Kursiivi

Wikipedia

Kursiivi on vino, kaunokirjoitusta mukaileva kirjainlaji, jota käytetään korostuskeinona tekstissä. Ensimmäinen kursiivi kehitettiin 1501 erityisen kapeaksi kirjaintyypiksi, jolla sivuille sai mahtumaan enemmän tekstiä ja kirjojen valmistaminen tuli halvemmaksi. 1600-luvun jälkeen vakiintui käytäntö, että lähes jokaisen kirjaintyypin pariksi muotoiltiin myös yhteensopiva kursiivi.^[1]

[muokkaa] Kursiivin käyttö

Kursiivia käytetään:

Korostamiseen
Teosnimien kirjoittamiseen
Ns. sitaattilainoissa eli ilmaisuissa, jotka on otettu sellaisinaan muista kielistä.
Sitatoinnissa vaihtoehtoisesti lainausmerkkien kanssa. Lainausmerkit ovat yleensä suositeltavammat.

Esimerkkejä kursiivin käytöstä:

Jos satunnaismuuttujan arvojoukko on numeroituva, kutsutaan sitä diskreetiksi satunnaismuuttujaksi. Jos satunnaismuuttujan kertymäfunktio on derivoituva, kutsutaan sitä jatkuvaksi satunnaismuuttujaksi.

He pyrkivät säilyttämään status quon.

HTML-kielessä kursiiviin koodi on <i>. Myös korostusta tarkoittava <em> näkyy selaimissa kursiivina.

[muokkaa] Typografiaa

Kaltevia kirjainlajeja on kahdenlaisia, joista toinen on kursiivi ja toinen oblique.

	Georgia on tyypillinen kursiivi. Kursiivin tunnistaa siitä, että tietyt kirjaimet vaihtavat leikkaustaan ja kirjoitusasu muistuttaa enemmän käsinkirjoitusta. Tyypillinen esimerkki on kaksikerroksinen a-kirjain, joka muuttuu kursiivissa yksikerroksiseksi.^[1]
	Monet groteskit kirjainperheet, kuten Verdana, pelkästään kallistavat leikkaustaan, eivätkä kirjaimet eroa suuremmin alkuperäisestä leikkauksesta. Näitä kutsutaan nimellä oblique.

Oblique on helppo sekoittaa nk. konekursiiviin, joka vain keinotekoisesti taivuttaa kirjaimia vinoon. Nämä eivät kuitenkaan ole luettavuudeltaan eivätkä esteettisyydeltään aitojen leikkauksien veroisia.