Fretti
Tätä sivua ei ole | Fretti | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Mustela putorius furo Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Fretti Wikispeciesissä |
Fretti (Mustela putorius furo) on luonnossakin elävän hillerin kesytetty muoto; siis kesyhilleri. Aikaisimmat havainnot hilleristä lemmikkinä tulevat tuhansien vuosien takaa Egyptistä, jossa muun muassa faaraot pitivät frettejä lemmikkinään. Alun perin frettejä kesytettiin Etelä- ja Keski-Euroopassa kanien metsästykseen, mutta ajan myötä siitä on tullut myös suosittu lemmikkieläin, joka ei enää metsästä mitään, koska sen riistavietti on jalostuksen myötä lähes kadonnut.
Fretti ei ole häkkiin vangittu villieläin vaan lemmikki, joka vaatii paljon seuraa ja aikaa. Ne elävät keskimäärin 7–10-vuotiaiksi[1] Joidenkin frettien tiedetään eläneen jopa 13-vuotiaiksi.
Luonteeltaan fretti on utelias ja vilkas. Se nukkuu paljon (16–18 h/vrk), mutta hereillä ollessaan tutkii paikkoja ja vaatii seuraa. Fretit saadaan opetettua hyvin sisäsiistiksi, jolloin ne käyvät tekemässä tarpeensa hiekkalaatikkoon, mutta vahinkoihin kannattaa varautua.
Suomen frettikannasta voidaan esittää vain arvioita, mutta yleisin arvio on, että niitä olisi 1000–1500 yksilöä.
Loppuvuodesta 2009 Helsingin kaupunki alkoi maksaa frettien omistajille siitä, että nämä tuovat lemmikkinsä pyydystämään niin sanottuja citykaneja. Kokeiluja kesyhillereillä oli tehty jo edellisenä talvena. Myös muut villiintyneistä kaneista kärsivät suomalaiskaupungit harkitsevat citykanien pyydystämistä frettien avulla.[2]
Yhdysvalloissa fretin pitäminen on sallittu 48 osavaltiossa, mutta kielletty Kaliforniassa sekä Havaijilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulutus
Mikäli fretistä halutaan saada kesy on sen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen paneudutava huolellisesti. Fretti ei sovi lapsen lemmikiksi. Jos fretin hankkii lapselle, täytyy vanhempien olla valmiita myös frettiä hoitamaan ja kouluttamaan. Kouluttaminen on vaikeampaa kuin kissan tai koiran kouluttaminen ja vie enemmän aikaa. Kaikkialla maailmassa lemmikkifretin jalostukseen käytetään kesyjä frettejä, villihillereitä, tarhahillereitä sekä näiden yhdistelmiä. Suomessakin myytävistä freteistä löytyy paljon tarhahilleritaustaisia sekä villihilleritaustaisia yksilöitä. Nuori fretti tulee kokeilemaan rajojaan puremalla kasvattajiaan, uusia omistajiaan ja vielä vanhempanakin (monesti) vieraita. Tästä ominaisuudesta päästään yleensä eroon, tai se saadaan rajoitettua "nipistyksen" vertaiseksi, asiantuntevalla koulutuksella. Se, kuinka pitkään puremattomaksi koulutus kestää, muutamasta viikosta vuosiin, riippuu yksilöstä. Hybrideistä (villihillerin ja fretin yhdistelmät) ja hybriditaustaisista yksilöistä ei puruherkkyyttä välttämättä saada pois, ja nämä yksilöt vaativat erityisjärjestelyjä myös tilan ja virikkeiden suhteen.
[muokkaa] Fretin elinkaari
Fretti kehittyy täysikasvuiseksi noin vuodessa. Sukukypsiä ne ovat puolivuotiaina. Keski-ikäisiksi frettejä voidaan alkaa kutsua 4–5 vuoden iässä. Vanhoina, eli 6–10 vuoden iässä, ne alkavat laihtua, hidastaa vauhtiaan ja altistuvat heikentäville sairauksille.
Fretit ovat alttiita monille vakaville sairauksille ja syöpätaudeille. Tämä johtuu lähinnä niiden pienuudesta sekä nopeasta aineenvaihdunnasta. Pienen koon vuoksi nestevajaus ja vastaavat elimistön tasapainon häiriöt voivat koitua herkästi fretin kohtaloksi. Jos fretti selviää yli viisivuotiaaksi, sairastumisen todennäköisyys on pienilähde?.
Fretti lisääntyy melko helposti vankeudessa ja lemmikkioloissa ympäri vuoden. Pikkurillin kokoisia, karvattomia poikasia syntyy 6-15, mutta yleensä ainakin yksi poikasista menehtyy emonmaidon riittämättömyyden takia. Joskus emo saattaa myös itse surmata poikasia. 5-8 poikasen poikueissa poikaskuolleisuus on vähäisempää kuin yli 10 poikasen pesueissa. Fretinpoikanen luovutetaan 7-10 viikon iässä. Poikasen sosiaalistumisen kannalta useimmat fretinpoikaset luovutetaan vasta yhdeksän viikon iässä.
[muokkaa] Fretin koko
Urokset ovat yleensä naaraita hieman suurempia. Uroksen pää ja vartalo ovat selvästi leveämpiä ja naaraaseen verrattuna vähemmän jyrsijämäisiä.
Tyypillinen naarasfretti painaa noin 0,5–1,2 kg. Kastroidut urokset ovat normaalisti 0,9–1,6 kg, mutta leikkaamattomat urokset voivat painaa jopa 1,8–2,7 kg tai enemmän. Ilman häntää naaraan pituus on noin 33–35 cm ja uroksen yleensä 38–40 cm. Häntä on noin 7–10 cm pitkä.
[muokkaa] Fretin haju
Fretin anaalirauhaset ovat täynnä pahanhajuista nestettä, jota eläin pystyy halutessaan levittämään. Näin saattaa tapahtua kun fretti on innoissaan, hermostunut, kiihtynyt, peloissaan tai vihainen. Fretin haju on kuitenkin tilapäistä ja haihtuu noin minuutissa. Hyvin hoidettu fretti tuoksuu hieman hunajalta, eikä lemmikkifretin haju ole koiran hajua pahempi. Voisi jopa sanoa, että fretit haisevat vähemmän kuin koirat. Urosfrettien haju katoaa miltei kokonaan kastroinnin eli leikkauksen jälkeen.
Fretit ovat allergisoivia siinä missä muutkin eläimet. Toinen yksilö voi aiheuttaa oireita vähemmän kuin toinen: jonkun yksilön kanssa voi pärjätä vuosikausia oireitta. Koska fretille voi olla allerginen ilman muita eläinallergioita, on suositeltavaa tarkastaa oma herkkyys ennen oman fretin hankintaa, jotta mahdolliset oireet ilmenisivät.[3]
[muokkaa] Ruokinta
Fretit ovat luonnostaan lihansyöjiä. Niiden ruumis, ruoansulatus ja hampaat ovat lihansyöjän. Raakaruoka ei ole kuitenkaan välttämätöntä, sillä freteille on saatavana omaa kuivamuonaa, mitä saa hyvin varustetuista eläinkaupoista. Koska fretti on lihansyöjä, sen täytyy saada ravinnostaan riittävästi proteiinia ja rasvaa. Fretit ovat laktoosi-intolerantteja, joten niille ei saa syöttää maitotuotteita. Fretillä tulee olla aina tarjolla raikasta vettä, ja koska fretti syö vain sen verran kuin tarvitsee, voi myös ruokaa olla jatkuvasti tarjolla.
Fretille sopimattomia ruoka-aineita:
- lakritsi
- ksylitoli
- suklaa
- pähkinät (sulavat huonosti ja voivat aiheuttaa suolisto-ongelmia)
- alkoholi
- sokeripitoiset ruuat
- maitotuotteet (jäätelö, juusto jne.)
- runsassuolaiset ruuat (meetvursti, leikkeleet, perunalastut)
- koiranruoka (liian kasvispitoista fretille ja sisältää vääränlaista proteiinia)
- munan valkuainen (aiheuttaa turkin ohenemista tai kaljuuntumista. Raaka keltuainen on kuitenkin hyväksi)[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Bradley Hills Animal Hospital » Ferret's Health Status
- ↑ http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2009/12/03/helsinki-maksaa-freteille-10-euron-tuntipalkkaa/200924801/139
- ↑ http://www.vs-fretit.com/abc.php
- ↑ Belair, R.: Care of Ferrets Ferret Aid Society. Viitattu 21.3.2009.
