Wales
Tätä sivua ei ole | Wales Cymru |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: Cymru am byth (Wales ikuisesti) | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | englanti, kymri | ||||
| Pääkaupunki | Cardiff | ||||
| Suurin kaupunki | Cardiff | ||||
| Ensimmäinen ministeri | Carwyn Jones | ||||
| Pinta-ala – vettä |
20 779 km² ei merkittävästi |
||||
| Väkiluku (2001) – yhteensä – väestötiheys |
2 903 085 140/km² |
||||
| Valuutta | Englannin punta (£) (GBP) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC UTC+1 |
||||
| Itsenäisyys –perustaja |
Osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Gruffydd ap Llywelyn, 1056 |
||||
| Kansallislaulu | Hen Wlad Fy Nhadau | ||||
| Internet-verkkotunnus | .uk |
||||
| Kansainvälinen suuntanumero | +44 |
||||
| Suuntanumero ja verkkotunnus yhdessä muun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. | |||||
Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen kulttuuri levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi Rooman viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.
Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.
Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.
Nimi Wales tulee anglinkielisestä, ulkomaalaista tai muukalaista merkitsevästä wylisc-sanasta, joka myöhemmissä englannin kielen vaiheissa sai muodokseen Welsh, walesilainen. Muukalaisten maa taas oli anglosaksiksi Wealas. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä galles, gallit (keltit). Omakielinen nimi Cymru puolestaan pohjautuu latinan nimeen Cambria, [kelttiläisten] combrogien maa.
[muokkaa] Politiikka
Wales sai oman parlamenttinsa, kansalliskokouksen, jälleen vuonna 1999. Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.
[muokkaa] Maantiede
Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali erottaa Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta.
Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.
Suurin osa Walesista on vuoristoista, etenkin pohjoinen- ja keskinen Wales. Korkein huippu on Snowdon (1 085 m). Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
- Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet
Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).
[muokkaa] Talous
Osa Walesista teollistui jo 1700-luvulla. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.
[muokkaa] Väestö
Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.
Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä kansalliselta identiteetiltään walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.
[muokkaa] Kymrin kielen asema
16,32 % Walesin yli kolmivuotiaasta väestöstä puhuu, lukee ja kirjoittaa kymrin kieltä. Heidän lisäkseen 1,37 % samanikäisestä väestöstä osaa puhua ja lukea, muttei kirjoittaa kieltä. 2,83 % osaa puhua, muttei lukea tai kirjoittaa sitä. Lisäksi vielä 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Wales Wikitravelissa (englanniksi)
 Englanti |  Skotlanti |  Wales |  Pohjois-Irlanti |
|
| Erillisalueet: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret sekä Turks- ja Caicossaaret. Lisäksi: Akrotiri ja Dhekelia. |
