Dorotheos (sotapäällikkö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rooman ja Persian välinen raja myöhäisantiikin aikana.

Dorotheos (k. 533) oli itäroomalainen sotapäällikkö, joka johti roomalaisia joukkoja Armeniassa 530-luvun alussa. Hänen arvonimensä oli magister militum per Armeniam.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Rooman ja sassanidien Persian välisen sodan aikana (527–532) vuonna 530 Dorotheos oli Armeniassa magister militum praesentalis Sittaksen alaisuudessa. Kuultuaan, että persialaiset olivat kokoamassa armeijaa lähellä Theodosiopolista, Sittas ja Dorotheos tekivät yllätyshyökkäyksen persialaisten leiriin saaden runsaasti ryöstösaalista. Persialaiset pakenivat ja roomalaiset palasivat omille alueilleen. Persialaiset kokosivat uuden armeijan ja hyökkäsivät roomalaisten hallitsemaan Armeniaan, mutta Sittas ja Dorotheos kukistivat heidät Satalan taistelussa.[1][2]

Callinicumin taistelun jälkeen vuonna 531 Dorotheos johti joukkoja persialaisten alueelle (luultavasti Persarmeniaan) ja valtasi useita persialaisten linnoituksia. Myöhemmin samana vuonna hunnit hyökkäsivät Armeniaan ja etenivät Euphratensiksen provinssiin ja Kilikiaan asti. Hunnit perääntyivät kuullessaan Dorotheoksen armeijan lähestyvän, mutta Dorotheos seurasi heitä ja onnistui saamaan takaisin suuren osan hunnien keräämästä ryöstösaaliista.[1]

Vuonna 533 Dorotheos osallistui vandaalien vastaiseen sotaretkeen (vandaalisota), ja hän oli yksi Rooman armeijan foederati-joukkojen yhdeksästä komentajasta. Dorotheos kuitenkin sairastui matkalla Pohjois-Afrikkaan, ja kuoli Cataniassa, Sisiliassa. Aikalaishistorioitsija Prokopioksen mukaan joukot surivat häntä suuresti.[3] Prokopios kuvasi Dorotheosta älykkääksi ja taitavaksi sodankävijäksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jones et. al.: The Prosopography of the Later Roman Empire: A. D. 527-641. Cambridge University Press, 1992. ISBN 9780521201605. (englanniksi)
  • Ian Hughes: Belisarius: The last Roman general. Westholme Publishing, 2009. ISBN 978-1-59416-085-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jones, s. 420–421
  2. Hughes, s. 59
  3. Hughes, s. 76, 80