Avaruusluotain
Sivulta puuttuu 
Avaruusluotain on Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.[1] Sitä ohjataan Maassa olevasta lennonohjauskeskuksesta.
Kun avaruusluotain laukaistaan avaruuteen, saa se raketilta tarpeeksi suuren pakonopeuden pystyäkseen poistumaan Maan painovoimakentästä. Avaruusluotaimet lähetetään yleensä tutkimaan yhtä tai muutamaa tiettyä kohdetta avaruudessa, joista tiedemiehet haluavat lisää tietoa. Planeettoja tutkivat luotaimet asettuvat monesti satelliittiksi planeettaa kiertävälle radalle, josta ne voivat tutkia laajaa aluetta planeetan pinnasta.
Luotaimet saattavat myös sisältää laskeutujan, joka – luotaimen saavutettua kohteensa – irtoaa luotaimesta ja laskeutuu tutkittavan kohteen pinnalle. Tällöin pinnalle laskeutunut tutkimuslaite voi välittää tietoa kiertoradalle jääneeseen luotaimeen, joka edelleen välittää tiedon Maahan. Laskeutujan oma radiolähetin ei yleensä ole tarpeeksi voimakas välittämään tietoa suoraan Maahan. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Saturnusta ja sen kuuta Titania tutkimaan lähetetty Cassini-Huygens. Myös Marsiin lähetetyt kulkijat Spirit ja Opportunity voivat viestiä Maahan jo aikaisemmin Marsin kiertoradalla lähetetyn Mars Global Surveyor -kiertolaisen kautta.
Sisällysluettelo |
Avaruusluotainten perustyypit [muokkaa]
- Ohilentoluotain lentää taivaankappaleen ohi, tehden mittauksia ja ottaen kuvia.
- Kiertolaisluotain asettuu taivaankappaletta kiertävälle radalle.
- Iskeytymisluotain osuu vauhdilla taivaankappaleen pinnalle ja murskautuu.
- Laskeutumisluotain laskeutuu pehmeästi taivaankappaleen pinnalle esimerkiksi jarrurakettien tai laskuvarjojen avulla.
Näiden yhdistelmät ovat tavallisia. Esimerkiksi Saturnusta kiertävä Cassini-Huygens on kiertolais-laskeutumisluotain.
Luettelo avaruusluotaimista [muokkaa]
Kuu [muokkaa]
- Chandrayaan-1 (ISRO, Intia), laukaistu 22. lokakuuta 2008[2]
- Chang'e-1 (CH-1), Kiinan kuuluotain, joka laukaistiin 24. lokakuuta 2007
- Chang'e-2, Kiina (laukaisu 24.10.2009) [3]
- Clementine (Yhdysvaltain laivasto), laukaisu 25. tammikuuta 1994
- GRAIL (Gravity Recovery and Interior Laboratory), NASA, 2011 [4][5]
- LCROSS — NASA kuuluotain (Lunar CRater Observation and Sensing Satellite) (törmäsi kuun kraateriin 9.10.2009) [6]
- Luna-luotaimet, 24 missiota vuosina 1959-1976, (Neuvostoliitto)
- Lunar Orbiter-luotaimet (NASA), viisi luotainta vuosina 1966-1967
- Lunar Reconnaissance Orbiter — NASAn kuuluotain (18.6.2009) [7]
- Lunohod-kuuajokit, Neuvostoliitto (1970–1973).
- Lunar Prospector (NASA), laukaisu 7. tammikuuta 1998
- Muses-A (Hiten ja Hagoromo) — Japanin kuuluotain ja laskeutujat (1990–1993).
- Ranger 1-9 vuosina 1961-65 (NASA)
- Kaguya alias SELENE, Japanin avaruusjärjestön kuuluotain, laukaistu 14. syyskuuta [8]
- SMART-1 (ESA, 27.9.2003)
- Surveyor 1–7 vuosina 1966-68 (NASA)
- Zond-luotaimet, Neuvostoliitto 1964-1970
Kaavailuja tai kehitteillä:
- Saksa on esisuunnitellut 1,5 miljardin euron eli melko suurta kuuluotainta, joka laukaistaisiin vuonna 2015 [10]
- ESA on vuonna 2009 aloittanut kuulaskeutujan hahmottelun [11]
- LADEE - Lunar Atmosphere and Dust Environment Explorer - NASA, 2012 [12]
- GOOGLE LUNAR X PRIZE GLXP, 2012? [13]
- ESMO (European Student Moon Orbiter) hanke-ehdotus, ESA, 2013? [14]
- Chandrayaan-2, kuuta kiertävä alus ja ajokki/laskeutuja, ISRO
- Chang'E 3, Kiina, laskeutuja, 2013
- Luna-Glob, Venäjän avaruusjärjestö, 2013 [15]
Asteroidivyöhyke [muokkaa]
- NEAR Shoemaker tutki asteroidi Mathildea ja Erosta, laukaistiin 1996. (NASA)
- Dawn-luotain tutkii asterodi Vestaa ja kääpiöplaneetta Ceresiä, laukaistiin 2007. (NASA)
Mars [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Luettelo Mars-luotaimista
- Mariner 4 (NASA)
- Mariner 9 (NASA)
- Mars 1 (Neuvostoliitto)
- Mars 2-7 (Neuvostoliitto)
- Mars 96 (Venäjä)
- Mars Climate Orbiter, NASA marsluotain
- Mars Express (ESA ja brittiläinen Beagle 2-laskeutuja)
- Mars Exploration Rover (NASA)
- Mars Global Surveyor (NASA)
- Mars Odyssey (NASA)
- Mars Observer — NASAn marsluotain
- Mars Pathfinder (NASA)
- Mars Polar Lander - luotain (NASA)
- Mars Reconnaissance Orbiter (NASA)
- Mars Science Laboratory — NASAn marsajokki 2011
- Opportunity - Mars-mönkijä (NASA)
- Phobos-1 ja Phobos-2 (Neuvostoliitto)
- Phobos-Grunt (Venäjä ja Kiina, elokuu 2010)
- Phoenix (NASA) (lähetetty 2007, perillä 2008)
- Spirit - Mars-mönkijä (NASA)
- Viking 1 (NASA)
- Viking 2 (NASA)
- Zond 2 — Neuvostoliiton marsluotain
Kaikkiaan on tehty noin 30 avaruuslentoa kohti Marsia, joista valtaosa on epäonnistunut.
Venus [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Venusta tutkineet avaruusluotaimet
- Vega-luotain Venukseen ja Halleyn komeetalle, Neuvostoliitto
- Venera-luotaimet, Neuvostoliitto (1961-1983)
- Pioneer Venus-luotaimet (NASA)
- Magellan (NASA) - Venus
- Venus Express - ESAn Venus-luotain (2005)
Merkurius [muokkaa]
- BepiColombo - ESAn Merkurius-luotain (laukaisu kesällä 2014)
- MESSENGER - NASAn Merkurius-luotain (2004)
Ulompi Aurinkokunta [muokkaa]
- Cassini-Huygens - NASAn Saturnus-luotain
- Deep Space 1 - NASAn testiluotain
- Galileo - Jupiter
- NEAR Shoemaker - NASAn asteroidiluotain
- New Horizons - NASAn Pluto-luotain (Laukaistu 19. tammikuuta 2006)
- Pioneer 10 - Jupiter
- Pioneer 11 - Jupiter ja Saturnus
- Ulysses - ESAn ja NASAn aurinkoluotain
- Voyager 1 - Jupiter ja Saturnus
- Voyager 2 - Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus
Komeettaluotaimet [muokkaa]
- CONTOUR - luotaimen tavoite oli tutkia kolme komeettaa, tuhoutui sen oman moottorin räjähdettyä
- Deep Impact - Nasan luotain, joka sisälsi iskeytyjän, joka törmäsi onnistuneesti komeettaan
- Giotto - ESAn Halleyn komeettaa tutkinut luotain
- ICE - (ent. nimi ISEE-3) tutki Halleyn komeettaa sekä komeetta Giacobini-Zinneria.
- Rosetta - ESAn komeettaluotain (2004), kohde 67P/Churyumov-Gerasimenko
- Sakigake - Japanin Halleyn komeettaa tutkinut luotain
- Stardust - NASAn luotain, joka keräsi "tähtipölyä"
- Suisei - Japanin Halleyn komeettaa tutkinut luotain
Eri planeetoille [muokkaa]
Aurinkoa tutkivat avaruusalukset [muokkaa]
Osa aurinko tutkivista avaruusaluksista on satelliitteja (niitä ei ole listattu alla), osa kiertää Aurinkoa yleensä siten että alus pysyy Maan ja Auringon välissä Lagrangen L1-pisteessä, osa on vielä selkeämmin Aurinkoa kiertäviä avaruusluotaimia.
Luotaimia
- ACE, NASA, L1-pisteessä
- Helios 1 ja 2, Saksa
- SOHO, ESA, L-pisteessä
- SOLO eli Solar Orbiter, ESAn kaavailema aurinkoluotain
- Ulysses, NASA
Lähteet [muokkaa]
- ↑ http://www.avaruus.info/avaruustietoa/sanasto/
- ↑ http://www.isro.org/Chandrayaan/htmls/home.htm
- ↑ http://www.cnsa.gov.cn/n615709/cindex.html
- ↑ http://moon.mit.edu/
- ↑ http://discovery.nasa.gov/grail.html
- ↑ http://lcross.arc.nasa.gov/
- ↑ http://lunar.gsfc.nasa.gov/
- ↑ http://www.jaxa.jp/missions/projects/sat/exploration/selene/index_e.html
- ↑ http://moon.jaxa.jp/en/selene/outline/
- ↑ http://www.moondaily.com/reports/Germany_Shoots_For_The_Moon_By_2015_999.html
- ↑ http://www.esa.int/esaHS/SEMBM4CDNRF_exploration_0.html
- ↑ http://nasascience.nasa.gov/missions/ladee
- ↑ http://www.googlelunarxprize.org/
- ↑ http://www.esa.int/esaMI/Education/SEML0MPR4CF_0.html
- ↑ http://www.roscosmos.ru/index.asp?Lang=ENG
- ↑ http://www.russianspaceweb.com/spacecraft_planetary_lunar.html
