Keminmaa
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.keminmaa.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Kemi–Tornion seutukunta |
| Perustettu | – |
| Kokonaispinta-ala | 645,79 km² 191:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 625,06 km² |
| – sisävesi | 20,73 km² |
| Väkiluku | 8 576 125:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 13,72 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 18,5 % |
| – 15–64-v. | 64,5 % |
| – yli 64-v. | 17,0 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 0,5 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Tommi Lepojärvi |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • muut • SDP • Kok. |
17 8 6 2 2 |
Keminmaa (vuoteen 1979 asti Kemin maalaiskunta[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 8 576 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 645,79 km2, josta 20,73 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,72 asukasta/km2.
Keminmaan naapurikunnat ovat Kemi, Simo, Tervola ja Tornio.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hallinto
Keminmaan nykyinen kunnanjohtaja on Tommi Lepojärvi. Valtuustossa istuu tällä hetkellä 35 valtuutettua.
[muokkaa] Kalatie
230 metriä pitkä kalatie nousee 12 metriä ylös Isohaaran padon yli. Jotkut sanovat, että kalatie olisi rakennettu väärin ja tuumien sijaan siinä olisi käytetty senttimetrejä tien jäädessä liian kapeaksi.lähde? Tämä on todennäköisesti vain huhu,kenen mukaan? sillä kalatien on suunnitellut Oulun yliopisto, jossa käytetään SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä.
[muokkaa] Historia
Asutus Kemijokivarressa on hyvin vanhaa. Keminmaan edeltäjä Kemin pitäjä on Pohjois-Suomen vanhimpia pitäjiä ja käsitti laajimmillaan koko Peräpohjolan. Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuosina 1519–1521. Siellä makaa vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen kuuluisa muumioitunut ruumis. Vanha kirkko on katoliselta ajalta.
Keminmaan uusi kirkko on keisari Aleksanteri I:n määräyksestä rakennettu vuonna 1827 ja se on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.
Toisen maailmansodan aikaan Keminmaan nykyisen vanhustentalon paikalla Kallinjärven reunalla toimi saksalaisten leipomo, jossa leivottiin kaikki Pohjois-Suomen saksalaisjoukkojen leivät. Pölhön koulussa toimi saksalaisten upseerikerho.
[muokkaa] Kylät
Hirmula, Ilmola, Itäkoski, Jokisuu, Laurila, Lautiosaari, Liedakkala, Maula, Pörhölä, Ruottala, Sompujärvi, Törmä, Viitakoski, Lassila.
[muokkaa] Tunnettuja keminmaalaisia
- Peter Franzén, näyttelijä
- Ari Koch, kuvanveistäjä
- Veikko Lesonen, liikemies
- Hannu Tihinen, jalkapalloilija (FC Zürich, A-maajoukkue)
- Otto Vallenius, maalari ja muusikko
- Paavo Väyrynen, poliitikko
- Joonas Piippola, latinalaistanssin suomenmestari
- Tomi Putaansuu, Lordi -yhtyeen laulaja
- Markus Pessa, puolijohdeteknologian professori
Keminmaalla on myös oma tanssiseura, Aida, jonka oma sali sijaitsee Torniossa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
- ↑ Keminmaan historia
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keminmaa Wikimedia Commonsissa- Keminmaan kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
