Kansainvälinen avaruusasema

Wikipedia

Kansainvälinen avaruusasema
Kansainvälinen avaruusasema 25. maaliskuuta 2009 lennon STS-119 avaruussukkula Discoveryn irtautumisen jälkeen ISS:n tunnus
Tilastotietoja
Miehistö:	3	Tilanne 3. helmikuuta 2008
Perigee:	354,8 km	"
Apogee:	360,5 km	"
Kiertoaika Maan ympäri:	91,69 minuuttia	"
Inklinaatio:	51,64 astetta	"
Kiertää Maan päivässä:	15,70 kertaa	"
Menettää korkeutta päivässä:	~88 m	"
Keskimääräinen kulkemisnopeus:	27 743,8 km/h	"

Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (engl. International Space Station) on Maata kiertävä pysyvästi miehitetty avaruusasema. Asema on jatkoa Yhdysvaltain Skylab- ja Neuvostoliiton Mir- ja Saljut-avaruusasemille. Avaruusasema on Kanadan avaruusjärjestön, Euroopan avaruusjärjestön, Japanin avaruusjärjestön, Venäjän avaruusjärjestön, Yhdysvaltojen avaruushallinnon sekä Brasilian avaruusjärjestön yhteishanke. Suomi ei osallistu avaruusaseman rahoitukseen, vaikka onkin Euroopan avaruusjärjestön jäsen.

Avaruusasema kiertää Maata 355–368 kilometrin korkeudella. Marraskuusta 2000 lähtien asemalla on ollut koko ajan vähintään kahden hengen miehistö.

[muokkaa] Historiaa

Alun perin hanke alkoi 1983, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ehdotti Space Station Freedomin rakentamista NASAn hankkeena. Sen piti maksaa kahdeksan miljardia dollaria ja valmistua 1990-luvun alkuun mennessä. Tähän vaiheeseen liittyi Yhdysvalloissa nahistelua miten Space Station lyhennetään: SS toi mieleen natsit ja USS oli jo varattu laivoille.

Sittemmin avaruusaseman nimi muutettiin Space Station Alphaksi ja hanke kansainvälistyi. Aseman kokoa pienennettiin, kustannukset nousivat yli kattohinnan ilman yhdenkään osan valmistusta. Hanke siirtyi McDonnell-Douglasilta Boeingin urakaksi. Presidentti Clintonin aikana aseman nimeksi vahvistui nykyinen, lyhennettynä ISS. Venäjä tuli mukaan avaruusaseman rakentajaksi ja sen arkkitehtuuriksi valittiin edesmenneen Neuvostoliiton Mir-2-avaruusaseman suunnitelma. Pääosa aseman moduleista valmistetaan Venäjällä kustannus-ja osaamissyistä. Ensimmäinen ISS:n osa saatettiin matkaan vuonna 1998.

ISS:n piti valmistua vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä pyritään NASAn päätöksestä rakentamaan ISS:n ydin (Core Complete), joka on ilmeisesti vain 3-paikkainen. Asemaa on kuitenkin tarkoitus laajentaa 7-paikkaiseksi. Avaruussukkula-lentojen harveneminen ja päättyminen vuonna 2010 voi tehdä ISS:n valmiiksi rakentamisen vaikeaksi. On epäilyjä, että jos NASA pitäytyy sukkulalentojen päättämisessä vuonna 2010, italialainen ja japanilainen asemamoduuli eivät päädy osaksi avaruusasemaa.^lähde?

ISS:n rahoitus on näillä näkymin turvattu vuoteen 2015 ja useat osapuolet uskovat saavansa lisärahoituksen vuoteen 2020 asti. Venäjä on halukas jatkamaan projektia tämänkin jälkeen ja tehnyt suunnitelmia omien moduuliensa säästämisestä ja siirtämisestä seuraavaan asemaan.^[1]

[muokkaa] Rakenne

Pääartikkeli: ISS:n kokoonpano

Tältä ISS näyttää valmistuessaan. ISS etenee kiertoradalla ristin muotoinen osa (mm. Columbus-moduuli ja tuleva Kibō-moduuli) edellä.

Avaruusasema koostuu moduleista ja niitä kytkevistä osista eli noodeista.

Marraskuussa 2007 asemaan kuuluvat moduulit:

• Zarya – Avaruusaseman perusta. Valmistettu Venäjällä, mutta NASAlle myyty moduuli, joten juridisesti yhdysvaltalainen.
• Zvezda – venäläinen huoltomoduuli, joka muun muassa sisältää osan aseman elossapitojärjestelmästä ja tarjoaa majoituksen kahdelle miehistön jäsenelle.
• Unity (eli Node 1) – Risteysmoduuli, johon kytketään muita moduuleja. Ensimmäinen Yhdysvalloissa valmistettu moduuli.
• Quest Joint Airlock – Yhdysvaltalaisvalmisteinen ilmalukkomoduuli.
• Pirs – Venäläinen telakointimoduuli ja ilmalukko.
• Destiny – NASAn laboratoriomoduuli.
• Harmony (eli Node 2) – Eurooppalaisvalmisteinen risteysmoduuli.
• Columbus – ESAn ISS-avaruusasemamoduuli. Toimitettiin asemalle helmikuussa 2008 vuosien viivästysten jälkeen.

Tulevia moduuleita:

• Kibō – Japanilainen laboratoriomoduuli. Toimitetaan asemalle kolmessa osassa vuosien 2008–2009 aikana. 1. osa laukaistiin Sukkula Endeavourin mukana maaliskuussa 2008. ja toinen osa 1. kesäkuuta 2008.^[2]. Kolmas osa toimitettaneen kesäkuussa 2009.^[3]

• Tranquility (eli Node 3) – Eurooppalaisvalmisteinen risteysmoduuli ja siihen ennen laukausua kiinnitetty Cupola – Italian avaruusjärjestön toteuttama ISS-avaruusasemamoduuli. Suunniteltu laukaisu STS-130, helmikuussa 2010.

[muokkaa] Numerotietoja

(tilanne 2007 helmikuussa)

• Leveys: 73,15 metriä
• Pituus: 52,8 metriä
• Korkeus: 27,4 metriä
• Massa: 232 693 kiloa
• Elintila: 425 kuutiometriä
• Keskinopeus: 27 743,8 km/h

[muokkaa] ISS-retkikuntien miehistöt

Pääartikkeli: ISS-retkikuntien miehistöt

NASA kutsuu vaihtomiehistöä termillä Expedition, joka on samanlainen termi jota on käytetty muun muassa Maan napa-alueiden tutkimusmatkoista. ESA ei käytä tätä termiä. Kustakin miehistöstä yksi on avaruusaseman komentaja (eli päällikkö), muiden roolit teknisiä tai tieteellisiä asiantuntijoita. Pääosa miehistöjen jäsenistä on eri avaruusjärjestöjen työntekijöitä, poikkeuksia ovat lähinnä Yhdysvaltain sotilaat, yritysten lähettämät asiantuntijat ja avaruusturistit. ISS-avaruusasemalla ei ole sotilaallista käyttöä.

Tämän lisäksi asemalla on vieraillut suuri joukko ihmisiä. Lähes neljäsosa kaikista koskaan lentäneistä astronauteista on vieraillut ISS:llä. Lisäksi asemalla on vietetty ensimmäiset avaruushäät, kun Juri Malentšenko meni naimisiin Ekaterina Dmitrievin kanssa; morsian oli tällöin Teksasissa.

Venäjän avaruusjärjestö solmi 10. huhtikuuta 2007 NASAn kanssa sopimuksen koskien ISS:n huoltolentoja. Sopimuksen arvo on 719 miljoonaa dollaria vuoteen 2011 asti. Se kattaa 15 miehistön jäsenen kuljetukset (kuusi vuonna 2009, kuusi vuonna 2010 ja kolme vuonna 2011) ja 5600 kg rahtia vastaavana aikana.

[muokkaa] Huolto

Asemaa huolletaan avaruussukkulan lisäksi miehittämättömillä huoltoaluksilla. Tällaisia ovat jo Saljut-ohjelman ajoilta käytössä ollut venäläinen Progress ja ESAn uusi ATV-alus. ATV on huomattavasti Progressia kalliimpi. Toisaalta se voi kuljettaa suuremman määrän rahtia. Myös JAXA suunnittelee oman huoltoaluksen rakentamista.

[muokkaa] Tutkimus

Kansainvälisen avaruusaseman toiminta on suunnattu ennen kaikkea monialaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Toistaiseksi kuitenkin lähes kaikki tutkimus on ollut biolääketieteellistä, suuntautuen ihmisen fysiologian tutkimukseen mikropainovoimassa. Tutkimusta on tehty myös perusbiologiassa mikropainovoiman vaikutuksista eläinten ja kasvien rakenteeseen, aineenvaihduntaan ja evoluutioon. Eräs mielenkiintoinen sovellus on mahdollisuus kasvattaa kolmiulotteisia kudossiirrännäisiä painottomuudessa.

Muita tutkimusaloja ovat fysikaaliset tieteet, geotieteet, materiaalitiede sekä palamisprosessien tutkimus (combustion science). Näiden alojen tutkimus pääsee kuitenkin laajemmalti käyntiin vasta kunnollisten laboratoriotilojen myötä, vuoteen 2010 mennessä.

[muokkaa] Rata ja havainnointi

ISS ylittää Maan päiväntasaajan noin 90 minuutin välein 22,5 astetta lännempänä verrattuna edelliseen kierrokseen. Lisäksi maapallon litistyneisyyteen liittyvän gravitaatiovaihtelun takia ISS:n rata siirtyy vuorokaudessa noin 6 astetta lännemmäksi.^[4]

Avaruusaseman voi nähdä Suomen etelärannikolla kuukauden välein. Yksi näkymisjakso kestää puolitoista viikkoa. Avaruusasema näkyy matalalla etelässä noin kymmenen minuutin ajan vuoroin aamu- ja iltataivaalla.^[5]

[muokkaa] Avaruusturistit

Kansainvälinen avaruusasema valokuvattuna Discovery-sukkulan irtautumisen jälkeen
7. elokuuta, 2005.

Kosmonautti Sergei Krikaljov ISS:n huoltomoduulissa marraskuussa 2000

Progress M-57 rahtialus lähestymässä ISS:sää kesäkuussa 2006. Se toi vettä, happea, syömistä ja erilaisia tarvikkeita

Kalifornialainen sijoitusmiljonääri (ja aiemmin NASAlla työskennellyt) Dennis Tito oli ensimmäinen avaruusturisti. Hän maksoi 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kymmenen päivän lennostaan huhtikuussa 2001.

Eteläafrikkalainen nettimiljonääri Mark Shuttleworth maksoi myös noin 20 miljoonaa dollaria matkastaan huhtikuussa 2002, jolloin hänestä tuli ensimmäinen afrikkalainen avaruudessa. Hän oli matkan aikana muun muassa radioamatööriyhteydessä Nelson Mandelan kanssa.

Avaruusturismi koki takaiskun avaruussukkula Columbian tuhoutuessa 1. helmikuuta 2003 ja venäläiset lykkäsivät kaikkia suunnitelmia uusista turisteista. Kuitenkin myöhemmin samana vuonna venäläiset ilmoittivat, että he voisivat lähettää kaksi avaruusturistia ISS:lle ja antoi virginialaiselle Space Adventures Ltd:lle tehtäväksi löytää halukkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan 20 miljoonaa dollaria 10 päivän matkasta.

Vuonna 2004 kerrottiin, että newjerseyläinen liikemies Gregory Olsen olisi kolmas avaruusturisti huhtikuussa 2005, mutta Olsenin matka peruuntui terveydellisistä syistä.

Venäjän avaruusjärjestö ilmoitti huhtikuussa 2006 34-vuotiaan japanilaisen liikemiehen Daisuke Enomoton lennosta avaruusasemalla Sojuz-laukaisulla. Enomoto on entinen Internet-yhtiön Livedoor Co.:n johtaja. Enomoto on ollut koulutuksessa vuoden 2006 alussa. Matkan hinta on 20 miljoonaa dollaria, joka on huomattavasti alempi kuin lennosta aiheutuvat laskennalliset kustannukset.^[6] 21. elokuuta 2006 kuitenkin ilmoitettiin, että Enomoton terveyden tila ei sallinut hänen osallistumistaan Sojuz TMA-9 -lennolle, joskaan ei suljettu pois mahdollisuutta, että hän pääsisi myöhemmälle lennolle.

Enomoton tilalla asemalle lähti TMA-9-lennolla Anousheh Ansari.

[muokkaa] Kritiikkiä

NASAa on kritisoitu etenkin Yhdysvalloissa siitä, että projekti on ajan- ja rahanhaaskausta. Näiden kriitikkojen mukaan resurssit voitaisiin kohdistaa hyödyllisempiinkin kohteisiin: esim. projektin arvioidulla 100 miljardin USD:n budjetilla voitaisiin toteuttaa kymmeniä miehittämättömiä tieteellisiä lentoja. Lisäksi avaruustutkimus on muutenkin vastatuulessa, ja julkisuudessa on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan rahat voitaisiin käyttää paremmin maanpäällisten ongelmien ratkomiseen.

Avaruustutkimuksen kannattajat huomauttavat, että tämäntyyppiset näkemykset ovat erittäin lyhytnäköisiä; tutkimustulokset ja avaruusaseman rakentamiseen liittyvät ratkaisut ovat tuottaneet miljardien edestä tuloja. Joissakin arvoissa on esitetty, että miehitetyillä avaruuslennoilla kehitetystä teknologiasta saatu epäsuora taloudellinen hyöty on seitsenkertainen aseman hintaan nähden. Toiset arviot tyytyvät vain kolminkertaiseen hyötysuhteeseen.

Nasawatch-sivusto kertoo etenkin avaruusasemaan liittyvistä kiistelyistä Yhdysvalloissa.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvälinen avaruusasema.

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Kansainväliselle avaruusasemalle tänään lisää tarvikkeita ja happea

[muokkaa] Eri organisaatioiden ISS-sivustoja

• Venäläinen Energia-rakettiyhtiö (englanniksi)
• ESA (englanniksi)
• JAXA (englanniksi)
• NASA (englanniksi)

[muokkaa] Tutkimustoiminnasta avaruusasemalla

• Fields of Research (englanniksi)

[muokkaa] Muita linkkejä

• ISS-opetuspaketti ESAn kokoama multimediaesitys ISS:stä suomeksi opettajille ja oppilaille
• Heavens Above Hae näkyykö ISS paikkakunnallasi.
• Avaruusturismi (englanniksi)
• Space Adventures Ltd. (englanniksi)
• ISS build-up simulation