Wales

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wales
Cymru
Flag of Wales 2.svg Coat of arms of Wales.svg
lippu vaakuna

Wales in the UK and Europe.svg

Valtiomuoto itsehallinnollinen perustuslaillinen monarkia

Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II

Walesin pääministeri Carwyn Jones

Pääkaupunki Cardiff (Caerdydd)

Muita kaupunkeja Swansea

Pinta-ala
– yhteensä 20 779 km² (sijalla )

Väkiluku ([[]]) 3 006 400 (sijalla )
– väestötiheys 140 / km²

Viralliset kielet englanti, kymri

Valuutta Englannin punta (GBP)

– yhteensä 85,4 miljardia
– per asukas 30,546

Aikavyöhyke +0
– kesäaika UTC+1

Itsenäisyys
itsehallintolaki

1998

Lyhenne GB

Kansainvälinen
suuntanumero
+44

Motto Cymru am byth

Kansallislaulu Hen Wlad Fy Nhadau

Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on maa Ison-Britannian saaren länsiosassa ja yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali erottaa Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta. Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.

Walesin maasto on melko vaihtelevaa. Eteläosissa on tasaisia rannikkotasankoja, ja maan keski- ja pohjoisosissa on kukkula- ja vuoristoketjuja.[1] Maan korkeimmat huiput ovat Snowdonian alueella pohjoisessa. Korkein niistä on 1 085 metrin korkuinen Snowdon.[2] Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walesin ilmasto on merellinen, ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaasssa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.[3]

Sademäärän suhteen vuosi jakautuu kahteen osaan: lokakuulta tammikuulle on selvästi sateisempaa kuin helmikuulta syyskuulle. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain: Snowdonian vuoristossa sataa yli 3 000 millimetriä vuodessa, kun etelärannikolla lähellä Englannin rajaa alle 1 000 millimetriä. Lumi on rannikolla melko harvinaista, ja lounaisrannikolla sataa lunta alle kymmenenä päivänä vuodessa. Snowdoniassa sen sijaan lumisateita tulee yli 40 päivänä vuodessa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen kulttuuri levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi Rooman viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.

Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.

Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.

Nimi Wales tulee anglinkielisestä, ulkomaalaista tai muukalaista merkitsevästä wylisc-sanasta, joka myöhemmissä englannin kielen vaiheissa sai muodokseen Welsh, walesilainen. Muukalaisten maa taas oli anglosaksiksi Wealas. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä galles, gallit (keltit). Omakielinen nimi Cymru puolestaan pohjautuu latinan nimeen Cambria, [kelttiläisten] combrogien maa.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wales on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä maasta.[4] Walesista valitaan 40 edustajaa Britannian parlamentin alahuoneeseen, House of Commonsiin.[5]

Walesilla on ollut vuodesta 1999 oma parlamenttinsa, kansalliskokous. Vuonna 2006 hyväksytyn lain perusteella kansalliskokouksella on myös oikeus muodostaa omia lakejaan, tosin ne pitää hyväksyttää Britannian parlamentissa.[6] Walesin kansalliskokouksessa on 60 jäsentä, ja lainsäädännöllisen vallan lisäksi sen tehtäviin kuuluvat Walesin hallituksen päätösten tutkiminen ja ”Walesin äänenä” toimiminen. Hallitusta johtaa pääministeri, ja hallituksen tehtäviin kuuluvat budjetin ja yleisen politiikan muodostaminen ja julkisten virastojen hallinnoiminen.[7]

Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet

Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa Walesista teollistui jo 1700-luvulla. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.

Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä kansalliselta identiteetiltään walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.

16,32 % Walesin yli kolmivuotiaasta väestöstä osaa puhua, lukea ja kirjoittaa kymrin kieltä. Heidän lisäkseen 1,37 % samanikäisestä väestöstä osaa puhua ja lukea muttei kirjoittaa kieltä. 2,83 % osaa puhua muttei lukea tai kirjoittaa sitä. Lisäksi vielä 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rugby ja jalkapallo ovat Walesin suosituimmat urheilulajit. Rugby on kansallislaji, ja sitä seurataan erityisesti maan eteläosissa. Walesilla on myös oma jalkapallomaajoukkue ja oma jalkapallosarjansa, puoliammattilainen Walesin valioliiga. Parhaat walesilaisjoukkueet pelaavat kuitenkin Englannin sarjoissa. Cardiff City FC on ainoana ei-englantilaisena joukkueena voittanut arvostetun FA Cupin.[8] Walesin kansallisstadion on Cardiffissa sijaitseva Millennium Stadium, jonne mahtuu peräti 74 500 katsojaa ja jossa on järjestetty useita kansainvälisiä tapahtumia. Walesissa on järjestetty myös esimerkiksi golfin Ryder Cup, ja Celtic Manor Resort on yksi Euroopan arvostetuimpia golfkeskuksia.[9]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walesilainen keittiö tunnetaan erityisesti lampaanlihasta. Perinteiseen cawl-keittoon käytetään purjoa, keräkaalia, lampaanlihaa ja pekonia. Toinen walesilainen kansallisruoka on merileväleipä bara lawr.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The geography of Wales BBC. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  2. Geography Visit Wales. Welsh Government. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  3. a b Wales: climate Met Office. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  4. The countries of the UK Office of National Statistics. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  5. Westminster Parliamentary Constituencies Office of National Statistics. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  6. Atkinson, s. 28.
  7. Politics in Wales Royal College of Nursing. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  8. Atkinson, s. 40–41.
  9. Sport Wales.com. Welsh Government. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  10. Traditional Welsh Food Historic UK. Viitattu 16.7.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Charles-Edwards, T. M.: Wales and the Britons 350–1064. The History of Wales. Oxford: Oxford University Press, 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wales.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Wales Wikivoyagessa (englanniksi)