Ariane 1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ariane 5 (vas.) ja Ariane 1

Ariane 1 oli Ariane-rakettiperheen ensimmäinen kantoraketti.

Ariane 1 painoi tankattuna 210 000 kg ja kykeni laukaisemaan yhden tai kaksi satelliittia, joiden yhteismassa oli 1 850 kg,[1] geostationaariselle radalle.

Ariane 1 oli kolmivaiheraketti:

  • Ensimmäisen vaiheen muodosti neljä Viking-rakettimoottoria (nesteajoaine), jotka rakensi ranskalainen yritys Société Européenne de Propulsion (SEP).
  • Toisen vaiheen muodosti yksi Viking-moottori.
  • Kolmas vaihe koostui yhdestä rakettimoottorista, jonka polttoaine oli nestevetyä ja hapetin nestehappea. Sen työntövoima oli 70 000 newtonia.

Ariane 1, Ariane 2 ja Ariane 3 perustuivat tähän rakettiin. Ariane 4 korvasi sen 1986.[1] Vasta Ariane 5 oli täysin erilainen kantoraketti. Raketin nostokyvyn kasvu tapahtui siis samaan tapaan kuin esimerkiksi amerikkalaisen Delta II -kantoraketin kohdalla.

Ensimmäinen Ariane 1 laukaistiin 24. joulukuuta 1979 Guyanan avaruuskeskuksesta. Se onnistui, mutta toinen laukaisu päätyi raketin räjähdykseen. Kolmas ja neljäs koelaukaisu onnistuivat.[2]

Viides laukaisu oli ensimmäinen kaupallinen laukaisu - raketti meni epäkuntoon seitsemän minuuttia lähdön jälkeen. Seuraavat kuusi laukaisua onnistuivat.[2]

2. heinäkuuta 1985 Ariane 1:n laukaisu (V14; V=vol, lento ranskaksi) toimitti ESAn Giotto-luotaimen avaruuteen.[2]

22. helmikuuta 1986 Ariane 1:n viimeinen (11.) laukaisu kuljetti avaruuteen ensimmäisen CNESin SPOT-kaukokartoitussatelliitin.[2]