Miehitetyt avaruuslennot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Apollo 15:n kuumoduulin pilotti James Irwin tervehtii Kuussa Yhdysvaltain lippua

Miehitetyt avaruuslennot on avaruustoiminnan osa, jossa ihminen matkustaa avaruudessa, erotuksena miehittämättömästä avaruustoiminnasta, jossa avaruusalukset ovat täysin tietokone- tai kauko-ohjattuja.

Kansainvälinen laki ei ole määritellyt avaruuden rajaa, mutta yleisesti sinä pidetään 80 km:n tai 100 km:n korkeutta merenpinnasta.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astronautti Michael Gernhardt avaruussukkula Endeavourin ulkopuolella 1995.

Pääosa miehitetyistä avaruuslennoista on ollut Neuvostoliiton/Venäjän ja Yhdysvaltain toteuttamia. Yhdysvalloissa lentoja ovat tehneet sekä Yhdysvaltain ilmavoimat että avaruusjärjestö NASA. Ilmavoimien lennot päättyivät 1960-luvulla X-15-koekoneen koelentojen lopettamiseen. 2000-luvulla Yhdysvalloissa ovat alkaneet kaupalliset avaruuslennot: SpaceShipOne on ensimmäinen yksitysrahoitteinen avaruudessa käynyt avaruuslentokone. 2000-luvun alussa Kiinan kansantasavalta toteutti oman miehitetyn avaruuslennon.

ESA:n jäsenmaista pääosa on suorittanut miehitetyn avaruuslennon joko yhdysvaltalaisilla tai neuvostoliittolaisilla/venäläisillä avaruusaluksilla. Vuodesta 1978 alkaen Neuvostoliitto lennätti SEV-maiden, Aasian maiden, nk. puolueettomien maiden ja Ranskan kosmonautteja Sojuz-avaruualuksillaan. Tätä toimintaa on sittemmin jatkanut Venäjä, joka on lennättänyt myös ensimmäiset avaruusturistit. Yhdysvaltain vuonna 1981 alkaneilla avaruussukkulalennoilla on ollut usein mukana myös muiden maiden kansalaisia.

Kaikkiaan 39 eri maan kansalaista on lentänyt avaruudessa[1].

Avaruusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Avaruusasema

Pitkäkestoisimmat avaruuslennot ovat olleet avaruusasemilla. Sekä Neuvostoliitolla että Yhdysvalloilla on ollut avaruusasemia. Jo alkujaan täysin neuvostoliittolaisen Mir-aseman kanssa tehtiin yhteistyötä, mutta sitä seuraava avaruusasema, Kansainvälinen avaruusasema on jo alkujaan kansainvälinen hanke. 2000-luvun alussa myös kaksi yksityistä miehittämätöntä koeavaruusasemaa, Genisis I ja Genesis II on lähetetty avaruuteen tavoitteena kehittää yksityinen miehitetty avaruusasema.

  • Saljut – Joukko Neuvostoliiton tieteellisiä avaruuasemia vuosina 1971–1982, asemista kolme (asemat 2, 3 ja 5) oli sotilaallisia Almaz-asemia.
  • Skylab – Yhdysvaltalainen avaruusasema, jaksoittain miehitettynä vuosina 1973–1974
  • Mir – Vuonna 1986 Neuvostoliiton laukaisema, Venäjän aikana pudotettiin loppuunkäytettynä Maahan, miehitettynä vuosina 1986–1999 lähes jatkuvasti
  • ISS – Kansainvälinen avaruusasema, jonka toteuttajat ovat Yhdysvaltojen NASA, Venäjän avaruusjärjestö, Kanadan avaruusjärjestö, Japanin JAXA, Brasilian avaruusjärjestö ja ESA)

Miehitettyjä avaruuskapseleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollo (avaruusohjelma)NASA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gemini (avaruusohjelma)NASA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mercury (avaruusohjelma)NASA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MMU (Manned Manoeuvring Unit) (NASA) (??)

Shenzhou-ohjelma – Kiinan kansantasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    • Shenzhou 5-avaruusalus – 15. lokakuuta 2003, Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento
    • Shenzhou 6-avaruusalus – 12. – 16. lokakuuta 2005
    • Shenzhou 7-avaruusalus – 25. – 28. syyskuuta 2008, Kiinan ensimmäinen avaruuskävely

Vuoden 2007 alussa [1] Kiinan avaruushallinto on julistanut, että kiinalaiset taikonautit saavuttavat Kuun 15 vuoden aikana, ts. vuoteen 2022 mennessä. Lausunnon antanut Huang Chunping on Kiinan johtava miehitetyn ohjelman kantorakettien suunnittelija eli miehitettyjen lentojen ohjelman eräs päätarkoitus on suunnittella uusia kantoraketteja kuten NASA:n tapauksessakin.

Sojuz-avaruusalusNeuvostoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sojuz-ohjelma – Venäjän avaruusjärjestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voshod-ohjelma – Neuvostoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    • Voshod 1-avaruusalus – 12. – 13. lokakuuta 1964
    • Voshod 2-avaruusalus – 18. – 19. maaliskuuta 1965

Vostok-ohjelma – Neuvostoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    • Vostok-avaruusalus
    • Vostok 1-avaruusalus – 12. huhtikuuta 1961, maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento
    • Vostok 2-avaruusalus – 6. elokuuta 1961
    • Vostok 3-avaruusalus – 11. – 14. elokuuta 1962
    • Vostok 4-avaruusalus – 12. – 14. elokuuta 1962
    • Vostok 5-avaruusalus – 14. – 19. kesäkuuta 1963
    • Vostok 6-avaruusalus – 16. – 19. kesäkuuta 1963

Orion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain NASA:n vuoden 2006 elokuun lopussa tilaama Orion on muodoltaan ja rakenteeltaan lähinnä avaruuskapseli, mutta toisaalta ilmeisesti tavanomaista avaruuskapselia monimutkaisempi avaruusalus. Se liittyy NASA:n kaavailemaan paluuseen Kuuhun, pysyvään miehitettyyn Kuu-asemaan ja miehitettyyn lentoon Marsiin. Kuuhun on aikomus mennä vuonna 2020 ja Marsiin vuoden 2030 jälkeen.

Avaruussukkulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruussukkulat ovat olleet merkittävän teknisen kehittelyn kohteena 1940-luvulta alkaen. Tuloksia ovat:

Muiden maiden ja yritysten aikeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intian ISRO on 2000-luvulla aloittanut miehitettyjen lentojen valmisteluita, mutta sen ongelmat 2010-luvulla suuren kantorakettinsa kehittämisessä ovat lykänneet varsinaisen miehitettyjen lentojen avaruusohjelman käynnistämistä.

2000-luvulla Iran ja Nigeria ovat julkisuudessa ilmaissut aikeensa miehitettyihin avaruuslentoihin. Iran on tehnyt yhden koe-eläimen lennätyksen 2010-luvulla.

Helmikuussa 2012 Venezuelan presidentti Hugo Chavez julisti Venezuelan toteuttavan (miehitetyn tai miehittämättömän) avaruuslennon Marsiin vuosien 2030–2040 välissä.[2]

Osa yllä mainituista julistuksista on kansallista ja kansainvälistä politiikkaa. Osa perustuu siihen tosiasiaan, että teknologia, joka 1960-luvun puolivälissä oli vain Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton saavutettavissa, on nykyaikana miltei mille tahansa vaurautta omaavalle maalle saavutettavissa.

Avaruusturismia markkinoivat tahot länsimaissa ovat 2000-luvulla pyrkineet kehittämään sub-orbitaalisia avaruuslentoja tekeviä avaruuslentokoneita, joista yhdysvaltalaisen Burt Rutanin kehittämä WhiteKnightOne-alus on tehnyt yhden koelennon.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. (tilanne 2008-05-20)
  2. http://www.marsdaily.com/reports/Venezuela_Mars_mission_after_2030_999.html Venezuela Mars mission after 2030, Spacedaily.com, 13.2.2012

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]