Englannin punta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punnan £-merkki.

Englannin punta on Yhdistyneen kuningaskunnan virallinen rahayksikkö. Sen ISO 4217 -valuuttakoodi on GBP. Englanniksi punta on virallisesti pound sterling, lyhyesti pound, puhekielessä myös quid ja nicker.[1] Suomen kielessä valuuttaa kutsutaan Englannin punnaksi, vaikka Englanti onkin vain yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.

Yksi punta jakaantuu nykyään (vuodesta 1971 lähtien) sataan pennyyn. Vuoden 2011 keskikurssin mukaan noin 0,87 puntaa vastasi yhtä euroa.[2] Keskuspankki on Bank of England.

Englanninkielisessä tekstissä punnan symbolina käytetään £-merkkiä, joka merkitään yleensä valuuttamäärän eteen eli esimerkiksi "£5". On olemassa myös harvemmin käytetty, samaa tarkoittava, kahdella vaakaviivalla varustettu merkki ₤. Jos merkkiä £ käytetään suomenkielisessä tekstissä, se kirjoitetaan summan jälkeen sanavälillä erotettuna:

Vrk 2 hengen huoneessa 65 £.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punnan nimi (engl. pound) on samaa alkuperää kuin brittiläinen paino­yksikkö pauna. Alun perin, kun hopeaa käytettiin pää­asiallisena raha­metallina, punta lasku­yksikkönä vastasikin arvoltaan yhtä paunaa hopeaa. Aikojen kuluessa punta ja pauna kuitenkin erkaantuivat toisistaan raha- ja paino­yksiköinä.

Kulta­kannan aikana vuodesta 1816 lähtien yksi punta vastasi laki­sääteisesti arvoltaan 113 graania eli noin 7,3 grammaa kultaa.[3] Tämä kulta-arvo oli voimassa lähes sata vuotta, mutta vuonna 1914 ensimmäisen maailman­sodan aikana kulta­kannasta luovuttiin. Britanniassa vallitsi sota-aikana ja sen jälkeen voimakas inflaatio.

Vuonna 1925 Britanniassa palattiin kulta­kantaan, ja inflaatiosta huolimatta punnalle vahvistettiin sama kulta-arvo kuin sillä oli ollut ennen sotaa.[3] Oikeus vaihtaa punta­setelit kultaan oli kuitenkin enää vain muiden maiden keskus­pankeilla, ei yksityis­henkilöillä.[3] Uudelleen palautettu kulta­kanta oli voimassa vain vuoteen 1931.

Ennen vuoden 1971 rahauudistusta punta jaettiin 20 šillinkiin, joista jokainen vastasi 12 penniä. Punnassa oli siis 240 penniä. Lisäksi oli guinea, joka vastasi yhtä puntaa ja yhtä šillinkiä, yhteensä siis 21 šillinkiä. Yhden guinean rahoja tosin oli lakattu lyömästä jo 1800-luvun alkupuolella, mutta laskuyksikkönä guineaa käytettiin useissa yhteyksissä kauan sen jälkeenkin. Vanhaa systeemiä kutsutaan joskus £sd-systeemiksi. Tämä johtuu siitä, että punnan merkki on £ (roomalaisesta librasta), šillingin s (roomalaisesta soliduksesta) ja pennyn d (roomalaisesta denaarista).

Muut Britannian punnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään yleisesti myös Walesin ja Skotlannin puntaa. Nämä rahayksiköt eroavat toisistaan ulkonäöltään hieman, hiukan vastaavasti kuin esimerkiksi kansalliset eurokolikot.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä useita seteleitä, joiden kelpoisuus vaihtelee alueittain ja osittain myös sen mukaan, mitä rahan vastaanottaja kelpuuttaa maksuksi. Seteleitä painavat mm. Bank of England, eräät Skotlannin pankit (Royal Bank of Scotland, Bank of Scotland ja Clydesdale Bank) ja eräät Pohjois-Irlannin pankit (Ulster Bank ja Northern Bank). Myös jotkin muut Britannialle kuuluvat alueet, kuten kanaalisaaret, käyttävät omia seteleitään. Vain Englannin pankin painamissa seteleissä on kaikissa monarkin, tällä hetkellä Elisabet II:n, muotokuva. Muut pankit käyttävät omia kuva-aiheitaan ja joskus painattavat myös erikoisseteleitä merkkihenkilöiden ja merkittävien tapahtumien kunniaksi (esimerkiksi Ulster Bank painatti marraskuussa 2006 miljoona 5 punnan seteliä, joissa oli edesmenneen jalkapalloilija George Bestin kuva).

Eri alueiden seteleille on kuitenkin yhteistä, että niiden punta-arvo on Englannin punnan mukainen.

Käytössä olevat setelit ja kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 käytössä olivat seuraavat metallirahat sekä setelit (Englannin Pankki):

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 pennyä, 1 ja 2 puntaa. Jokaisessa kolikossa on monarkin kuva etupuolella.

50 pennyn, 1 punnan sekä 2 punnan kolikoista lasketaan vuosittain liikkeelle erikoisrahoja, joilla kunnioitetaan jotain merkittävää henkilöä, tapahtumaa tai keksintöä. 1 punnan kolikoiden kääntöpuoli on joka vuosi erilainen.

Vielä toistakymmentä vuotta rahanuudistuksen 1971[4] jälkeen liikkeessä oli myös vanhoja 1 ja 2 šillingin kolikoita, jotka olivat käypiä 5 ja 10 pennin, toisin sanoen 1/20 ja 2/20 punnan eli 1 tai 2 vanhan šillingin arvoisia. Nämä kolikot olivat myös saman kokoisia ja samasta metalliseoksesta valmistettuja kuin uudet 5 ja 10 pennin kolikot.

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5, 10, 20 ja 50 puntaa.[5]

Juhlarahoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlarahoissa (kolikot) yleisin nimellisarvo on 5 puntaa, Britannia-sarjan hopearahoissa 20 pennyä (1/10 unssia), 50 pennyä (1/4 unssia), 1 punta (puoli unssia) ja 2 puntaa (yksi troy-unssi puhdasta hopeaa) sekä kultarahoissa 10 (1/10 unssia), 25 (1/4 unssia), 50 (puoli unssia) tai sata (yksi troy-unssi puhdasta kultaa) puntaa. Nämä rahat eivät yleisesti kierrä maksuliikenteessä, sillä niillä on useimmiten suurempi keräily- tai muu arvo kuin nimellisarvo ja ne lasketaan liikkeelle useimmiten nimellisarvoa korkeampaan hintaan. Juhlarahat ja Britannia-sarjan rahat ovat teknisesti kuitenkin käypiä maksuvälineitä.

Sovereign-punta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkeuksena kaikista muista Britannian hallituksen päätöksellä lyödyistä tai painetuista maksuvälineillä ei ns. sovereign-punnalla ole lyötyä nimellisarvoa. Sovereign on 7,98 grammaa painava, 22 karaatin kullasta lyöty raha, jonka kääntöpuolella on tavallisesti kuvattuna Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä. Sovereignin koko ja seos ovat olleet muuttumattomat vuodesta 1817 lähtien. Sovereignit olivat 20 šillingin kultarahoja, mutta niiden käyttö maksuvälineenä päättyi käytännössä ensimmäiseen maailmansotaan. Eräät siirtomaiden rahapajat, kuten Etelä-Afrikan rahapaja, löivät niitä kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Britannia aloitti sovereignien uudelleenlyönnin vuonna 1957, ja punnan desimalisoinnin jälkeen yksi sovereign alkoi vastata 100 pennyä aiemman £sd-järjestelmän 20 šillingin eli 240 pennyn sijasta. Vuodesta 2000 alkaen kuninkaallinen rahapaja on lyönyt sovereigneja vuosittain. Sovereign-puntiin kuuluu myös puoli sovereignia (eli puoli puntaa), tupla-sovereign (kaksi puntaa) sekä viiden punnan sovereign. Jaonnaississa ja kerrannaisissa puhtaan kullan määrä pysyy aina samassa suhteessa. Vaikka sovereignit ovat käypää rahaa, niiden arvo määräytyy kullan hinnan ja keräilyarvon mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UK Currency Basic Information - Pounds Sterling (London travel) about.com. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  2. Exchange rates Suomen Pankki. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  3. a b c http://econ2.econ.iastate.edu/classes/econ355/Choi/golds.htm
  4. All Change: Decimalisation The Royal Mint Museum. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  5. Current Banknotes Bank of England. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämänhetkiset GBP-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD