Dnepr (raketti)

Dnepr-kantoraketin laukaisu

Dnepr on ukrainalainen kantoraketti. Se perustuu neuvostoliittolaiseen mannertenväliseen RS-20K-ohjukseen (josta käytetään toisinaan mediassa venäjän kielen näköistä PC-20-nimitystäkin; ohjuskäytössä raketin koodi oli esimerkiksi R-36M Voyevoda).

Muokattu SS-18-ohjus

Dnepr perustuu SS-18 ohjukseen. SS-18-ohjuksen koelaukaisut alkoivat 23. maaliskuuta 1986. Ohjuksia laukaistiin 36 kappaletta. Kuusi koelaukaisua epäonnistui. Ohjuksen NATO-tunnus oli SS-18 Satan. Tuota ohjusta on sanottu Neuvostoliiton vastineeksi Yhdysvaltain Tähtien sota (Strategic Defense Initiative) -avaruusasehankkeelle. Se voi selittää voimallisen NATO-koodinimen.

Kantoraketti

Rakettien valmistaja oli ukrainalainen Jangel, joka muuttaa niitä Dnepr-kantoraketeiksi.

Ohjuksesta kehitettyä Dnepr-1-kantorakettia käytettiin ensi kerran 21. huhtikuuta 1999, jolloin se laukaisi englantilaisen SSTL Company-yhtiön mikrosatelliitin. Kantorakettia markkinoiva Kosmotras International Space Company-yhtiö omistaa 150 SS-18-ohjusta (R-36M2), jotka voidaan muuttaa Dnepr-kantoraketeiksi. Ne piti START-2 -aserajoitussopimuksen mukaan romuttaa vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 1999 kehitti yhtiö Dnepr-M-kantorakettiversion alkuperäisestä Dnepr-1-kantoraketista.

Laukaisut

Dnepr-kantoraketin hyötykuorma-osa (kärki)

Dnepr-kantorakettien laukaisut tehdään yleensä siiloista Baikonurin kosmodromilta Kazakstanissa, vuodesta 2006 myös Dombarovskin laukaisukeskuksesta Etelä-Venäjällä. Satelliittien rata on yleensä 650 km korkea ympyrärata, jonka inklinaatio 65 astetta vastaa Baikonurin leveysastetta.

Dnepr-kantoraketin kaikki laukaisut (Baikonurista ellei toisin mainita):

• 21. huhtikuuta 1999: UоSAT-12 (Surrey Space Technology Limited, Englanti)
• 26. syyskuuta 2000: MegSat-1 (Espanja), MegSat (Italia), UniSat (Italia), SaudiSat-1A ja 1B TiungSat-1 (Malesian avaruusjärjestö)
• 20. joulukuuta 2002: LatinSat-A ja LatinSat-B (Argentiina), UniSat-2 (Italia), SaudiSat-1C (Saudi-Arabia), Rubin-2 (Saksa), TrailBlazer-demonstraattori (malline)
• 29. kesäkuuta 2004: Demeter (Ranska), SaudiCompSAT-1, SaudiCompSAT-2 (Saudi-Arabia), LatinSAT-C, LatinSAT-D (Argentiina), АМSАТ-Есhо (Yhdysvallat, AMSAT-yhdistys), UniSAT-3 (Italia). Rata: 700 km × 850 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
• 23. elokuuta 2005: JAXA:n OICETS ja INDEX. Rata: 600 km × 500 km aurinkosynkroninen rata, jonka inklinaatio on 98 astetta.
• 12. heinäkuuta 2006: Genesis-1 (Yhdysvallat) laukaistiin 560 km korkealle ympyräradalle, jonka inklinaatio on 65˚. Laukaisu tehtiin Dombarovskista.
• 27. heinäkuuta 2006: Useiden piensatelliittien - Belka (Valko-Venäjä)/ UniSat-4 & PiCPoT (Italia)/ Baumanets (Venäjä/ AeroCube-1, PolySat 1, PolySat 2, ICEcube-1, ICEcube-2, ION, KUTESat, Merope, Rincon 1, Voyager & SACRED (Yhdysvallat)/HAUSAT-1 (Etelä-Korea)/Ncube-1 (Norja)/SEEDS (Japani) - laukaisu epäonnistui. Kazakstan kielsi Dneprien laukaisun Baikonurista perustellen kieltoaan tällä epäonnistuneella laukaisulla.
• 28.6. 2007 Genesis-II-satelliitin laukaisu Dombarovskista oli onnistunut.
• 29.7.2009 Dubaisat-1 laukaisu Baikonurista.
• 8.4.2010 ESAn Cryosat-2 laukaisu Baikonurista.
• 15. kesäkuuta 2010 Ruotsin Prisma sekä Picard ja BPA-1 laukaistiin Jasnistä
• 21. kesäkuuta 2010 Saksan TanDEM-X laukaistiin Baikonurista
• 17.8.2011 laukaistiin lukuisa piensatelliitteja

Ohjuksen luotettavuus oli tuotannon alkuvaiheessa 84%. Kantoraketin luotettavuus oli vuonna 2006 noin 86%, joka - vaikkakin on kaukana Delta II:n ja Sojuzin yli 98%:n luotettevuudesta - on riittävä näin huokealle kantoraketille, jolla laukaistaan pieniä satelliitteja. Esimerkiksi yliopistosatelliittien valmistajille kukin menetys on kuitenkin suuri, koska se voi merkitä jopa 100% kansallisesta tai ainakin kyseessä olevan tutkimuslaitoksen satelliittiohjelmasta. Vuoteen 2007 mennessä Dnepr-kantoraketin kahdeksasta laukaisusta seitsemän on onnistunut. Vuoden 2006 viimeinen laukaisu epäonnistui, joka merkitsee muun muassa raketin luotettavuuden uutta analyysiä. Vuosien 2007-2011 laukaisut ovat onnistuneita, mikä kertoo lastentautien lopusta.

Teknisiä tietoja

• raketilla voidaan laukaista 4 500 kg hyötykuorma matalalle kiertoradalle (LEO).
• ensimmäisen rakettivaiheen työntövoima on 4 525 000 N.
• raketin massa tankattuna on 211 000 kg. Rungon halkaisija on 3 m. Raketin pituus on 34,3 m.
• rakettimoottori RD-274 käyttää nesteajoainetta (N2O4/UDMH). Päämoottori nesteajoainetta käyttävä RD-0255, ja sen työntövoima on 770 kN.

Katso myös

• Ukrainan avaruusjärjestö

Aiheesta muualla

• Kosmotrasin sivusto, sivustolla muun muassa raketin käyttäjän käsikirja.

Kantoraketit

Nykyiset:	Ariane 5 - Atlas V - Athena - Cosmos-3M - Delta II - Delta IV - Dnepr - GSLV - H-IIA - Pitkä marssi - Minotaur - Pegasus - Proton - PSLV - Rockot - Shavit - Shtil' - Start-1 - Strela - Sojuz (U, FG, 2) - Taurus - Tsyklon-3 - Volna - Zenit
Suunnitellut:	Angara - GSLV III - GX - H-IIB - KSLV - Pitkä marssi 5 - Taurus II - Vega - Ares (I, IV, V)
Entiset:	Ariane (1, 2, 3, 4) - Atlas SM-65 Atlas, I, II, III) - Black Arrow - Delta III - Diamant - Energija - Europa - H-II - J-I - Juno I - Lambda - Mu (V) - Molnija (M) - N1 - Polyot - R-7 - Saturn (I, IB, V, INT-21) - Scout - Sparta - Thor - Thor-Agena - Thor-Burner - Thorad-Agena - Titan (I, II, III, IIIB, IV) - Tsiklon (2) - Vanguard - Voshod - Vostok