Kemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kemi
Kemi.vaakuna.svg Kemi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Kemin kantakaupunkia
Kemin kantakaupunkia
www.kemi.fi
Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″EKoordinaatit: 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,79 km²
305:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 747,51 km²
161:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 95,41 km²
– sisävesi 7,38 km²
– meri 644,72 km²
Väkiluku 22 069
47:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 231,3 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 21,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Tero Nissinen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Vas.
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.

15
10
7
6
4
1

Kemi (pohjoissaameksi Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä oli 30. huhtikuuta 2014 22 069 asukasta. Kemin pinta-ala on 747,51 km² (1. tammikuuta 2014), josta 95,41 km² maata, 7,38 km² sisävesiä ja loput 644,72 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863).

Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.

Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.

Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.

Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.[2]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kemin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 928
1985
  
26 421
1990
  
25 374
1995
  
24 696
2000
  
23 689
2005
  
22 831
2010
  
22 537
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,2 17,6 12 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7 −13 ka. -2,8
Vuorokauden keskilämpötila (°C) −10,8 −10,4 −5,9 0,2 6,6 12,5 15,8 13,3 8,1 2,4 −3,7 −8,5 ka. 1,6
Sadanta (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580
Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,8
−15,5
−6,3
−15,3
−1,5
−10,7
4,4
−4,1
11,4
1,5
17,1
7,1
20,2
10,9
17,6
8,6
12
4,1
5,3
−0,7
−0,8
−7
−4,6
−13
S
a
d
a
n
t
a
49
38
38
27
42
43
65
60
56
61
57
44


Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kaupunki on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka puolestaan on jaettu 16 tilastoalueeseen. Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet. Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio. Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista. Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista. Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet. Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain yksi samanniminen tilastoalue. Tilastoalueet on ajettu vielä yhteensä 63 pienalueeseen.[7]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas sekä Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama sekä tuulivoimapuisto.

Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja Kaupungin Sisäsatama.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiin on kehittynyt monipuolinen koulutustarjonta. Kemissä on viisi peruskoulua (joista kolme yläastetta), ja siellä sijaitsee Kemin lyseon lukio ja Kemin aikuislukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät niin kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo kuin kaupunginteatterikin.[8]
  • Kulttuurivoimalan ylläpitämä Galleria Voima esittää vaihtoehtoista taidetta osoitteessa Sankarikatu 12 B. Samassa yhteydessä on pieni vaihtoehtomyymälä Laituri. (www.kulttuurivoimala.fi)
  • Kemissä järjestetään kesäisin myös musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin taidemuseo toimii Kulttuurikeskuksen tiloissa.

Kemin historiallisen museo toimii osoitteessa Sauvosaarenkatu 11. Museon rakennus on alun perin rakennettu Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttorille vuonna 1928 ja pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1954. Pankin lisäksi talossa toimi myöhemmin myös pääpostikonttori ja apteekki. Pääkirjaston käytössä rakennus oli vuosina 1954–1990. Historiallinen museo avattiin talossa kevättalvella 1993. Museossa järjestetään näyttelyitä omista kokoelmista ja kulttuurin eri ilmiöistä. Historiallisen museon alaisuudessa toimii myös yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti, jossa voi tutustua menneen ajan elämiseen ja asumiseen.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kantakaupunki.

Kemissä sijaitsee Yle Radio Perämeren toimitus. Kemissä sijaitsi aikaisemmin myös Iskelmä Ankkurin edeltäjän Radio Ankkurin toimitus Sairaalakatu 2:n toisessa kerroksessa Pohjolan Sanomien toimirakennuksessa. Nykyään Iskelmä Ankkurin toimitus sijaitsee Oulussa Hallituskadulla Iskelmä Oulun ja Radio Megan kanssa samassa rakennuksessa. Kemissä on myös useita lehtitaloja, muun muassa Pohjolan Sanomat, Lounais-Lappi ja Meri-Lapin Helmi.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto
Kemin kaupungintalo Meripuistokadun päässä.

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin uusgoottinen rapattu tiilikirkko.
Kemin sisäsatamaa kesällä 2008.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 15.11.2010.
  8. Kemin kaupungin kulttuuritoimi 27.9.2005. Viitattu 28.8.2008. (suomeksi)
  9. Kemin jalokivigalleria Kemin Jalokivigalleria. Viitattu 6. tammikuuta 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]