Energija (raketti)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kantorakettia. Energija (avaruusteknologiayhtiö) käsittelee yritystä.
Pienoismalli Buran-sukkulasta ja Energija-kantoraketista.

Energija (ven. Энергия) kantoraketti oli Neuvostoliiton suurin kantoraketti.

Sen suunnitteli TsAGI-tutkimuskeskus osana Buran-sukkulaohjelmaa. Raketti oli Buran-sukkulan laukaisuväline. Sen nostokyky matalalle kiertoradalle oli 98 000 kg eli jonkin verran vähemmän kuin NASAn kuulennoilla käytetyllä Saturn V-raketilla. Suunnitteilla oli myös järeämpiä malleja, joiden nostokyky olisi ollut jopa 175 000 kg eli selvästi enemmän kuin Saturn V:llä.

Sotilaspoliittinen kehityshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen testilaukaisu tehtiin 15. toukokuuta 1987, jolloin hyötykuormana oli sotilaallinen Poljus-satelliitti. Laukaisu onnistui, mutta satelliitin asennonsäätöjärjestelmä ei toiminut. Toinen Energija-raketin laukaisu vei avaruuteen miehittämättömän Buran-sukkulan 15. marraskuuta 1988.

Energija ja Buran olivat Neuvostoliiton avaruustoiminnan ylikuumenemisen aikaa. Se oli Neuvostoliiton kallein avaruushanke aikana, jolloin Gorbatsovin Neuvostoliitto pohti myös miehitettyjä lentoja Marsiin ym. huolimatta Neuvostoliiton taloudellisista ongelmista. Buran oli kansainvälisessä politiikassa vastatoimi Yhdysvaltain avaruussukkulalle, joka kehityksenä alussa Nixonin presidenttikaudella ja Reaganin kaudella oli kaavailtu sotilaalliseksikin alukseksi. Energija/Buran-järjestelmän suunnittelu alkoi vuonna 1976.

Energijan ydin perustui yhteen päämoottoriin ja apumoottoreihin kuten myöhempi Euroopan avaruusjärjestön Ariane 5-kantoraketti. ESA pohti Hermes-sukkulansa laukaisua Ariane 5:n avulla, mutta organisaation resurssit eivät riittäneet projektin viemiseen edes prototyyppivaiheeseen. Neuvostoliiton vakoilijat jäivät kiinni 1987 Ariane 5:n suunnittelutietojen hankkimisesta, vaikka oma isompi kantoraketti oli jo valmis.

Energijan nesteajoaineella (kerosiini ja nestehappi) toimivat booster-moottorit (RD-170) ovat käytössä Zenit-kantoraketissa. RD.170-moottorin heikompi versio RD-180 on käytössä Lockheed Martin-yhtiön Atlas V-kantoraketissa. Energija-kantorakettia ei ole pyritty myymään mihinkään muuhun käyttöön koelentojen jälkeen.

Energijan valmistaja S.P. Korolev Rocket and Space Corporation Energia -yhtiö on edelleen yksi maailman suurimmista avaruusalan yhtiöistä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]