Venus Express

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venus Express Venuksen kiertoradalla.

Venus Express on Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ensimmäinen Venus-luotain. Idea Venus-luotaimesta syntyi vuonna 2001, jolloin tavoitteena oli toteuttaa luotain Mars Expressin satelliittirungolle.

Luotain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin ero Venus ja Mars Expressin välillä on Venus-luotaimen lämpösuunnittelussa, tietoliikennejärjestelmässä ja tehojärjestelmässä johtuen Marsin ja Venuksen erilaisista kiertoradoista. Venus on kaksi kertaa lähempänä Aurinkoa kuin Mars – siten Auringon lämmittävä vaikutus on nelinkertainen, kuten myös sähkötehon tuotanto aurinkopaneleilla.

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avaruusaluksen massa: 1244 kg (ml. 104 kg instrumentteja)
  • Avaruusaluksen mitat: 1,65 m x 1,7 m x 1,4 m
  • Rakettimoottorin työntövoima: 415 N
  • Asennonsäätötrustereiden (8 kpl) työntövoima: 10 N
  • Ajoainetankkien koko: 2 x 267 litraa
  • Aurinkopaneelien pinta-ala: 5,7 m², joka tuottaa 1100 W
  • Litiumparistojen (3 kpl) varaus: 24 ampeerituntia

Italialainen Alenia Spazio suunnitteli ja valmisti luotaimen. Patria on suunnitellut ja valmistanut luotaimen tehonsäätöjärjestelmän Tampereella.

Instrumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ASPERA-4 (Ruotsi): ASPERA (Analyzer of Space Plasmas and Energetic Atoms), lentänyt Neuvostoliiton Phobos-luotaimilla ja ESAn Mars Expressillä. Mittaa aurinkotuulta ja Venuksen ionosfääriä. Suomen Ilmatieteen laitos osallistuu tämän laitteen toteutukseen.
  • MAG (Itävalta): Rosettan magnetometrin uusi versio.
  • PFS (Italia): PFS (Planetary Fourier Spectrometer) on kehitetty Mars Expressin laitteesta. Mittaa Venuksen kaasukehää.
    • Spektrometrin havaintoihin kuuluu Venuksen ohuen otsonikerroksen todentaminen[1]
  • SPICAV (Ranska): SPICAV (Spectroscopy for Investigation of Characteristics of the Atmosphere of Venus) on kehitetty Mars Expressin laitteesta. Mittaa Venuksen kaasukehää.
  • VeRa (Saksa): VeRa (Venus Express Radio Science) mittaa Venuksen kaasukehää.
  • VIRTIS (Ranska/Italia): VIRTIS (Visible and Infrared Thermal Imaging Spectrometer) on versio Rosettan laitteesta.
  • VMC (Saksa): VMC (Venus Monitoring Camera) on uusi laite, kamera.

Laukaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luotain laukaistiin 9. marraskuuta 2005 klo 05:33 Suomen aikaa Baikonurin kosmodromilta. Kantorakettina oli Sojuz-Fregat.

Luotain laukaistiin suoraan kohti Venusta ja lennon aikana tarvitaan vain yksi radankorjaustoimenpide. Lento Venukseen kestää 150 vuorokautta. Venus Express jarruttaa rakettimoottorillaan saavuttaakseen Venuksen kiertoradan. Luotain saavutti Venuksen kiertoradan 11. huhtikuuta 2006.

Tieteellinen tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venus Express tutkii Venuksen kaasukehää ja pilviä sekä mittaa Venuksen pintaa. Alun perin luotaimen oletettiin toimivan noin kahden (Maan) vuoden ajan. Sen käyttöikää on kuitenkin jatkettu useasti. Tällä erää sen odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2014 loppuun asti. Venus Express käyttää mm. ESAn Rosetta-luotaimen instrumenttien varalaitteita.

Elämän etsiminen Maasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luotainta käytetään myös elämän etsimiseen Maasta. Tarkoituksena on selvittää, miten Maan kokoisia planeettoja kannattaa elämää etsittäessä havaita; kun tiedetään, mitä etsiä, on helpompi kehittää menetelmiä. Luotaimen ottamissa kuvissa Maa on alle yhden pikselin kokoinen, jolloin minkäänlaiset rakenteet eivät erotu. Kuvista on löydetty esimerkiksi elämälle tärkeiden veden ja hapen spektriviivat mutta ei vielä varmoja todisteita elämästä Maapallolla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Suominen: Venukselta löytyi otsonikerros Ursa. Viitattu 7.10.2011.
  2. Sakari Nummila: Venus Express etsii elämää maapallolta Ursa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]