Rooman senaatti
Wikipedia
| Rooman valtakunta | |
 Osa historian artikkelisarjaa |
|
| Ajanjaksot | |
| Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta |
|
| Virkamiehet | |
| Konsuli Preetori Prokonsuli Propreetori |
Ediili Kvestori Tribuuni Censori |
| Poikkeusvirat | |
| Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli |
Kuningas Triumviraatti Decemviri |
| Arvonimet | |
| Keisari | |
| Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri |
Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki |
| Instituutiot ja lait | |
| Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset |
Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium |
Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.
Aluksi senaattiin pääsivät vain patriisisukujen vanhimmat jäsenet. Myöhemmin myös plebeijit pääsivät senaatin jäseniksi. Yleensä konsulit pääsivät senaatin jäseniksi virkakautensa päätyttyä. Sullan uudistuksien jälkeen senaattiin pääsivät yleensä kaikki korkeimmat virkamiehet, kvestorit, ediilit, preetorit ja konsulit.
Senaatissa oli keski- ja myöhäistasavallan aikana 300 jäsentä. Sulla nosti jäsenmäärän 600:n Julius Caesar nosti sen 900:n. Augustus laski sen takaisin 600:n.
Senaatti jatkoi toimintaansa keisarikunnan aikana ja se oli vielä koossa Länsi-Rooman kukistuttua. Senaatti ei lakkauttanut toimitaansa Roomassa Länsi-Rooman kaatumiseeen. Rooman senaatti oli vielä toiminnassa 500-luvulla ostrogoottien hallitessa Italiaa. Konstantinus Suuri perusti uuden senaatin Konstantinopoliin, joka jatkoi toimintaansa 1200-luvulle saakka.
