Mir

Mir tammikuussa 1998.

Mir (Мир, joka voi tarkoittaa sekä maailmaa että rauhaa venäjäksi) oli venäläinen avaruusasema. Se oli ihmiskunnan ensimmäinen jatkuvasti miehitettynä ollut avaruusasema. Mir rakennettiin kiertoradalle moduuleista, jotka kaikki laukaistiin erikseen alkaen 19. helmikuuta 1986 vuoteen 1996 asti. Se perustui Neuvostoliiton laukaisemaan Saljut-avaruusasemasarjaan. Mir-sukkulaohjelman aikaan Mir yhdisti voimansa Yhdysvaltojen avaruussukkuloiden kanssa. Maata kiertävä Mir tarjosi suuret ja elinkelpoiset mahdollisuudet tieteellisille tutkimuksille avaruudessa. Mirillä vierailleet avaruussukkulat tarjosivat kuljetuksia ja tarvikkeita sekä väliaikaisia laajennuksia elin- ja työskentelytiloja muodostaen näin historian suurimman avaruusaluksen yhteismassaltaan 250 tonnia. Vierailevat yhdysvaltalaiset sukkulat käyttivät muokattua välineistöä kyetäkseen telakoitumaan avaruusasemalle, joka oli suunniteltu ensisijaisesti neuvostoliittolaista Buran-sukkulaa varten.

Spektr-moduuli vaurioitui pahoin törmäyksessä huoltoaluksen kanssa. Kuvassa Spektrin vaurioitunut aurinkopaneeli.

Sisältä Mir näytti ahtaalta labyrintilta täynnä kaapeleita, letkuja ja tieteellistä välineistöä. Mukana oli myös arkipäiväisiä tavaroita kuten kitara, valokuvia, lasten piirustuksia sekä kirjoja. Yleensä Mir majoitti kolmea miehistön jäsentä, mutta joskus siellä majaili jopa kuusi henkeä kuukaudessa, mukaan luettuna ensimmäinen afganistanilainen kosmonautti Abdul Ahad Mohmand. Lukuun ottamatta kahta lyhyttä jaksoa Mir oli jatkuvasti miehitettynä elokuuhun 1999 asti.

15-vuotiaan venäläisen avaruusaseman matka päättyi, kun se 23. maaliskuuta 2001 ohjattiin ilmakehään lähellä Fidžin Nadia. Sieltä Mir putosi eteläiseen Tyyneenmereen. Ennen Mirin tuhoamista oli esillä mielenkiintoa Mirin ostamisesta ja sen käyttämisestä televisio- tai elokuvastudiona, mutta asema koettiin liian epävakaaksi, jotta se olisi voinut enää palvella tarpeeksi turvallisesti.^lähde?

Mirillä toimi kansainvälisiä tiedemiehiä ja yhdysvaltalaisia astronautteja. Se tarjosi myös kommuunin ihmisille kiertoradalla ja symboloi venäläistä kansanyhteisöä.

Mirin osat

Mir rakennettiin moduleista, jotka laukaistiin yksittäin Proton-kantoraketilla lukuun ottamatta telakointimodulia, joka kuljetettiin asemalle Yhdysvaltain NASAn avaruussukkulalla.

Kaaviokuva Mirin moduuleista vasemmalla, ydinmoduuli (core) oikealla

Moduuli	laukaisupvm.	laukaisualus	telakointipvm.	massa	Sojuz-lento	tarkoitus
ydin kuva	19. helmikuuta 1986	Proton 8K82K	–	20 100 kg	–	asuintilat
Kvant-1 kuva	31. maaliskuuta 1987	Proton 8K82K	~9. huhtikuuta 1987	10 000 kg	TM-2	Astronomia
Kvant-2 kuva, kuva2	26. marraskuuta 1989	Proton 8K82K	9. joulukuuta 1989	19 640 kg	TM-8	uudempi elossapitojärjestelmä
Kristall kuva, kuva2	31. toukokuuta 1990	Proton 8K82K	10. kesäkuuta 1990	19 640 kg	TM-9	teknologia, materiaalitiede, geofysiikka ja astrofysiikka
Spektr kuva, kuva2	20. toukokuuta 1995	Proton 8K82K	1. kesäkuuta 1995	19 640 kg	TM-21	USA-NL yhteistyöohjelman tilat
telakointimoduuli kuva, kuva2	12. marraskuuta 1995	STS-74 – Avaruussukkula Atlantis	15. marraskuuta 1995	6 134 kg	TM-22	Avaruussukkulan ja Mirin välinen telakointikappale
Priroda kuva, kuva2, kuva3	23. huhtikuuta 1996	Proton 8K82K	26. huhtikuuta 1996	19 000 kg	TM-23	kaukohavainnointi

Katso myös

• Avaruusasema
• Kansainvälinen avaruusasema
• Miehitetyt avaruuslennot
• Mir-avaruusaseman retkikuntien miehistöt

Aiheesta muualla

• http://www.russianspaceweb.com/mir.html
• http://www.astronautix.com/craft/mirodule.htm
• Mir Hardware Heritage NASAn raportti (PDF-tiedostomuoto)
• Mir Mission Chronicle NASAn raportti (PDF-tiedostomuoto)
• Mir-Shuttle:Phase 1 Program Joint Report (PDF-tiedostmouoto)
• Soviet Space Stations as Analogs NASAn raportti (PDF-tiedostomuoto)