Kemijärvi

Wikipedia

Kemijärvi
vaakuna	sijainti
www.kemijarvi.fi
Sijainti	66°42′50″N, 27°26′00″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Itä-Lapin seutukunta
Perustettu	1957
– kaupungiksi	1973
Kuntaliitokset	Kemijärven mlk (1973)
Kokonaispinta-ala	3 931,48 km² 15:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	3 504,98 km²
– sisävesi	426,5 km²
Väkiluku	8 632 124:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	2,46 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	11,3 %
– 15–64-v.	61,7 %
– yli 64-v.	26,9 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kemijärven kaupunginjohtaja	Arto Ojala
Kemijärven kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Kok.  • KD  • muut	17 8 3 3 2 2

Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa, Lapin läänissä. Se on Suomen pohjoisin kaupunki. Kaupungissa asuu 8 632 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 3 931,48 km², josta 426,5 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 2,46 asukasta/km².

Naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.

Kemijärven kaupungin alueella olevia kaupunginosia ovat mm. Särkikangas, Halosenranta,Ketola, Hyypiö, Isokylä, Joutsijärvi, Juujärvi, Kallaanvaara, Kostamo, Leväranta, Luusua, Oinas, Perävaara, Ruopsa, Räisälä, Sipovaara, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Ulkuniemi, Varrio ja Vuostimo.

Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Oulun läänistä, Utajärven Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat 2 taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä 4 jäi vakinaisesti asutuksi Kemijärvelle: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ensimmäisten uudisraivaajien muuttaessa Kemijärvelle siellä ei asunut enää saamelaisia, mutta Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka.

Sisällysluettelo 1 Vaakuna 2 Kaupunginosat 3 Kemijärvi fiktiossa 4 Kemijärven ystävyyskaupungit 5 Kemijärveläiset urheiluseurat 6 Katso myös 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Vaakuna

Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

[muokkaa] Kaupunginosat

Muun muassa Alakylä, Halosenranta, Hyypiö, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kostamo, Leväranta, Luusua, Perävaara, Räisälä, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Vuostimo, Ylikylä, Lehtola, Sipovaara , Särkikangas ja Kallaanvaara

[muokkaa] Kemijärvi fiktiossa

• Taivaan tulet on Ylen tuottama TV2:lla esitetty 12-osainen Kemijärvelle sijoittuva draamasarja vuodelta 2007.

Jatkoa sarja saa 12 uudella jaksolla, jotka kuvataan aikavälillä syksy 2008 - kevät 2009. Sarjan uudet jaksot nähdään YLE TV2 -kanavalla vuonna 2010.

[muokkaa] Kemijärven ystävyyskaupungit

• Vuoreija, Norja
• Vesisaari, Norja
• Kantalahti, Venäjä
• Sobetsu, Japani

[muokkaa] Kemijärveläiset urheiluseurat

• KeKi, Jääkiekko
• KP-55 Jalkapallo

[muokkaa] Katso myös

• Kemijärven sellutehdas suljettiin 27.4.2008. Sellutuotannon päätyttyä tehtaan tiloissa jatkaa Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Groupi Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas.
• Seppo Säynäjäkangas

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kemijärven kaupungin kotisivut

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemijärvi Wikimedia Commonsissa.