Kemijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia; kaupungin alueella on samanniminen järvi.
Kemijärvi
Kemijärvi.vaakuna.svg Kemijärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti
www.kemijarvi.fi
Sijainti 66°42′50″N, 27°26′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Perustettu 1957
– kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Kemijärven mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 3 930,91 km²
15:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 3 504,97 km²
– sisävesi 425,94 km²
Väkiluku 8 084
128:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 2,31 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 10,6 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 29,2 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 99,0 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • muut
15
5
5
4
4
1
1

Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 8 084 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 930,91 km2, josta 425,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,31 asukasta/km2.

Kemijärvi on Suomen pohjoisin ja samalla suurin vesipinta-alaltaan oleva kaupunki. Kemijärvi on kuitenkin Kuhmon ohella suomen erämaisin kaupunki. Sen naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas[6] oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Utajärvenlähde? Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat 2 taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä 4 jäi vakinaisesti asutuksi Kemijärvelle: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ensimmäisten uudisraivaajien muuttaessa Kemijärvelle siellä ei asunut enää saamelaisia, mutta Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka.

Kemijärven väkiluku on ollut huipussaan ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin Kemijärvillä asui yli 16 000 asukasta.

Kemijärven sellutehtaan lakkautus keväällä 2008 herätti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin tämän jälkeen avokätisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli Arktos Group, jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu käyntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen.[7]

Väestönkehitys [muokkaa]

Kemijärven väkiluku on kaupungin elinkeinorakenteen muutosten myötä laskenut. Nykyisin kaupungin alueella asuu noin 8100 asukasta. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kemijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 12 621
1985
  
 12 762
1990
  
 12 331
1995
  
 11 775
2000
  
 10 484
2005
  
 9 293
2010
  
 8 418
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Vaakuna [muokkaa]

Kemijärven kauppalan vaakuna (1960–1972).

Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

Kemijärven kirkko.
Keskustaa länteen päin.

Kaupunginosat ja kylät [muokkaa]

Maanmittauslaitoksen mukaan Kemijärven kaupunginosia (maarekisterin sijaintialueen numero alkaa 0:lla) ovat seuraavat 8:[9]

  • Kallaanvaara
  • Keskusta
  • Pöyliövaara
  • Pyhätunturi
  • Sipovaara
  • Suomu
  • Särkikangas
  • Tohmo

Kemijärven maarekisterikyliä (sijaintialueen numero alkaa 4:llä) puolestaan ovat seuraavat 16:[9]

  • Kuusivaara
  • Leväranta
  • Luusua
  • Paloperä
  • Pyhätunturi
  • Räisälä
  • Tohmo
  • Ylikylä

Muita kyliä tai alueita, jotka eivät kuitenkaan ole maarekisterikyliä ovat seuraavat 14:

  • Hyypiö
  • Ketola
  • Kuusiranta
  • Lehtola
  • Oinas
  • Patovaara
  • Perävaara

Kemijärven kaupungin Internet-sivuilla on myös kartta kylien sijainneista,[10] mutta niiden nimet eivät ole täsmälleen samoja kuin edellä olevissa luetteloissa. Myöskään Kemijärven tilastollinen osa-aluejako[11] ei sisällä kaikkia edellä mainittuja kyliä.

Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]

Kemijärvellä toimii evankelisluterilainen Kemijärven seurakunta[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[13], vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys[14], sekä evankelisuus[15]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kemijärven helluntaiseurakunta[16] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Kemijärven adventtiseurakunta[17].

Kemijärvi populaarikulttuurissa [muokkaa]

Yle TV2:lla esitetyn draamasarjan Taivaan tulet tapahtumat sijoittuvat Kemijärvelle.

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Alueen urheiluseuroja [muokkaa]

Alueen muita seuroja [muokkaa]

Liikenneyhteydet [muokkaa]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. ↑ Rytkönen, Raili: Kemijärven historia I. Kemijärvi 1989, s. 54-56
  7. ↑ http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/kemijarven_liimapuupalkkitehdas_voi_kayda_kalliiksi_veronmaksajille_3273683.html
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. ↑ a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 23.4.2013.
  10. ↑ Kemijärven kylät Kemijärven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
  11. ↑ Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011 (PDF) (sivu 15, Taulukko 5: Kemijärven kaupungin väestön ikärakenne osa-alueittain vuonna 2010 (31.12)) Kemijärven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
  12. ↑ Kemijärven seurakunta Kemijärven seurakunta. Viitattu 27.6.2011.
  13. ↑ Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 27.6.2011.
  14. ↑ Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys Viitattu 27.6.2011.
  15. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.6.2011.
  16. ↑ Kemijärven helluntaiseurakunta Kemijärven helluntaiseurakunta. Viitattu 27.6.2011.
  17. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 27.6.2011.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Lapin maakunnan kunnat
Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio
Entiset kunnat
Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kemijärvi&oldid=13261025