Magister militum

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rooman valtakunta
Roman SPQR banner.svg

Osa historian artikkelisarjaa
Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta
753 eaa. – 510 eaa.

Rooman tasavalta
510 eaa. – 27 eaa.
Rooman keisarikunta
27 eaa. – 476 jaa.

Länsi-Rooma
330 – 476

Itä-Rooma
330 – 1453
Virkamiehet
Konsuli
Preetori
Prokonsuli
Propreetori		 Ediili
Kvestori
Tribuuni
Censori
Poikkeusvirat
Diktaattori
Magister equitum
Sotatribuuni-konsuli		 Kuningas
Triumviraatti
Decemviri
Arvonimet
Keisari
Legaatti
Dux
Officium
Prefekti
Vicarius
Vigintisexviri		 Liktori
Magister militum
Imperaattori
Princeps senatus
Pontifex maximus
Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti
Cursus honorum
Rooman kansankokoukset		 Rooman laki
Rooman kansalaisuus
Imperium

Magister militum (sotilaiden mestari) oli sotilasarvo Rooman valtakunnan loppuajalla. Jos nimeä käytetään yksin tarkoitetaan yleensä koko Rooman valtakunnan korkeinta sotilaspäällikköä. Eri alueiden komentajia kutsuttiin myös samalla arvonimellä, esimerkiksi Magister militum per Thracias oli korkea-arvoisin sotilaspäällikkö Traakiassa. Magister militum oli yleensä todellinen valta valtaistuimen takana samalla tavalla kun pretoriaaniprefektillä oli ollut aikaisemmin.

Konstantinus Suuri loi virat magister pedium (jalkaväen mestari) ja magister equitum (ratsuväen mestari). Ainoastaan scolae-joukot eivät kuuluneet näiden kahden upseerin alaisuuteen, vaan olivat suoraan keisarin alaisuudessa. Myöhemmin samaan virkaan nimitettiin useita henkilöitä. Valentinianuksen aikana magister equitumeja oli ainakin kaksi samaan aikaan. Korkea-arvosin näistä, joka oli keisarin läheisyydessä, kutsuttiin nimellä praesentalis. Lännessä magister pedium praesentaliksesta tuli ajan myötä valtakunnan korkein upseeri. Gratianuksen ja Valentinianus II:n aikana erottelu jalkaväen ja ratsuväen komentajiin katosi. Arvonimiä käytettiin usein hyvin huolimattomasti ja tittelit magister militum sekä magister utriusque militiae (lyhennetty MVM) viittaavat sekä jalkaväen että ratsuväen komentajaan.[1]

Magister militumit olivat korkea-arvoisia henkilöitä, ja ainoastaan pretoriaaniprefekteillä ja kaupunkiprefekteillä oli korkeampi arvovalta.[1]

Theodosius I laajensi magister militumien määrän viiteen. magister militum praesentaliksia oli kaksi ja heidän lisäkseen luotiin kolme uutta virkaa joiden vastuulle tuli eri valtakunnan osat. Nämä uudet virat olivat magister militum per Orientem, per Thracias ja per Illyrium. Kaikilla magister militumeilla oli joukko virkamiehiä. Vuonna 441 Ariovinduksella oli 300 tällaista officiales [1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Luettelo magister militumeista

[muokkaa] praesentalis

[muokkaa] per Armeniam

Justinianus nimitti Armenian joukoille oman komentajan. Aikaisemmin ne olivat olleet magister militum per Orientemin alaisia.

[muokkaa] per Gallias

[muokkaa] per Illyricum

[muokkaa] per Orientem

[muokkaa] per Thracias

[muokkaa] Lähteet

  • Jones et. al.: The Prosopography of the Later Roman Empire: A. D. 527-641. Cambridge University Press, 1992. ISBN 0521201608.
  • Pat Southern, Karen R. Dixon: The Late Roman Army. Routledge, 1996. ISBN 9780713470475.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Southern s.57-58
  2. ↑ Jones s.85
  3. ↑ Jones s.1160
  4. ↑ Jones s.1161
  5. ↑ 5,0 5,1 Jones s.380
  6. ↑ Jones s.230
  7. ↑ 7,0 7,1 Jones s.752
  8. ↑ 8,0 8,1 Jones s.744
  9. ↑ Jones s.675
  10. ↑ Jones s.679
  11. ↑ Jones s.83
  12. ↑ 12,0 12,1 12,2 Jones s.182
  13. ↑ Jones s.56
  14. ↑ Jones s.679
  15. ↑ Jones s.286
  16. ↑ 16,0 16,1 Jones s.125
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Magister_militum
Henkilökohtaiset työkalut