Fretti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fretti
Furets albinos champagne et zibeline sable.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Suku: Kärpät Mustela
Laji: Hilleri putorius
Alalaji: furo
Kolmiosainen nimi
Mustela putorius furo
Linnaeus, 1758
Synonyymit
  • Mustela furo
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Fretti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Fretti Commonsissa
Naiset pyydystävät kania hillerin avulla. Keskiaikainen piirros noin 1316–1321

Fretti (Mustela putorius furo) on hilleristä kesytetty näätäeläin. Se on sukua muun muassa kärpälle, näädälle ja minkille. Aikaisimmat havainnot hilleristä lemmikkinä tulevat tuhansien vuosien takaa Egyptistä, jossa muun muassa faaraot pitivät frettejä lemmikkinään. Alun perin frettejä kesytettiin Etelä- ja Keski-Euroopassa kanien metsästykseen, mutta nykyään se on myös suosittu lemmikkieläin. Jalostuksen myötä sen riistavietti on lähes kadonnut.

Fysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urokset ovat yleensä naaraita hieman suurempia, ja uroksen pää ja vartalo ovat selvästi leveämpiä. Ilman häntää naaraan pituus on noin 33–35 cm ja uroksen yleensä 38–40 cm. Häntä on noin 7–10 cm pitkä.

Tyypillinen naarasfretti painaa noin 0,5–1,2 kg. Kastroidut urokset ovat normaalisti 0,9–1,6 kg, mutta leikkaamattomat urokset voivat painaa jopa 1,8–2,7 kg tai enemmän.

Elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fretit elävät keskimäärin 7–10-vuotiaiksi,[1] ja joidenkin frettien tiedetään eläneen jopa 13-vuotiaiksi. Fretti kehittyy täysikasvuiseksi noin vuodessa, ja sukukypsiä ne ovat puolivuotiaina. Keski-ikäisiksi frettejä voidaan alkaa kutsua 4–5 vuoden iässä. Vanhoina, eli 6–10 vuoden iässä, ne alkavat laihtua, hidastaa vauhtiaan ja altistuvat heikentäville sairauksille.

Haju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fretin anaalirauhaset ovat täynnä pahanhajuista nestettä, jota eläin pystyy halutessaan levittämään. Näin saattaa tapahtua kun fretti on innoissaan, hermostunut, kiihtynyt, peloissaan tai vihainen. Fretin haju on kuitenkin tilapäistä ja haihtuu noin minuutissa. Hyvin hoidettu fretti tuoksuu hieman hunajalta, eikä lemmikkifretin haju ole koiran hajua pahempi. Voisi jopa sanoa, että fretit haisevat vähemmän kuin koirat. Urosfrettien haju katoaa miltei kokonaan kastroinnin eli leikkauksen jälkeen.lähde? . Fretin haju tarttuu yleensä käsiin frettiä koskettaessa. Ominaistuoksun lisäksi fretin oleskeluhuoneessa hajua aiheuttaa kissanhiekkalaatikko puhdistusten välillä.[2]

Allergia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fretti on hyvin vähän allergisoiva eläin. Ihminen, joka on allerginen esimerkiksi kissoille ja koirille, ei välttämättä saa mitään oireita fretistä. Frettiallergia on kuitenkin mahdollinen, vaikka muita eläinallergioita ei olisikaan. Se, allergisoiko fretti, riippuu ihmisestä ja frettiyksilöstä. Toinen yksilö voi aiheuttaa oireita, kun taas toinen ei ollenkaan. Koiraat allergisoivat yleensä naaraita enemmän. Fretin vaihtaessa kotia sen luottamus ihmisiin kärsii, joten on suositeltavaa tarkastaa oma herkkyys ennen oman fretin hankintaa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fretit ovat alttiita monille vakaville sairauksille ja syöpätaudeille. Tämä johtuu lähinnä niiden pienuudesta sekä nopeasta aineenvaihdunnasta. Pienen koon vuoksi nestevajaus ja vastaavat elimistön tasapainon häiriöt voivat koitua herkästi fretin kohtaloksi. Jos fretti selviää yli viisivuotiaaksi, sairastumisen todennäköisyys on pienilähde?.

Fretti lisääntyy melko helposti vankeudessa ja lemmikkioloissa ympäri vuoden. Pikkurillin kokoisia, karvattomia poikasia syntyy 6-15, mutta yleensä ainakin yksi poikasista menehtyy emonmaidon riittämättömyyden takia. Joskus emo saattaa myös itse surmata poikasia. 5-8 poikasen poikueissa poikaskuolleisuus on vähäisempää kuin yli 10 poikasen pesueissa. Fretinpoikanen luovutetaan 8-10 viikon iässä. Poikasen sosiaalistumisen kannalta useimmat fretinpoikaset luovutetaan vasta yhdeksän viikon iässä.

Fretti lemmikkinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviolta Suomessa on 1000–1500 yksilöä.lähde? Yhdysvalloissa fretin pitäminen on sallittu kaikissa osavaltiossa paitsi Kaliforniassa sekä Havaijilla.

Loppuvuodesta 2009 Helsingin kaupunki alkoi maksaa frettien omistajille palkkioita siitä, että nämä tuovat lemmikkinsä pyydystämään niin sanottuja citykaneja. Kokeiluja kesyhillereillä oli tehty jo edellisenä talvena. Myös muut villiintyneistä kaneista kärsivät suomalaiskaupungit harkitsevat citykanien pyydystämistä frettien avulla.[3]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan fretti on hyvin utelias, vilkas ja seurallinen. Se nukkuu vuorokaudessa 16–18 tuntia, ja on vilkkaimmillaan aamulla ja illalla. Hereillä ollessaan fretti tutkii ympäristöään, ja toisin kuin yksinäisyyteen vetäytyvät hillerit, fretit vaativat ihmisten tai toisten frettien seuraa. Fretit saadaan opetettua hyvin sisäsiistiksi, jolloin ne voivat käyttää kissoille tarkoitettua hiekkalaatikkoa.lähde?

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli fretistä halutaan saada kesy on sen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen paneudutava huolellisesti. Fretin voi hankkia myös lapsille mutta, myös vanhempien pitää olla valmiita hoitamaan ja kouluttamaan sitä.. Kouluttaminen on vaikeampaa kuin kissan tai koiran kouluttaminen ja vie enemmän aikaa. Kaikkialla maailmassa lemmikkifretin jalostukseen käytetään kesyjä frettejä, villihillereitä, tarhahillereitä sekä näiden yhdistelmiä. Suomessakin myytävistä freteistä löytyy paljon tarhahilleritaustaisia sekä villihilleritaustaisia yksilöitä. Taustastaan riippumatta nuori fretti tulee kokeilemaan rajojaan puremalla kasvattajiaan, uusia omistajiaan ja vielä vanhempanakin (monesti) vieraita. Tästä ominaisuudesta päästään yleensä eroon, tai se saadaan rajoitettua "nipistyksen" vertaiseksi, asiantuntevalla koulutuksella. Se, kuinka pitkään puremattomaksi koulutus kestää, muutamasta viikosta vuosiin, riippuu yksilöstä. Hybrideistä (villihillerin ja fretin yhdistelmät) ja hybriditaustaisista yksilöistä ei puruherkkyyttä välttämättä saada pois, ja nämä yksilöt vaativat erityisjärjestelyjä myös tilan ja virikkeiden suhteen.

Ruokinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fretit ovat luonnostaan lihansyöjiä, joka tarkoittaa lihansyöntiin erikoistunutta ruoansulatusta ja hampaita, sekä proteiini- ja rasvapitoista ruokavaliota. Raakaruokinta ei ole kuitenkaan välttämätöntä, sillä freteille on saatavana kuivaruokaa. Fretti on kuitenkin 100% lihansyöjä, joten raakaruokinnalla edistetään fretin terveyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Fretti on vahvempi ja energisempi, ja sen turkki on paremmassa ja tuuheammassa kunnossa kuin vain kuivaruoalla elävän fretin. Fretin raakaruokavalioon kuuluu muunmuassa broileri, kalkkuna ja muut lintueläimet, kala ja pieneläimet sekä erinäiset lisäravinteet.[4].

Fretit ovat laktoosi-intolerantteja, joten niille ei saa syöttää maitotuotteita. Fretillä tulee olla aina tarjolla raikasta vettä. Koska fretti syö vain sen verran kuin tarvitsee, voi myös ruokaa olla jatkuvasti tarjolla.

Fretille sopimattomia ruoka-aineita:

  • lakritsi
  • ksylitoli
  • suklaa
  • pähkinät (sulavat huonosti ja voivat aiheuttaa suolisto-ongelmia)
  • alkoholi
  • sokeripitoiset ruoat
  • maitotuotteet (jäätelö, juusto jne.)
  • runsassuolaiset ruuat (meetvursti, leikkeleet, perunalastut)
  • koiranruoka (liian kasvispitoista fretille ja sisältää vääränlaista proteiinia)
  • munan valkuainen (aiheuttaa turkin ohenemista tai kaljuuntumista. Raaka keltuainen on kuitenkin hyväksi, se taas pitää turkin hyvässä kunnossa)[5]
  • kaikki muu eläimille sopimaton.

=fretit suomessa=

Suomessa listaa rekisteröidyistä fretistä pitää frettiliitto . Suomen frettiliitto on kaikkien frettiyhdistysten kattojärjestö. Fretti suositellaan otettavan vain SFL n hyväksymältä kasvattajalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]