Miehitetyt avaruuslennot

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Apollo 15:n kuumoduulin pilotti James Irwin Irwin tervehtii Kuussa Yhdysvaltain lippua

Miehitetyt avaruuslennot on avaruustoiminnan osa, jossa ihminen matkustaa avaruudessa, erotuksena miehittämättömästä avaruustoiminnasta, jossa avaruusalukset ovat täysin tietokone- tai kauko-ohjattuja.

Kansainvälinen laki ei ole määritellyt avaruuden rajaa, mutta yleisesti sinä pidetään 80 km:n tai 100 km:n korkeutta merenpinnasta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

Pääosa miehitetyistä avaruuslennoista on ollut Neuvostoliiton/Venäjän ja Yhdysvaltain toteuttamia. Yhdysvalloissa lentoja ovat tehneet sekä Yhdysvaltain ilmavoimat että avaruusjärjestö NASA. Ilmavoimien lennot päättyivät 1960-luvulla X-15-koekoneen koelentojen lopettamiseen. 2000-luvulla Yhdysvalloissa ovat alkaneet kaupalliset avaruuslennot: SpaceShipOne on ensimmäinen yksitysrahoitteinen avaruudessa käynyt avaruuslentokone. 2000-luvun alussa Kiinan kansantasavalta toteutti oman miehitetyn avaruuslennon.

ESAn jäsenmaista pääosa on suorittanut miehitetyn avaruuslennon joko yhdysvaltalaisilla tai neuvostoliittolaisilla/venäläisillä avaruusaluksilla. Vuodesta 1978 alkaen Neuvostoliitto lennätti SEV-maiden, Aasian maiden, nk. puolueettomien maiden ja Ranskan kosmonautteja Sojuz-avaruualuksillaan. Tätä tomiintaa on sittemmin jatkanut Venäjä, joka on lennättänyt myös ensimmäiset avaruusturistit. Yhdysvaltain vuonna 1981 alkaneilla avaruussukkulalennoilla on ollut usein mukana myös muiden mainden kansalaisia.

Kaikkiaan 39 eri maan kansalaista on lentänyt avaruudessa[1].

[muokkaa] Avaruusasemat

Pääartikkeli: Avaruusasema

Pitkäkestoisimmat avaruuslennot ovat olleet avaruusasemilla. Sekä Neuvostoliitolla että Yhdysvalloilla on ollut avaruusasemia. Jo alkujaan täysin neuvostoliittolaisen Mir-aseman kanssa tehtiin yhteistyötä, mutta sitä seuraava avaruusasema, Kansainvälinen avaruusasema on jo alkujaan kansainvälinen hanke. 2000-luvun alussa myös kaksi yksityistä miehittämätöntä koeavaruusasemaa, Genisis I ja Genesis II on lähetetty avaruuteen tavoitteena kehittää yksityinen miehitetty avaruusasema.

  • Saljut - Joukko Neuvostoliiton tieteellisiä avaruuasemia vuosina 1971 - 1982, asemista kolme (asemat 2, 3 ja 5) oli sotilaallisia Almaz-asemia.
  • Skylab - Yhdysvaltalainen avaruusasema, jaksoittain miehitettynä vuosina 1973–1974
  • Mir - vuonna 1986 Neuvostoliiton laukaisema, Venäjän aikana pudotettiin loppuunkäytettynä Maahan, miehitettynä vuosina 1986 - 1999 lähes jatkuvasti
  • ISS - kansainvälinen avaruusasema, jonka toteuttajat ovat Yhdysvaltojen NASA, Venäjän avaruusjärjestö, Kanadan avaruusjärjestö, Japanin JAXA, Brasilian avaruusjärjestö ja ESA)

[muokkaa] Miehitettyjä avaruuskapseleita

[muokkaa] Apollo (avaruusohjelma) - NASA

[muokkaa] Gemini (avaruusohjelma) - NASA

[muokkaa] Mercury (avaruusohjelma) - NASA

  • MMU (Manned Manoeuvring Unit) (NASA) (??)

[muokkaa] Shenzhou-ohjelma, Kiinan kansantasavalta

    • Shenzhou 5 - avaruusalus, 15. lokakuuta 2003, Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento
    • Shenzhou 6 - avaruusalus, 12 - 16. lokakuuta 2005

Vuoden 2007 alussa [1] Kiinan avaruushallinto on julistanut, että kiinalaiset taikonautit saavuttavat Kuun 15 vuoden aikana, ts. vuoteen 2022 mennessä. Lausunnon antanut Huang Chunping on Kiinan johtava miehitetyn ohjelman kantorakettien suunnittelija eli miehitettyjen lentojen ohjelman eräs päätarkoitus on suunnittella uusia kantoraketteja kuten NASAn tapauksessakin.

[muokkaa] Sojuz - avaruusalus, Neuvostoliitto

[muokkaa] Sojuz-ohjelma, Venäjän avaruusjärjestö

[muokkaa] Voshod-ohjelma - Neuvostoliitto

    • Voshod 1 - avaruusalus, 12 - 13. lokakuuta 1964
    • Voshod 2 - avaruusalus, 18 - 19. maaliskuuta 1965

[muokkaa] Vostok-ohjelma - Neuvostoliitto

    • Vostok - avaruusalus
    • Vostok 1 - avaruusalus, 12. huhtikuuta 1961, maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento
    • Vostok 2 - avaruusalus, 6. elokuuta 1961
    • Vostok 3 - avaruusalus, 11 - 14. elokuuta 1962
    • Vostok 4 - avaruusalus, 12 - 14. elokuuta 1962
    • Vostok 5 - avaruusalus, 14 - 19. kesäkuuta 1963
    • Vostok 6 - avaruusalus, 16 -19. kesäkuuta 1963

[muokkaa] Orion

Yhdysvaltain NASAn vuoden 2006 elokuun lopussa tilaama Orion on muodoltaan ja rakenteeltaan lähinnä avaruuskapseli, mutta toisaalta ilmeisesti tavanomaista avaruuskapselia monimutkaisempi avaruusalus. Se liittyy NASAn kaavailemaan paluuseen Kuuhun, pysyvään miehitettyyn Kuu-asemaan ja miehitettyyn lentoon Marsiin. Kuuhun on aikomus mennä vuonna 2020 ja Marsiin vuoden 2030 jälkeen.

[muokkaa] Avaruussukkulat

Avaruussukkulat ovat olleet merkittävän teknisen kehittelyn kohteena 1940-luvulta alkaen. Tuloksia ovat:

[muokkaa] Viitteet

  1. (tilanne 2008-05-20)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut