Avaruuslento
Wikipedia
Avaruuslennolla tarkoitetaan avaruuteen suuntautuvaa, yleensä kantoraketin avulla tapahtuvaa lentoa. Yhdysvaltalaisen määritelmän mukaan avaruus alkaa 50 mailista (noin 80 km) ja kansainvälisen ilmailuorganisaation, Fédération Aéronautique Internationalen (FAI), mukaan 100 kilometristä. Tätä korkeammalle yltäneen lennon suorittanutta ihmistä kutsutaan avaruuslentäjäksi.
Avaruuslento voi olla suuntautunut Maan kiertoradalle, siitä eteen päin tai se voi olla suborbitaalinen eli ns. ballistinen hyppy. Suurin osa avaruuslennoista on miehittämättömiä ja toteutetaan satelliittien ja avaruusluotainten avulla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lajit
[muokkaa] Sub-orbitaali
Suborbitaalisella lennolla alus lentää ballistisen kaareen ja viipyy avaruudessa tyypillisesti vain kymmenkunta minuuttia. Suborbitaaleja lentoja ovat olleet mm. osa Mercury-lennoista, X-15- ja SpaceShipOne -lennot. Sekä X-15 että SpaceShipOne olivat lentokoneen tapaisia aluksia (katso avaruuslentokone), jotka laukaistiin horisontaalisesti toisen lentokoneen kyydistä ja jotka laskeutuivat kiitoradalle.
[muokkaa] Kiertorata
Valtaosa avaruuslennoista tehdään Maata kiertävälle radalle. Näihin kuuluvat useimpien satelliittien laukaisut. Myös miehitetyistä lennoista suurin osa on tehty Maan kiertoradalle. Kiertodalle laukaisuun käytetään pystysuoraan ylöspäin laukaistavia kantoraketteja. Kiertoradalla pysyäkseen aluksen nopeuden tulee olla vähintään noin 8,2 km/s.
[muokkaa] Edemmäs
Päästäkseen Maan kiertodalta edemmäs täytyy aluksella olla Maan pakonopeutta suurempi nopeus eli yli 11,2 km/s. Maan kiertoralta edemmäs on lähetetty lähinnä avaruusluotaimia Kuuhun ja kohti muita Aurinkokunnan kappaleita. Toistaiseksi ainoat miehitetyt lennot Maan kiertodalta eteenpäin ovat 1960 ja 1970 taitteen Apollo-ohjelman kuulennot.
Aurinkokunnasta uloslähettämisen pakonopeus 42,1 km/s. Ensimmäisiä Aurinkokunnasta ulos tähtienväliseen avaruuteen matkalla olevia aluksia ovat esimerkiksi Voyager 1 ja Voyager 2.
[muokkaa] Alan toimijat
Suurimmat siviiliavaruuslentoja tekevät organisaatiot ovat Yhdysvaltain avaruushallinto NASA, Venäjän avaruusjärjestö ja Euroopan avaruusjärjestö ESA. Näistä Yhdysvallat ja Venäjä pystyvät kuljettamaan ihmisiä avaruuteen: NASA avaruussukkulalla ja Venäjä Sojuz-aluksillaan. Myös Kiina on tehnyt jo kaksi miehitettyä avaruuslentoa pitkälti venäläiseen tekniikkaan perustuvalla kalustolla (2008). ESA:lla on alustavia suunnitelmia oman miehitetyn aluksen kehittämisestä ATV-rahtialuksen pohjalta, mutta aikataulu on toistaiseksi avoin.
[muokkaa] Kaavailtuja keinoja avaruuteen pääsemiseksi
Rakettitekniikan (magneettinen kiihdystys, "coil gun", ja vastuksen vähentäminen luomalla nokkakartion eteen plasmaa) uudistamisen lisäksi on pohdittu ainakin seuraavia
- Avaruushissi olisi hissi, jolla noustaisiin suoraan avaruuteen ilman mukana kuljetettavaa massiivista määrää polttoainetta. Hissin korkeus on luokkaa 200 km, joten sen rakentaminen vaatisi suuren määrän resursseja. Avaruushissin mahdollisia haittavaikutuksia biosfäärille ei ilmeisesti ole tutkittu.
- Avaruuskoukku
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- avaruuslennot.fi - Miehitettyjen avaruuslentojen sivusto suomeksi
