George Soros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George Soros vasemmalla.

George Soros, alkujaan Schwartz György, (s. 12. elokuuta 1930 Budapest) on New Yorkissa asuva unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen valuuttakauppias, suursijoittaja, filantrooppi ja poliittinen aktivisti. Hän on Soros Fund Managementin ja Open Society Instituten puheenjohtaja ja entinen Council on Foreign Relationsin johtokunnan jäsen.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Sorosin vanhemmat olivat Unkarin ortodoksijuutalaisia, mutta Soros väittää äitinsä olleen jopa antisemitistinen ja hävenneen juutalaisuuttaan sen ajan Unkarin ilmapiirissä, jossa juutalaisuus oli rasite.[1] Schwartzien sukujuuret ulottuvat Saksan juutalaisiin. 1930-luvulla antisemitistisen paineen kasvu ajoi isä-Schwartzin, joka oli esperantokirjailija, vaihtamaan perheen sukunimen Sorosiksi, joka ei viitannut ensinäkemältä juutalaisuuteen. Perhe onnistuikin välttelemään natsien ja unkarilaisten Nuoliristi-puolueen vainot. Vuonna 1947 perhe muutti Britanniaan Unkarista, joka oli muuttumassa sosialistiseksi.

Lontoosta tuli nuoren Georgen koulukaupunki ja hän ystävystyi filosofi Karl Popperin kanssa ja on sittemmin nimennyt tämän avoimen yhteiskunnan puolustajan aatteelliseksi esikuvakseen.

Sijoittajasta suursijoittajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1952 George Soros valmistui London School of Economicsista ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1956. Jo talousopintojen ohella hän oli toiminut lontoolaisen pankin meklariharjoittelijana. USA:ssa Soros sijoitti muutaman kymmenen tuhannen dollarin alkupääomansa. Rahoitusinstrumenttien kehittyessä 1960-luvulla hänestä oli jo kehittynyt taitava peluri. Soros kävi valuuttakauppaa, jossa pienituottoisillakin usein toistuvilla ostoilla ja myynneillä saattoi kartuttaa pääomaa melkoisesti, kun käytettävissä oli riittävästi dollareita. Hänestä tuli edelläkävijä myös erilaisten rahastoinstrumenttien käyttäjänä.

Soros perusti kuuluisan Quantum Fund -rahastonsa vuonna 1969. Siihen tuolloin tehty sijoitus kasvoi nelituhatkertaiseksi vuosituhannen loppuun mennessä.

Soros nousi kansainväliseen julkisuuteen 16. syyskuuta 1992 – niin sanottuna "mustana keskiviikkona" – kun hän myi lyhyeksi yli 10 miljardin dollarin arvosta puntia arvioituaan punnan arvon heikkenevän. Hän veti mukaansa muita suursijoittajia ja pienempiäkin spekuloijia.

Englannin pankki oli ollut vastahakoinen nostamaan korkokantojaan muiden Euroopan vaihtokurssijärjestelmän maiden tasolle, mutta lopulta sen täytyi vetää Englannin punta pois Euroopan vaihtokurssijärjestelmästä ja devalvoida se. Soros ansaitsi tällä tavoin yli miljardi Yhdysvaltain dollaria, ja hänelle annettiin lempinimi "mies, joka rikkoi Englannin pankin". Seurauksena keskuspankki irrotettiin poliittisesta ohjauksesta ja se itsenäistyi. Tapauksen on arvioitu osaltaan synnyttäneen saarivaltakunnassa "euroallergiaa".

Soroksella on arvioitu olleen näppinsä pelissä myös valuuttapeleissä Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Venäjällä. Vuonna 1997 Malesian pääministeri Mahathir bin Mohamad syytti Sorosia samanlaisesta Malesian ringgitin alasvetämisestä. Elokuussa 1998 Venäjän ruplan kriisi teki entisistä omistajista ja sijoittajista velallisia Venäjän lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Lahjoittaja ja poliittinen toimija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Sorosin lahjoitusten ja poliittisen toiminnan taustaksi on arveltu, että hän purkaa maailmantuskaansa. 1990-luvulla hän totesi, ettei hänen markkinatoimijana tarvitse välittää seurauksista. 2000-luvulla hän on sanonut olleensa inhimillinen ennen kuin ryhtyi liikemieheksi. Myöhemmin Soros on alkanut myös kyseenalaistaa ja arvostella kapitalismia.

Sorosin hyväntekeväisyyshankkeet on aina kohdistettu selvästi. Vuodesta 1979 hän lahjoitti joka vuosi kolmisen miljoonaa dollaria Puolan Solidaarisuus-liikkeelle, Tšekkoslovakian Charter 77 -liikkeelle ja neuvostoliittolaiselle Andrei Saharoville. Nämä kaikki edustivat toisinajattelijoita. Sorosin säätiöverkon ydin on vuonna 1979 perustettu Open Society Institute, joka suuntaa lahjoituksia esimerkiksi Venäjälle ja Afrikkaan. Soros on myös tukenut ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukevien instituuttien perustamista sosialismista vapautuneiden Euroopan maiden suurimpiin kaupunkeihin; Budapestissa Open Society Institute aloitti 1984. Hänen rahoillaan on käynnistetty Keski-Euroopan yliopisto, jonka toimipaikkoja ovat Budapest, Praha ja Varsova.

Avointa yhteiskuntaa propagoivat instituutit ovat ylläpitäneet kirjastoja ja järjestäneet näyttelyitä ja tilaisuuksia. Ainakin Valko-Venäjällä Sorosin tukema instituuttitoiminta on joutunut vaikeuksiin.

Yhdysvalloissa hänet tunnetaan siitä, että hän lahjoitti 15 miljoonaa dollaria vuonna 2004 tarkoituksenaan estää George W. Bushin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi. Hänellä oli osansa myös Georgian ruusujen vallankumoukseen. Marraskuussa 2010 Soros lahjoitti miljoona dollaria hankkeeseen, joka tähtää kannabiksen laillistamiseen Kalifornian osavaltiossa.[2]

George Soros luennoi Suomessa marraskuussa 2006.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The World According to Soros, Connie Bruck, The New Yorker, 23.1.1995, s.58
  2. Wall Street Journal, October 26, 2010
  • Kansantalouksia horjutteleva moraalinen mesenaatti: George Soros (Ilkka Lampi, Kauppalehti Optio, 14.9.2006, s. 56 - 59)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The New Paradigm for Financial Markets: The Credit Crisis of 2008 and What it Means (PublicAffairs, 2008)
  • The Age of Fallibilaty: Consequences of the War on Terror (PublicAffairs, 2006)
  • The Bubble of America Supremacy: Correcting the Misuse of American Power. (2004)
  • George Soros on Globalization (2002)
  • Open Society: Reforming Global Capitalism (2000)
  • The Crisis of Global Capitalism: Open Society Endangered (1998)
  • Soros on Soros: Staying Ahead on the Curve (1995)
  • Underwriting Democracy (1991)
  • Opening the Soviet System (1990)
  • The Alchemy of Finance (1987)