Avaruuslento

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avaruussukkula Endeavour kuvattuna ISS:ltä.
Kansainvälinen avaruusasema Maan kiertoradalla kesäkuussa 2007.

Avaruuslennolla tarkoitetaan avaruuteen suuntautuvaa, yleensä kantoraketin avulla tapahtuvaa lentoa. Yhdysvaltalaisen määritelmän mukaan avaruus alkaa 50 mailista (noin 80 km) ja kansainvälisen ilmailuorganisaation, Fédération Aéronautique Internationalen (FAI), mukaan 100 kilometristä. Tätä korkeammalle yltäneen lennon suorittanutta ihmistä kutsutaan avaruuslentäjäksi.

Avaruuslento voi olla suuntautunut Maan kiertoradalle, siitä eteenpäin tai se voi olla suborbitaalinen eli ns. ballistinen hyppy. Suurin osa avaruuslennoista on miehittämättömiä ja toteutetaan satelliittien ja avaruusluotainten avulla.

Ensimmäinen avaruuslento oli saksalaisen V-2 -raketin suborbitaalilento 3. lokakuuta 1942. Ensimmäinen Maan kiertoradalla kiertänyt lento oli neuvostoliittolainen Sputnik 1 4. lokakuuta 1957. Ensimmäinen miehitetty avaruuslento tapahtui 12. huhtikuuta 1961 Neuvostoliiton Vostok 1:llä, jolla Juri Gagarin kiersi kerran Maan ympäri.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sub-orbitaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suborbitaalisella lennolla alus lentää ballistisen kaareen ja viipyy avaruudessa tyypillisesti vain kymmenkunta minuuttia. Suborbitaaleja lentoja ovat olleet mm. osa Mercury-lennoista, X-15- ja SpaceShipOne -lennot. Sekä X-15 että SpaceShipOne olivat lentokoneen tapaisia aluksia (katso avaruuslentokone), jotka laukaistiin horisontaalisesti toisen lentokoneen kyydistä ja jotka laskeutuivat kiitotielle.

Kiertorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa avaruuslennoista tehdään Maata kiertävälle radalle. Näihin kuuluvat useimpien satelliittien laukaisut. Myös miehitetyistä lennoista suurin osa on tehty Maan kiertoradalle. Kiertoradalle laukaisuun käytetään pystysuoraan ylöspäin laukaistavia kantoraketteja. Kiertoradalla pysyäkseen aluksen nopeuden tulee olla vähintään noin 8,2 km/s.

Edemmäs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päästäkseen Maan kiertoradalta edemmäs täytyy aluksella olla Maan pakonopeutta suurempi nopeus eli yli 11,2 km/s. Maan kiertoradalta edemmäs on lähetetty lähinnä avaruusluotaimia Kuuhun ja kohti muita Aurinkokunnan kappaleita. Toistaiseksi ainoat miehitetyt lennot Maan kiertoradalta eteenpäin ovat 1960 ja 1970-lukujen taitteen Apollo-ohjelman kuulennot.

Aurinkokunnasta uloslähettämisen pakonopeus on 42,1 km/s. Ensimmäisiä Aurinkokunnasta ulos tähtienväliseen avaruuteen matkalla olevia aluksia ovat esimerkiksi Voyager 1 ja Voyager 2.

Alan toimijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat siviiliavaruuslentoja tekevät organisaatiot ovat Yhdysvaltain avaruushallinto NASA, Venäjän avaruusjärjestö, Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Kiinan avaruushallinto. Venäjä kuljettaa ihmisiä avaruuteen Sojuz-aluksillaan. Myös Kiina on tehnyt miehitettyjä avaruuslentoja Shenzhou-ohjelmassaan osittain venäläiseen tekniikkaan perustuvalla kalustolla. ESA:lla on alustavia suunnitelmia oman miehitetyn aluksen kehittämisestä ATV-rahtialuksen pohjalta, mutta aikataulu on toistaiseksi avoin. Yhdysvaltain miehitettyjä lentoja toteuttanut Avaruussukkula-ohjelma on lopetettu.

Kaavailtuja keinoja avaruuteen pääsemiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakettitekniikan (magneettinen kiihdystys, "coil gun", ja vastuksen vähentäminen luomalla nokkakartion eteen plasmaa) uudistamisen lisäksi on pohdittu ainakin seuraavia:

  • Avaruushissi olisi hissi, jolla noustaisiin suoraan avaruuteen ilman mukana kuljetettavaa massiivista määrää polttoainetta. Hissin korkeus on luokkaa 200 km, joten sen rakentaminen vaatisi suuren määrän resursseja. Avaruushissin mahdollisia haittavaikutuksia biosfäärille ei ilmeisesti ole tutkittu.
  • Avaruuskoukku

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.