Pentti Kouri
Wikipedia
Pentti Kouri (12. helmikuuta 1949 Kemijärvi – 22. tammikuuta 2009 Los Angeles, Yhdysvallat[1]) oli suomalainen taloustieteilijä ja pääomasijoittaja. Hän oli Suomen ensimmäisiä sijoittamisen julkisuuden henkilöitä[2].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Akateeminen ura
Kouri palkattiin 21-vuotiaana maisterina Kansainväliseen valuuttarahastoon. Valuuttarahaston tutkimusorganisaatiossa työskennellessään hän tapasi Michael Porterin, jonka kanssa hän myöhemmin kehitti kansainvälisiin valuuttaliikkeisiin liittyvän Kouri–Porter-mallin. Kouri suoritti tohtorintutkintonsa taloustieteen alalta vuonna 1974 MIT:ssa. Sittemmin hän on toiminut taloustieteen professorina Stanfordin, Yalen, Helsingin ja New Yorkin yliopistoissa.
[muokkaa] Liikemies ja sijoittaja
1980-luvulla Kouri sai hoidettavakseen suursijoittaja George Soroksen Suomeen kohdistuvat sijoitukset.
Pentti Kouri nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1980-luvun lopun mittavien osakekauppojen yhteydessä. Pankit rahoittivat "kilpimieheksi" nostamansa sijoittajan avulla nurkanvaltausta, jossa Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola yrittivät saada haltuunsa Suomen Yhdyspankin. Suurisuuntaisessa yrityksessä Suomen finanssimarkkinoiden uudelleenjärjestämiseksi käytettiin rahaa miljardeja markkoja ja kuljetettiin kuorma-autolasteittain osakekirjoja. Julkisuudessa Kourista alettiin puhua "Suomen omistajana", vaikka hän tosiasiassa oli bulvaani. Kansallispankki oli joutunut turvautumaan välikäsiin, koska sen omat omistukset olivat jo lain sallimissa enimmäisrajoissa.[3]
Kouri-kauppoina tunnettu valtaushanke epäonnistui. Pankkitarkastusvirasto tulkitsi myöhemmin, että kauppojen rahoituksessa oli liikepankkilain vastaisesti sovittu voitonjaosta sijoittajan ja pankin välillä.lähde? Epäselvyydet johtivat lopulta KOP:n pääjohtajan Jaakko Lassilan eroon.
Kouri oli yksi hakukone Hakian perustajista ja rahoittajista. Hän myös toimi sen hallituksen puheenjohtajana[4].
[muokkaa] Kouri taiteen kerääjänä
Kouri kokosi 1980-luvulla mittavan nykytaiteen kokoelman, joka siirtyi velkojen takia Postipankin kautta opetusministeriölle. Sittemin sen sai kokoelmiinsa Nykytaiteen museo Kiasma. Kouri valittiin Tate Galleryn kansainvälisen työvaliokunnan jäseneksi. Kouri omisti myös suurimman tunnetun kokoelman valokuvataiteen niin sanotun Helsinki Schoolin töitä[5].[6]
[muokkaa] Yksityiselämä
Pentti Kourilla oli poika Janne Kouri ensimmäisestä avioliitosta Maria Kourin kanssa. Toisesta liitosta Elly Kourin kanssa hänellä oli lapset Laila, Clarissa, Nicole ja Kyle. Pentti Kourin sisko Marjatta Huuhtanen on Kela-pääjohtaja Jorma Huuhtasen vaimo. Lisäksi Pentillä oli veljet Pekka ja Mauri. Myös Pentti Kourin iäkäs äiti eli poikansa poismennessä.[7]
[muokkaa] Kirjat
- Pentti Kouri: Suomen omistaja ja elämäni muut roolit. Otava, 1996. ISBN 951-1-14214-3.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Pentti Kouri on kuollut
- ↑ Kohusijoittaja Pentti Kouri on kuollut Taloussanomat. 22.1.2009. Viitattu 22.1.2009.
- ↑ Rita Tainola: Syöpä voitti. Ilta-Sanomat, 2009, nro 23.1., s. 6.
- ↑ Top Scientists Create New Meaning-based Search Engine hakia.com -verkkosivusto. Viitattu 24.1.2009.
- ↑ Markku Huusko: Markku Huusko: Pentti Kouri 1949-2009 uusisuomi.fi. 22.1.2009. Viitattu 23.1.2009.
- ↑ Teemu Luukka: Suomen omistaja oli poikkeusyksilö. Helsingin Sanomat, 23.1.2009, s. C7.
- ↑ Rita Tainola: Syöpä voitti. Ilta-Sanomat, 2009, nro 23.1., s. 6.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Harri Saukkomaa: Kuka tarvitsi Pentti Kouria?. Otava, 1991. ISBN 951-1-11591-X.
