Kemijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia; kaupungin alueella on samanniminen järvi.
Kemijärvi
Kemijärvi.vaakuna.svg Kemijärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kemijarvi.fi
Sijainti 66°42′50″N, 27°26′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Perustettu 1957
– kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Kemijärven mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 3 931,44 km²
15:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 3 505,50 km²
– sisävesi 425,94 km²
Väkiluku 8 277
131:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
väestötiheys 2,36 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 10,7 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 28,2 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 99,0 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20 %
114:nneksi suurin 2012 [5]
Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen
Kemijärven kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • muut

17
8
3
3
2
2

Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 8 277 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 931,44 km2, josta 425,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,36 asukasta/km2.

Kemijärvi oli Suomen pohjoisin kaupunki vuoteen 2006, kunnes Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät. Kemijärvi on kuitenkin Kuhmon ohella suomen erämaisin kaupunki. Sen naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas[7] oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Oulun läänistä, Utajärvenlähde? Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat 2 taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä 4 jäi vakinaisesti asutuksi Kemijärvelle: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ensimmäisten uudisraivaajien muuttaessa Kemijärvelle siellä ei asunut enää saamelaisia, mutta Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka.

Kemijärven väkiluku on ollut huipussaan ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin Kemijärvillä asui yli 16 000 asukasta.

Kemijärven sellutehtaan lakkautus keväällä 2008 herätti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin tämän jälkeen avokätisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli Arktos Group, jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu käyntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen.[8]

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Väkiluvun kehitys vuosina 1970-2005.[9]

  • 1970: 13 429
  • 1975: 12 759
  • 1980: 12 621
  • 1985: 12 762
  • 1990: 12 331
  • 1995: 11 775
  • 2000: 10 484
  • 2005: 9 293
  • 2010: 8 418[10]

[muokkaa] Vaakuna

Kemijärven kauppalan vaakuna (1960–1972).

Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

Keskustaa länteen päin.

[muokkaa] Kaupunginosat

Alakylä, Halosenranta, Hyypiö, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kallaanvaara, Ketola, Kostamo, Lehtola, Leväranta, Luusua, Oinas, Patovaara, Perävaara, Ruopsa, Räisälä, Sipovaara, Soppela, Särkikangas, Tapionniemi, Tohmo, Ulkuniemi, Varrio, Vuostimo ja Ylikylä.

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Kemijärvellä toimii evankelisluterilainen Kemijärven seurakunta[11]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[12], vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys[13], sekä evankelisuus[14]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kemijärven helluntaiseurakunta[15] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Kemijärven adventtiseurakunta[16].


[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Alueen urheiluseuroja

[muokkaa] Liikenneyhteydet

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
  7. Rytkönen, Raili: Kemijärven historia I. Kemijärvi 1989, s. 54-56
  8. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/kemijarven_liimapuupalkkitehdas_voi_kayda_kalliiksi_veronmaksajille_3273683.html
  9. http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=52584&name=DLFE-3123.pdf
  10. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx
  11. Kemijärven seurakunta Kemijärven seurakunta. Viitattu 27.6.2011.
  12. Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 27.6.2011.
  13. Kemijärven Kuumaniemen Rauhanyhdistys Viitattu 27.6.2011.
  14. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.6.2011.
  15. Kemijärven helluntaiseurakunta Kemijärven helluntaiseurakunta. Viitattu 27.6.2011.
  16. Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 27.6.2011.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä