Baikonurin kosmodromi

Wikipedia

Baikonurin kosmodromi (ven. Космодром Байконур) on maailman vanhin ja suurin toimiva avaruuskeskus. Se rakennettiin alun perin Neuvostoliiton sotilaallisten ohjusten koelaukaisuasemaksi. Nykyisin se on osa Venäjän avaruusjärjestöä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nykyinen käyttö 3 Laukaisualustat 4 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Baikonurin kosmodromi rakennettiin 1950-luvun alussa Leninskin kaupungin lähelle nykyisessä Kazakstanissa. Kosmodromin rakentamista johti raketti-insinööri Vladimir Barmin. Alkuperäinen Baikonurin kaivoskylä sijaitsee 320 km avaruuskeskuksesta koilliseen. Väärä nimi annettiin aikoinaan julkisuuteen keskuksen tarkan paikan salaamiseksi. Tiuratamin kylä on kosmodromin lähellä ja senkin nimeä on käytetty itse kosmodromista.

Baikonur oli Neuvostoliiton avaruusohjelman pääasiallinen tukikohta 1950-luvun lopusta 1980-luvulle. Baikonurista on lähetetty ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, vuonna 1957 ja ensimmäinen miehitetty avaruuslento mukanaan Juri Gagarin vuonna 1961 ja ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereškova 1963.

[muokkaa] Nykyinen käyttö

20. joulukuuta 1995 Kazakstanin presidentti nimesi Leninskin virallisesti Baikonuriksi. Kosmodromin tarkka sijainti on 45°55′12.64″N, 63°20′32.48″E.

Kosmodromin lentokenttä on nimeltään Jubileinij. Venäjän satelliitit tuodaan kosmodromille yleensä junalla. Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön Baikonurista laukaistavat satelliitit on tuotu sinne Antonov An-124 -kuljetuslentokoneella.

Baikonurista voidaan laukaista mm. Sojuz-, Proton-, Cyclon-, Dnepr- ja Zenit-raketteja. Tukikohta on oleellinen mm. Kansainvälisen avaruusaseman huollossa.

Maalikuussa 2005 Venäjän federaatio vuokrasi avaruuskeskuksen Kazakstanilta 20 vuodeksi 115 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vuosittaisella maksulla. Vuokra-aikaa voidaan pidentää kymmenellä vuodella. 2000-luvun alun maksukiistojen vuoksi Venäjä alkoi myös laajentaa Plesetskin kosmodromiaan Arkangelin alueella. Baikonurin 50-vuotisjuhlaa vietettiin 2. kesäkuuta 2005 ja juhlassa Venäjän presidentti Vladimir Putin julkisti 163 miljoonan euron yhteistyösopimuksen, jossa Kazakstan ja Venäjä kehittävät uuden Baiterek-kantoraketin.

Syyskuun alussa 2007 Proton-laukaisu epäonnistui ja Kazakstan ilmaisi halun saada oikeus estää laukaisu silloin, kun Kazakstanin presidentti on "liian lähellä" raketin ylilentoaluetta. Tässä laukaisussa raketista irronnut romu putosi 80 kilometrin päähän presidentistä. [1] Uutinen voi olla kotimaiseen käyttöön presidentin tärkeyttä korostamaan tai sitten johonkin ulkopoliittiseen kysymykseen.

Venäjä on ilmoittanut jatkavansa Baikonurin käyttöä ainakin vuoteen 2050 ^[1].

[muokkaa] Laukaisualustat

• Alusta 1/5 : Sojuz-Sojuz/Progress/Ikar - 45.920 N, 63.342 E
• Alusta 31/6: Sojuz-Kosmos/Fregat - 45.996 N, 63.564 E
• Alusta 41/15: Kosmos 3(1964-1968) - 45.976 N, 63.669 E
• Alusta 45/1: Zenit 2, Zenit 2M, Zenit 3M - 45.943 N, 63.653 E
• Alusta 45/2: Zenit 2 (tuhoutui vuoden 1990 rähjädyksessä) - 45.940 N, 63.655 E
• Alusta 81/23 (81L): Proton-K - 46.074 N, 62.978 E
• Alusta 81/24 (81P): Proton-M - 46.071 N, 62.985 E
• Alusta 90/19 (90L): Tsyklon-2 (pois käytöstä >1989) - 46.081 N, 62.932 E
• Alusta 90/20 (90R): Tsyklon-2 - 46.080 N, 62.935 E
• Alusta 109/95: Dnepr - 45.951 N, 63.497 E
• Alusta 110/37 (110L): N1 (pois käytöstä 1972)- 45.965 N, 63.305 E
• Alusta 110/38 (110R): N1 (pois käytöstä 1969)- 45.962 N, 63.310 E
• Alusta 175/59: Rokot(1991-1994) - 46.052 N, 62.986 E
• Alusta 200/39 (200L): Proton-M/Proton-K - 46.040 N, 63.032 E
• Alusta 200/40 (200R): Proton-K (pois käytöstä 1991) - 46.036 N, 63.038 E
• Alusta 250: Energija (pois käytöstä 1988) - 46.008 N, 63.305 E

[muokkaa] Viitteet

• 1. ↑ http://www.tehrantimes.com/index_View.asp?code=171909 Somalia invites Russian firms to develop uranium deposits

[muokkaa] Aiheesta muualla

• RussianSpaceWeb.com'in sivusto Baikonurin kylästä (englanniksi)
• Baikonur Cosmodrome Picture Tour (englanniksi)

Koordinaatit: 45°55′12.64″N, 63°20′32.48″E