1987

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto esitti uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa piittaamattomuuden lisääntymisestä tieliikenteessä ja vaati kovempia otteita rattijuoppoutta vastaan.
• 3. tammikuuta – Suomen Hiihtoliitto kutsui mäkihyppääjä Matti Nykäsen kotiin Keski-Euroopan mäkiviikolta "joukkueeseen sopeutumattomuuden" vuoksi ja määräsi hänet väliaikaiseen kilpailukieltoon.
• 10. tammikuuta – Suomessa oli poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys, −34,3°C.
• 14. tammikuuta – Suomen eri kirkkokuntien edustajat luovuttivat Vatikaanissa paavi Johannes Paavali II:lle latinankielisen Kalevalan.
• 17. tammikuuta – Jumalan teatteri esitti performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Esityksensä jälkeen näyttelijät pakenivat kaupungille, josta poliisi pidätti heidät.
• 21. tammikuuta – Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen erottamista Teatterikorkeakoulusta. Seuraavana päivänä Helsingin rikospoliisi kutsui Turkan ja Parviaisen kuultaviksi heidän mahdollisesta osuudestaan Jumalan teatteri -jupakkaan.
• 27. tammikuuta – Pidätettyinä olleet neljä Jumalan teatterin jäsentä vapautettiin.
• 27. tammikuuta – Entistä presidenttiä Ferdinand Marcosia kannattaneet sotilaat yrittivät vallankaappausta Filippiineillä.
• 30. tammikuuta – Teatterikorkeakoulun rehtori Outi Nyytäjä erosi virastaan. Hallitus asetti ympäristöministeriön kansliapäällikön Lauri Tarastin johtaman työryhmän selvittämään Teatterikorkeakoulun sisäistä tilannetta.
• 31. tammikuuta – Suomen ensimmäisestä junamatkasta Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tuli kuluneeksi 125 vuotta.
• 2. helmikuuta – "Avoimeksi oppilaskunnaksi" järjestäytyneet, Jumalan teatteria tukeneet kymmenkunta Teatterikorkeakoulun oppilasta kannattivat uudeksi rehtoriksi Jussi Parviaista ja vaativat Erkki Saarelan ja Ritva Valkaman erottamista opettajanviroistaan.
• 4. helmikuuta – Kahdeksan Jumalan teatteria kannattanutta opiskelijaa ("Pirun teatteri") riehui Teatterikorkeakoulussa rikkoen ikkunoita ja heitellen tavaroita ulos lumihankeen.
• 6. helmikuuta – Neuvostoliittolainen säiliöalus Antonio Gramsci ajoi karille Suomenlahdella Porvoon edustalla. Aluksesta vuoti mereen 700 tonnia raakaöljyä.
• 15. helmikuuta – Israelissa alkoi oikeudenkäynti Yhdysvalloista luovutettua, natsirikoksista syytettyä John Demjanjukia vastaan. Hänen väitettiin olleen Treblinkan keskitysleirin "Iivana Julmaksi" kutsuttu vartija.
• 23. helmikuuta – Astronomia: havaittiin Supernova 1987a, joka oli ensimmäinen paljain silmin havaittu supernova sitten vuoden 1604.
• 6. maaliskuuta – Autolautta The Herald of Free Enterprise kaatui Zeebruggenissa Belgiassa ja 189 ihmistä menehtyi.
• 6. maaliskuuta – Viking Linen autolautat Diana II ja Rosella kolhivat toisiaan Ahvenanmaan vesillä Sottungan edustalla.
• 6. maaliskuuta – Tiedekeskus Heurekan rakennustyöt alkoivat Vantaan Tikkurilassa.
• 16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimpia voittajia olivat kokoomus ja vihreät.
• 30. maaliskuuta – Vincent van Goghin maalaus Aurinkonkukkia myytiin 39,85 miljoonalla dollarilla.
• 30. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa syytti Keskustapuoluetta punamultayhteistyön romuttamisesta.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Avajaisistunnossa herätti huomiota joukko naisasialiikkeeseen kuuluneita "itkijänaisia", jotka heittelivät lehteriltä istuntosaliin nenäliinoja, joihin oli kirjoitettu vihreitä arvoja ja rauhanaatetta kannattavia iskulauseita. Istuntoa johtanut ikäpuhemies Johannes Virolainen määräsi hämmästyksestä toivuttuaan naiset poistettavaksi salista.
• 4. huhtikuuta – Eduskunnasta pudonnut Kalle Könkkölä valittiin Vihreän Liiton valtuuskunnan puheenjohtajaksi.
• 7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi ministeri Esko Rekolalle tehtäväksi tunnustella mahdollisuuksia kolmen suurimman puolueen yhteisen hallituksen aikaansaamiseksi. SDP torjui ajatuksen tällaisesta hallituksesta.
• 8. huhtikuuta – Helsinki tuli olleeksi Suomen pääkaupunkina 175 vuotta.
• 20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen sanoi, että Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus on "jyrkästi Urho Kekkosen periaatteiden vastainen".
• 21. huhtikuuta – Neuvostoliitosta toisen maailmansodan loppuvaiheissa Yhdysvaltoihin paennut natsirikollinen Karl Linnas tuotiin lentokoneella Tallinnaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus oli hylännyt hänen anomuksensa saada jäädä Yhdysvaltoihin. Linnas oli aikanaan tuomittu Neuvostoliitossa poissaolevana kuolemaan. Linnas kuoli Leningradissa 2. heinäkuuta ennen kuin uutta oikeudenkäyntiä häntä vastaan ehdittiin aloittaa.
• 25. huhtikuuta – Tuhannet ydinvoiman vastustajat järjestivät mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivänä.
• 26. huhtikuuta – Saab esitteli JAS 39 Gripenin ensimmäisen prototyypin.
• 27. huhtikuuta – Kansallista sotaveteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Pääjuhla pidettiin Lahdessa.
• 27. huhtikuuta – Yhdysvallat asetti Itävallan presidentin Kurt Waldheimin "tarkkailulistalle". Tämä merkitsi sitä, ettei Waldheim päässyt Yhdysvaltoihin yksityishenkilönä. Itävalta kutsui toimenpiteen vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Washingtonista.
• 30. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan hallitukselle ja nimitti Harri Holkerin hallituksen. Sorsan neljäs hallitus oli maaliskuussa noussut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisimmäksi.
• 1. toukokuuta – Puolan poliisi hajotti Solidaarisuuden vappumielenosoitukset ja pahoinpiteli niihin osallistuneita.
• 11. toukokuuta – Lääketiede: ensimmäinen sydän-keuhkosiirto tehtiin Baltimoressa.
• 17. toukokuuta – Iranin-Irakin sota: USS Starkiin osui kaksi Exocet-ohjusta Persianlahdella Irakin F-1 Miragen ampumana. 37 yhdysvaltalaista merimiestä kuoli ja 21 haavoittui.^[1]
• 28. toukokuuta – 19-vuotias Mathias Rust lensi pienkoneellaan Neuvostoliiton ilmapuolustuksen huomaamatta rajan yli ja laskeutui Punaiselle torille Moskovassa. Hänet vapautettiin 3. elokuuta 1988.
• 4. kesäkuuta – Tallinnassa alkoi Vanhankaupungin päivien yhteydessä Laululavalla tapahtunut Laulava vallankumous.
• 9. kesäkuuta – Keski-Suomen läänin maaherra Kalevi Kivistö suostui Liike 88 -nimisen kansalaisliikkeen ehdokkaaksi vuoden 1988 presidentinvaaleihin.
• 9. kesäkuuta – Kahdeksan Teatterikorkeakoulussa helmikuun alussa riehunutta opiskelijaa tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa kahden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja noin 20 000 markan korvauksiin.
• 11. kesäkuuta – Margaret Thatcherista tuli kolmannen kerran Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 12. kesäkuuta – Keski-Afrikan tasavallan itse nimetty keisari Jean-Bédel Bokassa tuomittiin kuolemaan hänen 13-vuotisen valtansa aikana tekemistään rikoksista.
• 12. kesäkuuta – Liennytys: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastoi puheessaan Mihail Gorbatšovin repimään alas Berliinin muurin.^[2]
• 13. kesäkuuta – Demokraattinen Vaihtoehto (Deva) valitsi pääsihteerinsä Jouko Kajanojan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin.
• 15. kesäkuuta – Opiskelijavaihto Erasmus-ohjelman perustamispäivä.
• 18. kesäkuuta – Tampereen raastuvanoikeudessa päättyi yli kuusi vuotta kestänyt ns. Noppa-jutun käsittely. Suurin osa syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Nopan entinen toimitusjohtaja Pauli Kemmo tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjusrikoksista.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

• 4. heinäkuuta – Entinen Gestapon päällikkö Klaus Barbie, "Lyonin teurastaja", tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lyonissa Ranskassa toisen maailmansodan aikaisista rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
• 14. heinäkuuta – Rajun ukkosmyrskyn aiheuttama mutavyöry hautasi alleen leirintäalueen Ranskan Alpeilla. 39 ihmistä sai surmansa.
• 21. heinäkuuta – "Guns N' Roses" julkaisi maailman myydyimmän debyyttialbumin Appetite For Destructionin.
• 28. heinäkuuta – Lämpöaalto tappoi 600 ihmistä Ateenassa.
• 29. heinäkuuta – Kolme Tshernobylin ydinvoimalan johtohenkilöä tuomittiin voimalan turvallisuusmääräysten törkeästä rikkomisesta kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön. Kolme muuta syytettyinä ollutta tuomittiin viiden vuoden pakkotyörangaistuksiin.
• 8. elokuuta – Pekka Vennamo valittiin äänestyksen jälkeen uudelleen SMP:n puheenjohtajaksi. J. Juhani Kortesalmi oli yllättäen ilmoittautunut Vennamon haastajaksi. Samalla puolue valitsi presidentti Mauno Koiviston ehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin.
• 16. elokuuta – Northwest Airlinesin McDonnell Douglas MD-82 putosi nousussa miehistön unohdettua asettaa laskusiivekkeet, 155 ihmistä kuoli - ainoa eloon jäänyt oli nelivuotias Cecelia Cichan.
• 17. elokuuta – Spandaun vankilan viimeinen vanki Rudolf Hess kuoli, minkä jälkeen vankila purettiin.
• 19. elokuuta – Hungerfordissa Berkshiressa Yhdistyneessa kuningaskunnassa työtön 27-vuotias Michael Ryan tappoi 16 ihmistä rynnäkkökiväärillä ja teki lopuksi itsemurhan. Aselakeja tiukennettiin tuntuvasti.
• 23. elokuuta – Virossa, Latviassa ja Liettuassa järjestettiin suuria mielenosoituksia Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivänä. Neuvostoliiton viralliset sanomalehdet tuomitsivat mielenilmaisut, mutta viranomaiset eivät hajottaneet niitä.
• 28. elokuuta – Eversti Gregorio Honasanin johtama vallankaappausyritys presidentti Corazon Aquinoa vastaan kukistettiin Filippiineillä. Verisessä kaappausyrityksessä kuoli 30 ja loukkaantui lähes 300 ihmistä. Yli 800 sotilasta pidätettiin. Kyseessä oli jo viides ja tähän mennessä vaarallisin yritys syöstä Aquino vallasta.
• 3. syyskuuta – sotilasvallankaappaus Burundissa.
• 3. syyskuuta – Kenian presidentti Daniel arap Moi saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Moin vierailu synnytti kohun muissa Pohjoismaissa, jotka olivat arvostelleet Kenian ihmisoikeustilannetta.
• 4. syyskuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi Mathias Rustin neljäksi vuodeksi työleirille syytettynä huliganismista.
• 7. syyskuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker teki ns. työvierailun Länsi-Saksaan. Kyseessä oli ensimmäinen Itä-Saksan valtionpäämiehen vierailu Länsi-Saksassa.
• 11. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti veropetoksesta vankeuteen tuomitun entisen kansanedustajan Eero Lattulan muuttamalla tälle langetetun ehdottoman tuomion ehdolliseksi. Koivisto teki ratkaisunsa vastoin Korkeimman oikeuden kantaa.
• 26. syyskuuta – Suomen Kristillinen Liitto päätti olla asettamatta omaa ehdokasta vuoden 1988 presidentinvaaleihin.
• 28. syyskuuta – Star Trek: The Next Generation -tv-sarja alkoi jaksolla Encounter at Farpoint.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

• 5. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti virkakautensa toisen valtiovierailun Neuvostoliitossa.
• 6. lokakuuta – Ruotsalainen vakooja Stig Bergling pakeni vaimoineen Suomen kautta Neuvostoliittoon. Heidän pakomatkallaan käyttämänsä henkilöauto löytyi eräältä pysäköintialueelta Espoon Tapiolasta 10. lokakuuta. Bergling oli vuonna 1979 tuomittu Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
• 9. lokakuuta – Neuvostoliittolaisten historiantutkijoiden ilmoitettiin aloittavan Josif Stalinin terrorin uhrien todellisen lukumäärän selvittämisen.
• 13. lokakuuta – Iranin-Irakin sota: 30 ihmistä kuoli Bagdadissa Iranin ohjushyökkäyksessä.
• 19. lokakuuta – Musta maanantai: osakekurssit romahtivat ympäri maailmaa. Dow Jonesin teollisuusindeksi putosi päivässä 22,6 % ja kuun loppuun mennessä kurssit Australiassa 41,8 %; Kanadassa 22,5 %; Hongkongissa 45,8 % ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 26,4 %.
• 27. lokakuuta – Arkkiatri Arvo Ylppö täytti 100 vuotta. Valtiovalta järjesti Ylpölle syntymäpäiväjuhlan ja merkkipäivän kunniaksi julkaistiin myös postimerkki.
• 30. lokakuuta – NEC julkaisi PC Engine -pelikonsolin.
• 1. marraskuuta – Turvavyön käyttö tuli Suomessa pakolliseksi henkilöauton takaistuimella matkustaville.
• 7. marraskuuta – Tunisiassa presidentti Habib Bourguiba syöstiin vallasta, häntä seurasi pääministeriksi Zine El Abidine Ben Ali.
• 8. marraskuuta – Enniskillenissa Pohjois-Irlannissa IRA:n pommi surmasi yksitoista ihmistä.
• 9. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uudistetut 10 ja 500 markan setelit.
• 16. marraskuuta – Kaksi pikajunaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa Ruotsissa Lerumin kunnassa lähellä Göteborgia. Yhdeksän ihmistä kuoli ja yli 100 loukkaantui. Onnettomuuden syynä oli rautatien kulunvalvontajärjestelmässä ollut vika.
• 18. marraskuuta – King's Crossin metroaseman tulipalossa Lontoossa menehtyi 31 ihmistä.
• 18. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Yhdysvaltain kongressi julkaisi loppuraportin, jossa se tuomitsi presidentti Ronald Reaganin viime kädessä syylliseksi hänen hallintonsa väärinkäytöksiin.
• 28. marraskuuta – South African Airwaysin Boeing 747 putosi Intian valtamereen mukanaan 159 ihmistä.
• 29. marraskuuta – Korean Airin Boeing 707 räjähti ilmassa Thaimaan Burman rajan lähellä tappaen 155.
• 30. marraskuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Jumalan teatterin jäsenet seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Kullekin neljälle jäsenelle langetettiin myös 17 000 markan sakot, jotka he sanoivat sovittavansa työsiirtolassa.
• 1. joulukuuta – NASA nimesi Kansainvälisen avaruusaseman rakennustyöt saavat yritykset.
• 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakennus alkoi.
• 4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkosen museo avattiin Tamminiemessä Helsingin Meilahdessa. Kekkonen asui Tamminiemessä vuodesta 1956 kuolemaansa saakka.
• 6. joulukuuta – Suomi täytti 70 vuotta
• 7. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja USA:n presidentti Ronald Reagan tapasivat ensimmäistä kertaa Washingtonissa Yhdysvalloissa.
• 8. joulukuuta – INF-sopimus allekirjoitettiin. Se eliminoi Euroopasta keskimatkan ns. euro-ohjukset. 1. kesäkuuta 1991 mennessä Yhdysvallat vähensi 846 ohjusta ja Neuvostoliitto 1 846.
• 9. joulukuuta – Palestiinalaisten ensimmäinen kansannousu alkoi Jabalyan pakolaisleirillä.
• 11. joulukuuta – ETAn pommi tappoi 11 Guardia Civilin poliisia Zaragozassa.
• 20. joulukuuta – Matkustaja-alus Dona Paz törmäsi rahtilaivaan Filippiinien vesillä, jolloin molemmat laivat upposivat. Dona Paz oli rekisteröity 1500 matkustajalle, mutta aluksen mukana arveltiin hukkuneen jopa 5000 ihmistä. Vain 27 ihmistä onnistuttiin pelastamaan.
• 23. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi ministerin arvonimen Postipankin pääjohtajalle Heikki Tuomiselle.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

• Shoko Asahara perusti Aum Shinrikyo -lahkon ("Korkein totuus").
• Suomessa syntyi pienin ikäluokka pitkiin aikoihin.
• Kotipizza perustettiin

[muokkaa] elokuvia

• 6. maaliskuuta – Tappava ase ("Lethal Weapon"), pääosissa Mel Gibson ja Danny Glover
• 20. toukokuuta – Beverly Hillsin kyttä 2, pääosassa Eddie Murphy
• 12. kesäkuuta – Predator, pääosassa Arnold Schwarzenegger
• 17. heinäkuuta – Tappajahain kosto ("Jaws 4: The Revenge")

[muokkaa] Syntyneitä

• 9. maaliskuuta – Pikku G, suomalainen rap-muusikko
• 9. huhtikuuta – Jesse McCartney, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 11. huhtikuuta – Joss Stone, englantilainen laulaja
• 12. huhtikuuta – Brendon Urie, yhdysvaltalainen laulaja
• 19. huhtikuuta – Marija Šarapova, venäläinen tennispelaaja
• 4. toukokuuta – Cesc Fàbregas, espanjalainen jalkapalloilija
• 11. toukokuuta – Anneli Mattila, suomalainen iskelmälaulaja
• 2. kesäkuuta – Darin Zanyar, ruotsalainen laulaja
• 24. kesäkuuta – Lionel Messi, argentiinalainen jalkapalloilija
• 7. elokuuta – Sidney Crosby, kanadalainen jääkiekkoilija
• 2. syyskuuta – Spencer Smith, yhdysvaltalainen rumpali
• 9. syyskuuta – Evan Rachel Wood, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. syyskuuta – Tom Felton, englantilainen näyttelijä
• 28. syyskuuta – Hilary Duff, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 18. lokakuuta – Zac Efron, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. joulukuuta – Teairra Marí, yhdysvaltalainen laulaja
• 7. joulukuuta – Aaron Carter, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 18. joulukuuta – Miki Ando, japanilainen taitoluistelija

[muokkaa] Kuolleita

• 9. tammikuuta – Olli Lyytikäinen, suomalainen taidemaalari
• 14. tammikuuta – Rauli "Badding" Somerjoki, suomalainen laulaja
• 2. helmikuuta – Alistair MacLean, englantilainen jännityskirjailija
• 4. helmikuuta – Liberace, yhdysvaltalainen viihdetaiteilija
• 7. helmikuuta – Matti Viljanen, suomalainen harmonikkataiteilija
• 12. helmikuuta – Raul Reiman, suomalainen muusikko
• 22. helmikuuta – Sylvi-Kyllikki Kilpi, suomalainen kansanedustaja
• 22. helmikuuta – Andy Warhol, yhdysvaltalainen taiteilija
• 3. maaliskuuta – Danny Kaye, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 3. maaliskuuta – Kalle Lehmus, suomalainen eversti
• 4. maaliskuuta – Toivo Rautavaara, suomalainen kasviravinnon käytön edistäjä, professori
• 19. maaliskuuta – Louis de Broglie, vuoden 1929 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
• 4. huhtikuuta – C. L. Moore, tieteiskirjailija
• 8. huhtikuuta – Albert Puroma, suomalainen kenraali
• 14. toukokuuta – Rita Hayworth, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 17. toukokuuta – Gunnar Myrdal, ruotsalainen taloustieteilijä
• 25. toukokuuta – Sylvi Palo, suomalainen näyttelijätär
• 1. kesäkuuta – Rashid Karami, Libanonin pääministeri
• 3. kesäkuuta – Andrés Segovia, espanjalainen kitarataiteilija
• 5. kesäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija
• 14. kesäkuuta – Heinz Hofmann, suomalainen kuoronjohtaja, professori
• 20. kesäkuuta – Mikko Eränen, suomalainen kirjailija
• 22. kesäkuuta – Fred Astaire, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Toini Muona, suomalainen keramiikkataiteilija
• 1. elokuuta – Pola Negri, puolalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Clarence Brown, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 17. elokuuta – Rudolf Hess, Hitlerin kakkosmies (itsemurha Spandaun vankilassa)
• 23. elokuuta – Didier Pironi, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
• 26. elokuuta – Jussi Himanka, suomalainen radiotoimittaja
• 26. elokuuta – Georg Wittig, saksalainen Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1979 saanut kemisti
• 28. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 6. syyskuuta – Pekka Ilveskoski, suomalainen arkkitehti
• 16. syyskuuta – Martta Salmela-Järvinen, suomalainen kirjailija, kansanedustaja ja sosiaalineuvos
• 21. syyskuuta – Aimo Aaltonen, suomalainen kommunistipoliitikko
• 29. syyskuuta – Henry Ford II, yhdysvaltalainen autotehtailija
• 3. lokakuuta – Kalervo Palsa, suomalainen taiteilija
• 9. lokakuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (s. 1900)
• 13. lokakuuta – Walter Brattain, yhdysvaltalainen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1956 saanut fyysikko
• 15. lokakuuta – Thomas Sankara, Burkina Fason johtaja
• 17. lokakuuta – Mauno Mäkelä, suomalainen elokuvatuottaja
• 19. lokakuuta – Einar Gerhardsen, Norjan pääministeri
• 19. lokakuuta – Kullervo Linna, suomalainen muusikko ja kapellimestari (s. 1911)
• 19. lokakuuta – Jacqueline du Pré, englantilainen sellisti (s. 26.1.1945)
• 8. marraskuuta – Kurt Ingvall, suomalainen näyttelijä
• 9. marraskuuta – Esko Toivonen ("Eemeli"), suomalainen viihdetaiteilija
• 15. marraskuuta – Kyösti Lehtonen, suomalainen painija
• 15. marraskuuta – Rakel Wihuri, suomalainen kauppaneuvos
• 30. marraskuuta – James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija
• 3. joulukuuta – Uula Aapa (oik. Olli Väänänen), suomalainen kirjailija, majuri
• 10. joulukuuta – Jascha Heifetz, liettualais-yhdysvaltalainen viulisti
• 10. joulukuuta – Liisa Nevalainen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija
• 14. joulukuuta – Eino Koivistoinen, suomalainen kirjailija
• 19. joulukuuta – Jorma Ikävalko, suomalainen viihdetaiteilija

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Bednorz ja Karl Müller
• Nobelin kemianpalkinto: Donald J. Cram, Jean-Marie Lehn ja Charles J. Pedersen
• Nobelin lääketieteen palkinto: Susumu Tonegawa
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Joseph Brodsky
• Nobelin rauhanpalkinto: Óscar Arias Sánchez

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ USS Stark Incident (1987) White House Commission on Remembrance. Viitattu 07.02.2007.
2. ↑ Remarks at the Brandenburg Gate Ronald Reagan Presidential Foundation. Viitattu 07.02.2007.