Magnus Maximus
Magnus Maximus (n. 335 – 28. elokuuta 388) oli roomalainen sotilas, jonka armeija julisti keisariksi vuonna 383. Hän hallitsi kuolemaansa asti vuonna 388.
Maximus oli keltti ja oli kotoisin Espanjasta. Hän palveli Rooman armeijassa Gallian magister militumina Theodosius vanhemman alaisena. Hän oli luultavasti Theodosiuksen mukana sotimassa Britanniassa ja Raetiassa. Maximus oli varmasti Theodosiuksen palveluksessa kun tämä lähetettiin Afrikkaan kukistamaan maureja jotka kapinoivat vuonna 373. Myöhemmin Maximus palveli Tonavalla duxina vuonna 376. Vuonna 380 hänet ylennettiin ja hänestä tuli Britannian comes. Vuonna 381 hän torjui piktien ja skottien hyökkäykset. Vuonna 383 hänen joukkonsa julistivat hänet keisariksi.
Maximus hyökkäsi Galliaan, jossa hän kukisti Länsi-Rooman keisari Gratianuksen. Gratianus pakeni, mutta Maximuksen joukot saivat hänet kiinni ja tappoivat hänet Lyonissa 25. elokuuta 383. Tämän jälkeen Maximus teki Trieristä pääkaupunkinsa ja lähetti lähettiläitä Theodosius I:n ja Valentinianus II:n luokse. Maximuksella oli aikomus hyökätä Italiaan, mutta Valentinianuksen kenraali Bauto ehti tehdä ennakoivan hyökkäyksen. Tämän ansiosta Bauton armeija ehti tukkia Alppien solat. Samalla myös Theodosius I saapui länteen armeijansa kanssa. Lopulta Maximus ja keisarit sopivat, että Maximus tunnustettaisiin lännen augustukseksi, siitä hyvästä että jättäisi Valentinianuksen valtaan. Mutta vuonna 384 Maximus nimitti nuoren poikansa Victorin kanssahallitsijakseen ja eikä enää tunnustanut Valentinianusta.
Maximus hallitsi Galliaa, Britanniaa, Espanjaa ja Afrikkaa ja oli suosittu keisari. Hän oli harras kristitty ja vainosi Espanjan harhaoppisia. Tästä hän sai paavi Siriciuksen vihat niskoilleen.
Vuonna 387 Maximus hyökkäsi Italiaan ja Valentinianus pakeni Theodosiuksen luokse. Theodosius kukisti Maximuksen vuonna 388 käydyssä taistelussa. Maximus vangittiin ja hänet teloitettiin 28. elokuuta.
Maximus (kymriksi Macsen Wledig) on kymrinkielisen kansantarun Breuddwyd Macsen päähenkilö. Taru on julkaistu Jani Koskisen suomentamana teoksessa Macsenin uni - kymriläinen kansantaru (2022, Books on Demand).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Theodosius I ja Valentinianus II |
Rooman keisari Kanssahallitsija: Flavius Victor |
Seuraaja: Theodosius I ja Valentinianus II |
| ||||||||||||||||||||||
