Apollo 15

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö

Apollo 15 oli Apollo-ohjelman yhdeksäs miehitetty lento ja neljäs, joka laskeutui Kuuhun. Lennolla oli ensi kertaa mukana sähkökäyttöinen akuilla toimiva kuuauto, jolla ajettiin yli 27 km. Laskeutumispaikka oli "Hadleyn rilliksi" kutsutun laakson lähellä.

Apollo 15:n komentomoduulia kutsuttiin nimellä Endeavour ja kuumoduulia nimellä Falcon.

Sisällysluettelo 1 Lento 2 Tilastotietoa 3 Kuvia 4 Miehistö 5 Kuukävely 6 Avaruuskävely 7 Lähteet 7.1 Viitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Lento

Lento oli ensimmäinen, jossa käytettiin Kuun pinnalla liikkumiseen kuuautoa (Lunar Rover - LRV). Niinpä tämä lento oli ensimmäinen niin sanottu J-sarjan lento, jolla voitiin viipyä Kuussa yli kolme vuorokautta. Miehillä oli aikaisempaa paremmat avaruuspuvut, joissa voitiin kumartua, happi riitti pidenpään ja jäähdytystäkin oli kohennettu^[1].

James Scottin ja Dawid Irwinin ohjaama Apollo 15:n kuumoduuli laskeutui Sateiden mereksi sanotun valtavan basalttilaakion reunalle. Lähellä oli Hadleyn rilliksi (Rima Hadley) sanottu valtava laakso ja myös korkeat Apenniinien vuoret. Näitä lähempänä oli Hadley Delta -vuori^[2]. Rima Hadley on 400 metriä syvä, 1500 metriä leveä kiemurteleva kanjoni. Astronautit kävelivät Kuussa yli 18 tuntia. Ensimmäisellä kuukävelyllä he pystyttivät miehittämättömän tutkimusaseman. Kahdella seuraavalla he ajoivat kuuautolla, joka liikkui 10-15 km/h vauhdilla, mikä tuntui ajajista Kuussa hyvin nopealta. Auto pomppi ja tuntui vikuroivan. Sen takapyörien ohjaus oli rikki. Palkääjän paikalla istunut Irwin pelkäsi putoavansa kyydistä ja nauroi hermostuneesti. Scott joutui jarruttelemaan ja muuttelemaan suuntia, kun auto meinasi monta kertaa pudota kraatteriin^[3].

Kuuautolla ajettiin 27,9 km varoen ajamasta liian kauas komentomoduulista siltä varalta, että kuuauto vioittuisi, ja astronautit joutuisivat kävelemään takaisin kuumoduulille. Astronautit kävivät mm Hadley-vuoren juurella St. georgen kraatterin lähellä^[4].

Rima Hadley^[5][6][7]-kuruun^[8] "Hadleyn rilliin" ei kyetty laskeutumaan ilman vuorikiipeilyvälineitä^[9]. Astronauttien mielestä laakso näytti^[10] luultavasti tasapohjaiselta halkeamalta Kuun pinnalla, vaikka tutkijoiden mielestä se oli romahtanut laavatunneli. Laakso oli 1,5 km leveä ja 200 m syvä, ja sen pohjalla oli kiviä. Irwin piti laakson pohjaa luultavasti tasaisena, ei V:n muotoisena.

Miehistö löysi paikan, mistä voisi ajaa laakson pohjalle, mutta astronautit pelkäsivät, etteivät pääsisi heikkotehoisella autollaan takaisin laaksosta pois ylämäkeen. Rima Hadley lienee romahtanut laavatunneli. Hadley-vuoressa ja Silver Spur -harjanteessa näkyi muinaisia laavakerroksia, samoin kuin Rima Hadley -laaksossa.

Enne toista ajelua toine asutonauteista kipeytti kätensä, kun porasi kaksi tuntia odotetua kovempaa kiveä^[4]. Toisella reissulla kuuauto uhkais myös monta kertaa pudota rotkoihin. Ajettuaan Hadleyn vuoren rinnettä ylös ja pysähdyttyään astronauttien oli vaikea kahlata nilkkoihin asti ulottuvassa kuupölyssä^[4]. Astronautit löysivät valkoisen kiven, joka on tutkijoiden mukaan 4,1 miljardia vuotta vanhaa anortosiittia^[11].

Alukseen vuoti vettä, jonka astronautit siivosivat aluksen viemäriin. Irwinin ja Scottinkin sydän sykki epäsäännöllisesti, ja Irwiniä väsytti. ^[12].

Kuualuksen lähellä toine astronauteista pudotti höyhenne ja vasarn, jotka putosivat Kuun ilmattomassa ympäristössä pölyiseen kamaraan yhtä aikaa^[13].

Kuuta kiertävässä komento-/huoltomoduulissa oli Kuun pintaa kartoittava SIMBay-laitteisto, josta laukaistiin alisatelliitti Kuuta kiertämään^[9]. Satelliitin radanmuutoksia tutkimalla voitiin kartoittaa kuun pinnanalaisia massatihentymiä, maskoneja. Komentomoduulin ohjaaja Worden teki kuulennoilla ensimmäisen avaruuskävelyn, kun haki huoltomoduulin SIMBay:ssä olevat filmin ja mittausaineiston.

Maahan palattiin onnistuneesti. Irwin otti kameralla kuvia ikkunasta käsin alusta ympäröivästä tulipallosta. Hän näki lumipeitteiset Uuden-Seelannin vuoret. Yksi kolmesta laskuvarjosta ei avautunut, mutta alus laskeutui silti onnistuneesti mereen. Tällä kertaa kuukävijät eivät joutuneet karanteeniin.

[muokkaa] Tilastotietoa

Laukaisu tapahtui 26. heinäkuuta 1971 kello 13:34:00 UTC Kennedy Space Centeristä. Kuuhun laskeutuminen tapahtui 30. heinäkuuta kello 22:16:29 UTC ja paluu Maahan 7. elokuuta kello 20:45:53 UTC. Kokonaisaika Kuussa oli 66 tuntia, 54 minuuttia ja 53,9 sekuntia. Lennon kokonaiskesto oli 12 päivää, 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia.

[muokkaa] Kuvia

Apollo 15:n miehistön käyttämä kuuauto.

Apollo 15:n laskeutumisalue laajassa mittakaavassa. Hadleyn rilli on kiemurteleva halkeaman näköinen pinnamuoto keskellä. Apollo 15 laskeutui keskellä näkyvän suuren vuoren pohjoispuolelle, rillin itäisimmästä mutkasta koilliseen.

Apollo 15:n laskeutumispaikka tarkemmin.

Hadleyn rilli pinnalta kuvattuna.

[muokkaa] Miehistö

• David Scott, komentaja
• Alfred Worden, komentomoduulin pilotti
• James Irwin, kuumoduulin pilotti

[muokkaa] Kuukävely

EVA - Extra Vehicle Activity

• Scott - EVA - seisoen kuumoduulin yläluukulla kuvaten näkymää
  • Alkoi: 31. heinäkuuta 00:16,49 UTC
  • Päättyi: 31. heinäkuuta 00:49,56 UTC
  • Kesto: 33 minuuttia ja 7 sekuntia

• Scott ja Irwin - EVA 1
  • Alkoi: 31. heinäkuuta 13:12,17 UTC
  • Päättyi: 31. heinäkuuta 19:45,59 UTC
  • Kesto: 6 tuntia, 32 minuuttia ja 42 sekuntia

• Scott ja Irwin - EVA 2
  • Alkoi: 1. elokuuta 11:48,48 UTC
  • Päättyi: 1. elokuuta 19:01,02 UTC
  • Kesto: 7 tuntia, 12 minuuttia ja 14 sekuntia

• Scott ja Irwin - EVA 3
  • Alkoi: 2. elokuuta 08:52,14 UTC
  • Päättyi: 2. elokuuta 13:42,04 UTC
  • Kesto: 4 tuntia, 49 minuuttia ja 50 sekuntia

[muokkaa] Avaruuskävely

Paluumatkalla Maahan Worden suoritti avaruuskävelyn komentomoduulin ulkopuolella.

• Warden - EVA 4
  • Alkoi: 5. elokuuta 15:31,12 UTC
  • Päättyi: 5. elokuuta 16:10,19 UTC
  • Kesto: 39 minuuttia ja 7 sekuntia

[muokkaa] Lähteet

• Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suom. Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.
• Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.
• Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
• Whitehouse, David: Kuun elämänkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 15 Wikimedia Commonsissa.