Keminmaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keminmaa
Keminmaa.vaakuna.svg Keminmaa.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.keminmaa.fi
Sijainti 65°48′05″N, 24°32′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 647,22 km²
156:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 647,23 km²
186:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 626,30 km²
– sisävesi 20,92 km²
– meri 0,01 km²
Väkiluku 8 584
122:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 13,71 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 18,4 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 17,7 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Mauri Posio
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • muut
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.

16
8
5
3
2
1

Keminmaa (vuoteen 1979 asti Kemin maalaiskunta[6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 8 584 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 647,23 km2, josta 20,92 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,71 asukasta/km2.

Keminmaan naapurikunnat ovat Kemi, Simo, Tervola ja Tornio.

Sisällysluettelo

Hallinto [muokkaa]

Keminmaan kunnanjohtajana työskentelee 1.2.2013 lähtien Mauri Posio [7]. Posio valittiin tehtävään 11 hakijan joukosta joulukuussa 2012.

Valtuustossa istuu tällä hetkellä 35 valtuutettua. Suurin puolue on Suomen Keskusta, jolla on 16 valtuutettua. Keminmaalaisten parhaaksi -ryhmällä on 8, Vasemmistoliitolla 5, Perussuomalaisilla 3, SDP:llä 2 ja Kokoomuksella yksi valtuutettu.

Kalatie [muokkaa]

230 metriä pitkä kalatie nousee 12 metriä ylös Isohaaran padon yli.

Historia [muokkaa]

Pyhän Mikaelin kirkko.

Asutus Kemijokivarressa on hyvin vanhaa. Keminmaan edeltäjä Kemin pitäjä on Pohjois-Suomen vanhimpia pitäjiä ja käsitti laajimmillaan koko Peräpohjolan. Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuosina 15191521. Siellä makaa vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen kuuluisa muumioitunut ruumis. Vanha kirkko on katoliselta ajalta.

Keminmaan uusi kirkko on keisari Aleksanteri I:n määräyksestä rakennettu vuonna 1827 ja se on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

Toisen maailmansodan aikaan Keminmaan nykyisen vanhustentalon paikalla Kallinjärven reunalla toimi saksalaisten leipomo, jossa leivottiin kaikki Pohjois-Suomen saksalaisjoukkojen leivät. Pölhön koulussa toimi saksalaisten upseerikerho.

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keminmaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 721
1985
  
8 798
1990
  
9 143
1995
  
9 411
2000
  
8 930
2005
  
8 926
2010
  
8 573
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät [muokkaa]

Hirmula, Ilmola, Itäkoski, Jokisuu, Laurila, Lautiosaari, Liedakkala, Maula, Pörhölä, Ruottala, Sompujärvi, Törmä, Viitakoski, Lassila ja Länsikoski.

Keminmaan kunnanraja.

Tunnettuja keminmaalaisia [muokkaa]

Keminmaalla on myös oma tanssiseura, Aida, jonka oma sali sijaitsee Torniossa.

Lähteet [muokkaa]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Keminmaan historia
  7. Uusi kunnanjohtaja aloittaa helmikuussa 1.2.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 11.3.2013.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]