Luna 3
| Kotimaa | Neuvostoliitto |
| Valmistaja | OKB-1 |
| Missio | Kuulento |
| Laukaisu | 4. lokakuuta 1959 02:24:00 UTC |
| Kantoraketti | SS-6/R-7 (8K72) |
| Lennon kesto | ~207 päivää - paloi maan ilmakehässä 28. huhtikuuta 1960. |
| Massa | 278,5 kg |
| NSSDC-laukaisukoodi | 1959-008A |
| Linkki | NASA NSSDC Master Catalog |
| Kiertorata | |
|---|---|
| Puoliakseli | 264777,8 km |
| Eksentrisyys | 0,82369 |
| Inklinaatio | 73,8° |
| Periodi | 22700 minuuttia |
| Apogeum | 476500 km |
| Perigeum | 40300 km |
| Kiertoja | ~13 |
| Instrumentti | |
| Kamera | Kuun pinnan kuvaus |
Luna 3 (ven. Луна-3) oli ensimmäinen avaruusluotain, joka otti kuvia Kuun takaa. Luotain laukaistiin 4. lokakuuta 1959 02.24 UTC. Se ohitti Kuun 7. lokakuuta. Kuvista näkyi, ettei Kuun takana ollut juurikaan meriä. Yksi niistä harvoista on Mare Moscoviense, eli (Moskovanmeri). "Merettömyys" näkyy kuvien valkoisuudessa.
Luna 3 [muokkaa]
Luna 3. Lunik 3 eli "AMS" laukaistiin Sputnik 1:n 2-vuotispäivänä.
Luna 3 oli perusmuodoltaan sylinteri, jonka molemmissa päissä oli puolipallot. Sen ulkopinnoilla olivat aurinkopaneelit. Luna 3:ssa oli ensimmäistä kertaa avaruustekniikan historiassa asennonssäätölaite, jota tarvittiin kameroiden suuntaamiseen kohti kuuta. Siinä oli aurinkoantureita, kuuanturi, gyroskooppeja ja logiikkapiirejä.[1] Luna 3:n rata oli ellipsi, joka meni Kuun taakse. Ensimmäistä kertaa toisen taivaankappaleen rataa käytettiin tarkoituksella muuttamaan avaruuslaitteen rataa.
Luna 3 asetettiin Kuun lähellä pituusakseli kohti Aurinkoa, ja 7. lokakuuta noin puoli kuudelta aamulla Luna 3 oli Auringon ja Kuun välissä. Silloin otettiin 40 minuutissa ainakin 29 kuvaa. Kuvien siirto Maahan alkoi filmin kehityttyä. Kolmen päivän kuluttua kuvauksesta Luna saapui 480 000 kilometrin päähän Maasta, ja sen oli tarkoitus lähettää lisää kuvia suuremmalla nopeudella luotaimen ollessa ratansa alimmalla kohdalla 47 500 kilometrin päässä Maasta. Kuun ohitus tapahtui 8 000 km:n päästä.
Tarkoitus oli kiertää Kuu monta kertaa, luotain mykistyi jossain vaiheessa kuvien lähettämisen jälkeen.
Luna 3:n kuvat olivat nykymittapuun mukaan heikkolaatuisia, mutta niissä näkyi selvästi, että Kuun maahan näkymättömällä puolella oli vain suhteellisen harvoja tummia alueita, "meriä". Kuvien huono laatu johtui huonosta radioyhteydestä ja siitä, että Aurinko valaisi Kuuta niin kuin täydessä Kuussa, jolloin varjot olivat heikkoja. Kuvissa oli 70 % Kuun kääntöpuolta, 30 % Maahan näkyvää puolta. Venäläiset nimesivät monia Kuun alueita, mm. Moskovan meren ja tummapohjaisen Tšiolkovskin kraatterin. Neuvostovuoret eli Sovjet-harjanne olivat myöhempien tutkimusten mukaan optinen harha.
Vuonna 1960 Neuvostoliitto yritti laukaista kaksi Luna 3-tyyppistä alusta, mutta epäonnistui.
Lähteet [muokkaa]
- Westman, Juhani: Vanha ja uusi kuu. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Westman 1995 s. 59
| Luotaimet |
Luna 1 | Luna 2 | Luna 3 | Luna 4 | Kosmos 60 | Luna 5 | Luna 6 | Luna 7 | Luna 8 | Luna 9 | Kosmos 111 | Luna 10 | Luna 11 | Luna 12 | Luna 13 | Luna 14 | Luna 15 | Kosmos 300 | Kosmos 305 | Luna 16 | Luna 17 | Luna 18 | Luna 19 | Luna 20 | Luna 21 | Luna 22 | Luna 23 | Luna 24 |
|---|---|
| Kuukulkijat |
Sivulta puuttuu 