Hilleri

Wikipedia

Hilleri
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Petoeläimet Carnivora Heimo: Näätäeläimet Mustelidae Suku: Kärpät Mustela Laji: putorius
Kaksiosainen nimi
Mustela putorius Linnaeus, 1758
Katso myös
Hilleri Wikispeciesissä   Hilleri Commonsissa

Hilleri (Mustela putorius) on eurooppalainen näätäeläin, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen talviolosuhteisiin. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ravinnon saanti, ei niinkään kylmyys. Tämän vuoksi hilleriä esiintyykin paljon asutuksen liepeillä ja paikoilla, joilla on helposti saatavilla ravintoa esimerkiksi tunkioiden lähettyvillä. Hilleri ei ole minkin tavoin riippuvainen vedestä, mutta se elää kuitenkin usein vesistöjen ja kosteikkojen lähellä.

Sisällysluettelo 1 Hillerikannat 2 Liikkuminen 3 Tuntomerkit 4 Ääntely 5 Lisääntyminen 6 Ravinto 7 Tarhahillerit 8 Viitteet

[muokkaa] Hillerikannat

Hillerikannat vaihtelevat suuresti ja 1940-luvulla sen luultiin kuolevan sukupuuttoon. Sittemmin kanta on toipunut, mutta hilleri on maineeltaan paha tuholainen ja sen vuoksi sitä vainottiin "linturosvona" vielä 1980-luvun alussa.

Hilleri on aktiivinen pääasiassa yöllä ja hämärässä, mutta joskus sitä voi tavata myös päivällä. Päivälevon se viettää usein toisen eläimen kolossa tai kivien ja oksien alla. Hilleri voi kuitenkin kaivaa myös itse oman pesäkolon.

[muokkaa] Liikkuminen

Liikkuminen on usein laukkamaista hyppimistä, mutta se voi myös ravata selkä suorana pää alhaalla. Toisin kuin näätä, hilleri ei juurikaan kiipeile. Se osaa uida, mutta tekee sitä sangen vähän. Yölliset pyyntimatkat ovat muutamia kilometrejä pitkiä ja liikkumisalue on noin 1 km². Uroksilla alueet ovat suuremmat kuin naarailla.

[muokkaa] Tuntomerkit

Hilleri kuuluu pieniin näätäeläimiin. Ruumiin pituus on uroksilla 35—45 cm ja naarailla 30—37 cm, hännän pituus on 11—19 cm. Uroshillerit painavat 0,7—1,5 kg ja naaraat 0,5—0,8 kg. Kuonon ympärys on vaalea, silmien takana kulkee valkea juova ja korvanlehtien reunat ovat vaaleat. Päällimmäiset karvat ovat ruskeanmustia, mutta pohjavilla on vaalea ja se paistaakin usein läpi etenkin talvella.

[muokkaa] Ääntely

Ääntely vaihtelee kiljahtelevasta kotkottavaan. Joskus hilleri voi myös kiljaista, mutta täysikasvuiset yksilöt voivat olla sangen hiljaisia.

[muokkaa] Lisääntyminen

Poikaset syntyvät toukokuun loppupuolella tai kesäkuussa. Ne painavat syntyessään vajaan 10 g ja ovat sokeita ja karvattomia. Silmät avautuvat noin neljän viikon iässä, ja noin kahden kuukauden iässä poikaset ovat väritykseltään aikuisen kaltaisia. Tarhoissa hilleri voi elää kymmenenkin vuotta, mutta luonnossa sen ikä on harvoin yli viittä vuotta.

[muokkaa] Ravinto

Pääravintoa ovat pienet nisäkkäät, linnut, sammakot sekä käärmeet. Myös kala, hyönteiset ja marjat kuuluvat hillerin ravintoon ja tilapäisesti ne voivat syödä kasvisruokaa.

[muokkaa] Tarhahillerit

Tarhahilleri on villihilleristä jalostettu turkiseläin. Tarhahillereitä myydään satunnaisesti lemmikeiksi, johon ne soveltuvat lähes kesyhillerin, eli fretin (Mustela putorius furo), tavoin. Tarhahillerin kesylemmikkinä pitoon on varauduttava kuitenkin tarkoin, luonne voi olla vaurioitunut satunnaisissa tapauksissa erinäisten tekijöiden takia ja tuntematon perimä on aina tautiriski.

[muokkaa] Viitteet