Legaatti
Wikipedia
| Rooman valtakunta | |
 Osa historian artikkelisarjaa |
|
| Ajanjaksot | |
| Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta |
|
| Virkamiehet | |
| Konsuli Preetori Prokonsuli Propreetori |
Ediili Kvestori Tribuuni Censori |
| Poikkeusvirat | |
| Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli |
Kuningas Triumviraatti Decemviri |
| Arvonimet | |
| Keisari | |
| Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri |
Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki |
| Instituutiot ja lait | |
| Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset |
Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium |
Legaatti (latinaa, legatus; monikossa legati) oli antiikin Rooman sotilasarvo ja arvonimike, joka osoitettiin legioonien korkeimmille komentajille. Sana "legaatti" voi myös viitata katolisessa kirkossa toimivaan legaattiin, joka edustaa paavinistuinta Rooman ulkopuolella.
Legaatti toimi duxin alaisuudessa, mutta saattoi olla myös duxista riippumaton, mikäli oli saavuttanut Roomassa vähintään preetorin arvon. Legaatit valittiin senaattorisukujen joukosta ja koska legaatin asema takasi onnistuneen sotaretken päätteeksi leijonanosan ryöstösaaliista voittoisan legioonan legaatille, legaatin toimi oli erittäin haluttu. Pääasiallisia legaattivirkoja olivat legatus legionis ja legatus propraetor.
- Legatus legionis komensi yhtä legioonaa ja oli entinen preetori.
- Legatus propraetor oli entinen konsuli ja hänelle annettiin roomalainen provinssi, jossa hän toimi kuvernöörinä. Virka sisällytti preetorioikeudet, mikä joskus alisti useampia legioonia hänen käskyvaltaansa.
Legaatti palveli asemassaan yleensä kolmestä neljään vuotta - joskus enemmänkin. Yleensä legaatti oli legioonansa korkein komentaja, mutta useamman legioonan yhteisessä kampanjassa sotaretken komentaja, esimerkiksi toinen konsuleista tai kuvernööri, antoi sitovat käskyt legaateille.
