Kemi

Wikipedia

Kemi Giepma
vaakuna	sijainti
www.kemi.fi
Sijainti	65°44′10″N, 24°33′50″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi-Tornion seutukunta
Perustettu	1869
Pinta-ala ilman merialueita	102,59 km² 331:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	747,44 km² 161:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	95,27 km²
– sisävesi	7,32 km²
– meri	644,85 km²
Väkiluku	22 581 45:nneksi suurin 30.9.2009 [2]
– väestötiheys	237 as/km² (30.9.2009)
Ikäjakauma	2008 [3]
– 0–14-v.	14,2 %
– 15–64-v.	66,5 %
– yli 64-v.	19,3 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	20,75 % 7:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Ossi Repo
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012[6]  • Vas.  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Vihr.  • PS	16 11 8 6 1 1

Kemi (pohjoissaameksi Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä, Kemijoen suistossa. Kemissä oli 30. syyskuuta 2009 22 581 asukasta. Kemin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2009 tehtyjen mittausten mukaan 747,44 km², josta 95,27 km² on maata, 7,32 km² sisävesialueita ja loput 644,85 km² merivesialueita.^[1] Pinta-alaltaan Kemi on Lapin läänin kunnista pienin. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.

Kemin naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Alue 2.1 Kemin kaupunginosat 3 Elinkeinoelämä 4 Koulutus 5 Kulttuuri 5.1 Museot 6 Politiikka 7 Nähtävyydet 8 Ystävyyskaupungit 9 Tunnettuja kemiläisiä 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli käytännössä oikeuden ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha 1863).

Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.

Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.

Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta.

Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.^[2]

[muokkaa] Alue

[muokkaa] Kemin kaupunginosat

Kemi jaetaan viiteen suuralueeseen jotka ovat Sauvosaari, Koivuharju, Kivikko, Syväkangas ja Hepola. Kemin keskusta sijaitsee Sauvosaaressa.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon paperitehtaat sekä Karihaarassa toimiva Metsä-Botnian ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen pohjoisin syväsatama sekä tuulivoimapuisto.

Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja Kaupungin Sisäsatama.

[muokkaa] Koulutus

Kemiin on kehittynyt monipuolinen koulutustarjonta. Kemissä on kuusi peruskoulua (joista kolme yläastetta) ympäri kaupunkia sekä Kemin lyseon lukio ja Kemin aikuislukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.

[muokkaa] Kulttuuri

Kemillä on pitkät perinteet kulttuurikaupunkina ja kulttuuritapahtumien järjestäjänä. Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyy Kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo, Kaupunginteatteri.^[7]

Kemin perinteiset sarjakuvapäivät ovat kuuluneet jokavuotisiin perinteisiin jo vuodesta 1981 lähtien. Kemin Sarjakuvapäivät järjestää Kemin sarjakuvakeskus.

[muokkaa] Museot

Kemin taidemuseo toimii Kulttuurikeskuksen tiloissa.

Kemin historiallisen museo toimii osoitteessa Sauvosaarenkatu 11. Museon rakennus on alun perin rakennettu Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttorille vuonna 1928 ja pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1954. Pankin lisäksi talossa palveli asiakkaitaan myöhemmin myös pääpostikonttori ja apteekki. Pääkirjaston käytössä rakennus oli vuosina 1954–1990. Historiallinen museo avattiin talossa kevättalvella 1993. Museossa järjestetään näyttelyitä omista kokoelmista ja kulttuurin eri ilmiöistä. Historiallisen museon alaisuudessa toimii myös yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti, jossa voi tutustua menneen ajan elämiseen ja asumiseen.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:

• Vasemmistoliitto (16)
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (11)
• Suomen Keskusta (8)
• Kansallinen Kokoomus (6)
• Perussuomalaiset (1)
• Vihreät (1)

[muokkaa] Nähtävyydet

• Jalokivigalleriassa on Euroopan monipuolisin ja laajin kokoelma jalokiviä.^[8]
• Kemin Lumilinna rakennettiin ensimmäisen kerran 1996.
• Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin taidetta, minkä lisäksi siellä järjestetään myös kansainvälisiä näyttelyitä.
• Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
• Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
• Matkailujäänmurtaja Sampo

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Luulaja, Ruotsi
• Tromssa, Norja
• Wismar, Saksa
• Newtownards, Pohjois-Irlanti
• Ringkøbing, Tanska
• Liptovsky Mikulas, Slovakia
• Volgograd, Venäjä
• Nacala, Mosambik
• Székesfehérvár, Unkari

[muokkaa] Tunnettuja kemiläisiä

• Mika Halvari, kuulantyöntäjä, sisäratojen MM-kultamitalisti
• Uuno Hannula, Lapin läänin maaherra
• Jukka Ikäläinen, entinen maajoukkuejalkapalloilija ja Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja
• Juha Pasoja, jalkapalloilija
• Miika Juntunen, entinen jalkapalloilija
• Tony Kakko, muusikko
• Heidi Kyrö, iskelmälaulaja
• Sanna Lankosaari, jääkiekkoilija
• Aale Lindgren, oboisti
• Jari Lipponen, jousiammunnan olympiahopeamitalisti
• Mari Piuva, jousiampuja
• Tommy Portimo, muusikko/rumpali (Sonata Arctica)
• Maija Rask, kansanedustaja, opetusministeri 1999–2003
• Niilo Rauhala, runoilija
• Jope Ruonansuu, koomikko
• Jari Salmi, näyttelijä
• Ensio Seppänen, kuvanveistäjä
• Jussi Siirilä, kirjailija
• Pekka Simojoki, gospelmuusikko
• Suvi Tiilikainen, Miss Suomi 2000
• Esko Valtaoja, tähtitieteilijä
• Jari Vilén, poliitikko, suurlähettiläs
• Reima Virtanen, nyrkkeilyn olympiahopeamitalisti
• A. W. Yrjänä, muusikko
• Ila Loueranta, muusikko
• Puntti Valtonen, muusikko ja näyttelijä
• Hannu Tervaharju, muusikko
• Ville Schroderus, laulaja
• Jari Vesa, radiotoimittaja
• Jani Liimatainen, muusikko
• Marko Paasikoski, muusikko
• Jori Hulkkonen, DJ ja teknomusiikkituottaja
• Alex Kunnari, DJ

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Wikiaineisto: Kemin kaupungin perustuskirja
• Kemin kaupungin kotisivut
• Kemin lumilinnan sivut
• Jäänmurtaja Sampo
• YLE Elävä arkisto – Kehittyvä Kemi 1963 -nettivideo
• Video Kemin lumilinnasta