Pentti Kouri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pentti Kouri (12. helmikuuta 1949 Kemijärvi22. tammikuuta 2009 Los Angeles, Yhdysvallat[1]) oli suomalainen taloustieteilijä ja pääomasijoittaja. Hän oli Suomen ensimmäisiä sijoittamisen julkisuuden henkilöitä[2].

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouri opiskeli stipendiaattina Atlantic Collegessa. Vuonna 1970 hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi,[3] ja hänet palkattiin Kansainväliseen valuuttarahastoon. Valuuttarahaston tutkimusorganisaatiossa hän tapasi australialaisen taloustieteilijä Michael Porterin, jonka kanssa hän myöhemmin kehitti kansainvälisiin valuuttaliikkeisiin liittyvän Kouri–Porter-mallin. Kourin ja Porterin siteeratuin tieteellinen artikkeli on 1974 yhdysvaltalaisessa Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu "International Capital Flows and Portfolio Equilibrium]"[4]. Kouri suoritti tohtorintutkinnon taloustieteestä vuonna 1974 MIT:ssa. Sen jälkeen hän toimi taloustieteen professorina Stanfordin, Yalen, Helsingin ja New Yorkin yliopistoissa.

Liikemies ja sijoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Kouri sai hoidettavakseen suursijoittaja George Sorosin Suomeen kohdistuvat sijoitukset. Hän nousi julkisuuteen 1980-luvun lopun mittavien osakekauppojen yhteydessä, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola yrittivät saada haltuunsa Suomen Yhdyspankin. Pankit rahoittivat tätä nurkanvaltausta "kilpimieheksi" nostamansa Kourin avulla. Yritys oli suurisuuntainen, ja siinä käytettiin rahaa miljardeja markkoja ja kuljetettiin kuorma-autolasteittain osakekirjoja. Julkisuudessa Kourista alettiin puhua "Suomen omistajana", vaikka hän tosiasiassa oli pelkkä bulvaani. Kansallispankki ei voinut enää lain puitteissa lisätä omistuksiaan, joten se joutui käyttämään välikäsiä.[5]

Kouri-kauppoina tunnettu valtaushanke epäonnistui. Pankkitarkastusvirasto tulkitsi myöhemmin, että kauppojen rahoituksessa oli toimittu liikepankkilain vastaisesti, sillä sijoittaja ja pankki olivat sopineet voitonjaosta keskenään.lähde? Epäselvyydet johtivat lopulta KOP:n pääjohtajan Jaakko Lassilan eroon.

Kouri oli yksi hakukone Hakian perustajista ja rahoittajista ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana[6].

Kouri taiteen kerääjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouri kokosi 1980-luvulla mittavan nykytaiteen kokoelman, joka siirtyi velkojen takia Postipankin kautta opetusministeriölle. Sittemmin se päätyi Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin. Kourin kokoelmissa oli muun muassa minimalismia ja arte poveraa edustavia taiteilijoita ja suuri kokonaisuus Helsinki Schoolin valokuvaajien teoksia. Kourin asiantuntemuksesta kertoo, että hänet valittiin Tate Galleryn kansainvälisen työvaliokunnan jäseneksi[7].[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisestä avioliitosta Maria Kourin kanssa Pentti Kourilla on poika Janne Kouri. Toisesta liitosta Elly Kourin kanssa Pentti Kourilla on lapset Laila, Clarissa, Nicole ja Kyle. Pentti Kourin sisar Marjatta Huuhtanen on naimisissa Kelan entisen pääjohtajan Jorma Huuhtasen kanssa. Lisäksi Pentillä oli veljet Pekka ja Mauri. Myös Pentti Kourin iäkäs äiti eli poikansa poismennessä.

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentti Kouri: Suomen omistaja ja elämäni muut roolit. Otava, 1996. ISBN 951-1-14214-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pentti Kouri on kuollut 22.1.2009. Iltasanomat. Viitattu 4.2.2010.
  2. Kohusijoittaja Pentti Kouri on kuollut Taloussanomat. 22.1.2009. Viitattu 22.1.2009.
  3. Jussi Salonranta: En etsi valtaa loistoa (pdf) (Sivu 9) Kapitaali. 3/2000. Viitattu 17.11.2010.
  4. [1]
  5. Rita Tainola: Syöpä voitti. Ilta-Sanomat, 2009, nro 23.1., s. 6.
  6. Top Scientists Create New Meaning-based Search Engine hakia.com -verkkosivusto. Viitattu 24.1.2009.
  7. Markku Huusko: Markku Huusko: Pentti Kouri 1949-2009 Uusisuomi.fi. 22.1.2009. Viitattu 23.1.2009.
  8. Teemu Luukka: Suomen omistaja oli poikkeusyksilö. Helsingin Sanomat, 23.1.2009, s. C7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]