Kemijärvi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia; kaupungin alueella on samanniminen järvi.
Kemijärvi

vaakuna

sijainti

www.kemijarvi.fi
Sijainti 66°42′50″N, 27°26′00″E
Lääni Lapin lääni
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Perustettu 1957
– kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Kemijärven mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 3 931,48 km²
15:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 3 504,98 km²
– sisävesi 426,5 km²
Väkiluku 8 632
124:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 2,46 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 11,3 %
– 15–64-v. 61,7 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 19,5 %
129:nneksi suurin 2009 [5]
Kemijärven kaupunginjohtaja Arto Ojala
Kemijärven kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • muut

17
8
3
3
2
2

Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa, Lapin läänissä. Se on Suomen pohjoisin kaupunki. Kaupungissa asuu 8 632 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 931,48 km2, josta 426,5 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,46 asukasta/km2.

Naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.

Kemijärven kaupungin alueella olevia kaupunginosia ovat mm. Särkikangas, Halosenranta,Ketola, Hyypiö, Isokylä, Joutsijärvi, Juujärvi, Kallaanvaara, Kostamo, Leväranta, Luusua, Oinas, Perävaara, Ruopsa, Räisälä, Sipovaara, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Ulkuniemi, Varrio ja Vuostimo.

Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Oulun läänistä, Utajärven Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat 2 taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä 4 jäi vakinaisesti asutuksi Kemijärvelle: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ensimmäisten uudisraivaajien muuttaessa Kemijärvelle siellä ei asunut enää saamelaisia, mutta Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Vaakuna

Kemijärven vaakuna (1960–1972).

Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

[muokkaa] Kaupunginosat

Muun muassa Alakylä, Halosenranta, Hyypiö, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kostamo, Leväranta, Luusua, Perävaara, Räisälä, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Vuostimo, Ylikylä, Lehtola, Sipovaara , Särkikangas ja Kallaanvaara

[muokkaa] Kemijärvi fiktiossa

Jatkoa sarja saa 12 uudella jaksolla, jotka kuvataan aikavälillä syksy 2008 - kevät 2009. Sarjan uudet jaksot nähdään YLE TV2 -kanavalla vuonna 2010.

[muokkaa] Kemijärven ystävyyskaupungit

[muokkaa] Kemijärveläiset urheiluseurat

[muokkaa] Katso myös

  • Kemijärven sellutehdas suljettiin 27.4.2008. Sellutuotannon päätyttyä tehtaan tiloissa jatkaa Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Groupi Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas.
  • Seppo Säynäjäkangas

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut