsas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvanveistäjä Niilo Rikulan vuonna 2005 valmistunut Hannu Krankan pronssipatsas sijaitsee Limingan kirkonkylällä Tupoksentien varrella.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keränen, Pekka: Tuulimaa : Limingan kotiseutukirja, S.l.: s.n. 2003 ISBN 9529159277.
- Ylikangas, Heikki:Nuijasota. Helsinki: Otava 1977.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antti Manninen: Kapinajohtaja Hannu Krankka säilytti henkensä nuijasodassa, Helsingin Sanomat 26.11.2006.
- ↑ Ylikangas 1977.
- ↑ Keränen 2003: s. 68. (Kaatuneiden määrästä ei täyttä varmuutta. Keränen mainitsee kirjassaan kaatuneiksi tuhat henkilöä.)
- ↑ Keränen 2003: s. 73. (Ruotsin Valtionarkisto. Nelisivuinen selonteko. Kopio artikkelista kirjassa.)
- ↑ Keränen 2003: s. 68–69. (Grönblad, Edvard: Hndlingar rörande Klubbekriget. Helsinfors 1843. Cit.)
- ↑ Hannu Krankan patsas KirjastoWilma. Arkistoitu 18.4.2015. Viitattu 4.6.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Hannu Krankka on Wikiaineistossa- Santeri Ivalo: Wanhan partiomiehen unelma, Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja 1917.
| Kylät ja alueet |
Ala-Temmes · Heinijärvi · Kedonperä · Ketunmaa · Lapinkangas · Limingan kirkonkylä · Rantakylä · Tikkaperä · Tupos · Virkkula |
|---|---|
| Vesistöt |
Liminganjoki · Liminganjärvi · Temmesjoki · Ängeslevänjoki · Valkiaisjärvi |
| Muuta Liminkaan liittyvää |
Escurial · Hannu Krankka · Kirkko · Jäähalli · Liminganlahti · Limingan lakeus · Limingan musiikkiviikot · Liminganportti · Linnukkapatsas · Museoalue · Rantakylän kappeli · Rautatieasema |
|
