Matti Nykänen

Matti Nykänen
Henkilötiedot
Koko nimi	Matti Ensio Nykänen
Lempinimi	Masa
Syntymäaika	17. heinäkuuta 1963
Syntymäpaikka	Jyväskylä, Suomi
Pituus	177 cm
Ammattilaisura
Seura	Jyväskylän Hiihtoseura
Suksimerkki	Elan, Kneissl
Paras sijoitus	1
Maailmancup
Kaudet	1981–1991
Voitot	46

Mitalit
Maa: Suomi
Mäkihyppy
Olympialaiset
Kultaa	Sarajevo 1984	Suurmäki
Kultaa	Calgary 1988	Suurmäki
Kultaa	Calgary 1988	Normaalimäki
Kultaa	Calgary 1988	Joukkuemäki
Hopeaa	Sarajevo 1984	Normaalimäki
MM-kilpailut
Kultaa	Oslo 1982	Suurmäki
Kultaa	Engelberg 1984	Joukkuemäki
Kultaa	Seefeld 1985	Joukkuemäki
Kultaa	Oberstdorf 1987	Joukkuemäki
Kultaa	Lahti 1989	Joukkuemäki
Hopeaa	Oberstdorf 1987	Normaalimäki
Pronssia	Oslo 1982	Joukkuemäki
Pronssia	Seefeld 1985	Suurmäki
Pronssia	Lahti 1989	Suurmäki
Veteraanien MM-kilpailut
Kultaa	Taivalkoski 2008	Pikkumäki (K38)
Kultaa	Tšekki 2011	Pikkumäki (K40)
Pronssia	Slovenia 2010	Pikkumäki (K29)
Lentomäen MM-kilpailut
Kultaa	Planica 1985	Lentomäki
Hopeaa	Vikersund 1990	Lentomäki
Pronssia	Harrachov 1983	Lentomäki
Pronssia	Kulm 1986	Lentomäki
Pronssia	Oberstdorf 1988	Lentomäki
SM-kilpailut
Kultaa	13 kpl
Hopeaa	2 kpl
Pronssia	7 kpl

Matti Ensio Nykänen (s. 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylä, sukunimi Paanala 1996–1998) on entinen suomalainen mäkihyppääjä ja nykyinen viihdetaiteilija. Nykänen on maailman kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia (joista neljä kultamitaleita, kolme henkilökohtaista, yksi joukkue), 14 maailmanmestaruusmitalia (kuusi kultamitalia) ja 22 Suomen-mestaruusmitalia (joista 13 kultamitalia). Mäkihypyn maailmancupin hän voitti neljästi ja osakilpailuvoittoja hänellä on 46. Lisäksi Nykänen on saavuttanut veteraanien MM-kilpailuissa kolme mitalia, joista kaksi on kultaa.

Matti Nykäsen mäkihyppyuran jälkeinen elämä on ollut hapuilevaa, ja tiedotusvälineissä julkaistut tiedot siitä ovat koskeneet lähinnä hänen ihmissuhteitaan, uraansa laulajana ja monia muita tapahtumia, joihin on yleensä liittynyt liiallinen alkoholinkäyttö tai väkivaltainen käytös. Nykänen on ollut myös vankilassa.

Nykäsen elämään löyhästi perustuva Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Matti sai ensi-iltansa 2006. Elokuvassa Mattia näyttelee Jasper Pääkkönen.

Jyväskylässä on Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki, Matti Nykäsen mäki.

Urheilu-ura

Saavutukset

Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä olympiakultaa ja yksi olympiahopea mäkihypyssä:

• Talviolympialaiset 1984 Sarajevo: kulta suurmäessä (P90) ja hopea (P70)
• Talviolympialaiset 1988 Calgary: kolme kultaa, eli kaksi henkilökohtaista ja joukkuemäki.

Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä olympiakisojen historiassa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Matti Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.

Maailmanmestaruuskilpailuista Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia rikkoen myös silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllä Planican kisassa 1985. Ennätys rikkoontui vuonna 1987 samassa mäessä, kun puolalainen Piotr Fijas hyppäsi 194 metriä. Nykänen voitti nuorten maailmanmestaruuden Schonachissa Saksassa 1981. Ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa Nykänen voitti 1982 suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa 1984, 1985, 1987 ja 1989.

• 5 olympiamitalia
• 15 MM-kisamitalia
• 22 SM-kisamitalia
• yhteensä 42 mitalia.

Mäkihypyn maailmancupin Nykänen voitti neljä kertaa. Osakilpailuvoittoja hänellä on peräti 46. Voittotilaston kakkosena on puolalainen Adam Małysz 39 voitollaan. Keski-Euroopan mäkiviikon hän voitti kahdesti (1982–1983 ja 1987–1988). Suomenmestaruuksia hänellä on kahdeksan. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1985 ja 1988. Nykäsen ”rituaaleihin” ennen hyppyä kuului siteiden tarkastaminen, mikä muotoutui hänen tavaramerkikseen, jonka jokainen TV-kamera osasi näyttää.

Ongelmia

Matti Nykäsen huippu-ura alkoi enteillä loppuaan, kun Nykänen sijoittui viimeisen kerran kolmenkymmenen parhaan joukkoon ollen 16. maailmancupin kilpailussa Thunder Bayssa 9. joulukuuta 1990. Syynä olivat pitkään rankasta harjoittelusta ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset ja selkäkivut, joita tosin yritettiin lievittää särkylääkkeillä ja leikkauksilla. Matti Nykänen hyppäsi viimeiset hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992 ja saman vuoden joulukuussa hän matkusti Sapporoon. Tarkoituksena oli harjoitella Japanissa, mutta kolmen viikon aikana hyppyjä kertyi vain kuusi. Nykästä ei valittu Suomen joukkueeseen Japanin osakilpailuihin. Nykänen vannoi olevansa valmis voittamaan vuoden päästä MM-tittelin, mikä ei kuitenkaan toteutunut.

Nykäsellä on todettu ylivilkkautta ja keskittymiskyvyn huonoutta aiheuttava neurologinen sairaus ADHD, josta ilmeisesti johtuu osa hänen vaikeuksistaan. Valmentaja, joka valmensi Nykästä tämän aloitellessa mäkihyppyä lapsena, sanoi, että tätä oli erittäin vaikea saada keskittymään.

Paluu mäkeen veteraanikisoissa

Lokakuussa 2007 Savon Sanomat uutisoi Nykäsen palanneen mäkihyppyharjoittelun pariin tarkoituksenaan osallistua Taivalkoskella 2008 järjestettäviin veteraanien MM-kisoihin. 27. helmikuuta 2008 mäkilegenda palasi hyppytorniin veteraanien SM-kisoissa Taivalkoskella sijoittuen K-50 mäen kisassa viidenneksi. 28. helmikuuta 2008 hän voitti veteraanien MM-kisoissa kultaa pikkumäessä sarjassa 40–44-vuotiaat. Nykänen teki molemmilla kierroksilla pisimmät hypyt. Kisassa mukana eivät olleet K-50 mäessä Nykäsen edelle sijoittuneet kilpailijat, koska he osallistuivat suureen mäkeen, johon Nykänen ei osallistunut. Säännöt sallivat vain kahteen kilpailuun osallistumisen. Kisassa oli kymmenen hyppääjää seitsemästä eri maasta. Maaliskuussa 2011 kolme vuotta Taivalkosken kisojen jälkeen Tšekin Harrachovissa Nykänen voitti veteraanien MM-kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa. Hypyt kantoivat HS 40 -mäessä 34 ja 36,5 metriä.

Maailmancupin osakilpailuvoitot

Nro.	Päivä	Kilpailupaikka	Maa
1.	30. joulukuuta 1981	Oberstdorf	Saksa
2.	28. helmikuuta 1982	Oslo	Norja
3.	13. maaliskuuta 1982	Kulm	Itävalta
4.	18. joulukuuta 1982	Cortina d'Ampezzo	Italia
5.	4. tammikuuta 1983	Innsbruck	Itävalta
6.	15. tammikuuta 1983	Lake Placid	Yhdysvallat
7.	16. tammikuuta 1983	Lake Placid	Yhdysvallat
8.	23. tammikuuta 1983	Thunder Bay	Kanada
9.	18. helmikuuta 1983	Vikersund	Norja
10.	19. helmikuuta 1983	Vikersund	Norja
11.	20. helmikuuta 1983	Vikersund	Norja
12.	27. helmikuuta 1983	Falun	Ruotsi
13.	27. maaliskuuta 1983	Planica	Slovenia
14.	18. helmikuuta 1984	Sarajevo	Bosnia ja Hertsegovina
15.	3. maaliskuuta 1984	Lahti	Suomi
16.	4. maaliskuuta 1984	Lahti	Suomi
17.	17. maaliskuuta 1984	Oberstdorf	Saksa
18.	18. maaliskuuta 1984	Oberstdorf	Saksa
19.	4. tammikuuta 1985	Innsbruck	Itävalta
20.	9. helmikuuta 1985	Sapporo	Japani
21.	2. maaliskuuta 1985	Lahti	Suomi
22.	10. maaliskuuta 1985	Oslo	Norja
23.	23. maaliskuuta 1985	Štrbské Pleso	Slovakia
24.	24. maaliskuuta 1985	Štrbské Pleso	Slovakia
25.	11. tammikuuta 1986	Harrachov	Tšekki
26.	18. tammikuuta 1986	Klingenthal	Saksa
27.	25. tammikuuta 1986	Sapporo	Japani
28.	26. tammikuuta 1986	Sapporo	Japani
29.	1. maaliskuuta 1986	Lahti	Suomi
30.	2. maaliskuuta 1986	Lahti	Suomi
31.	22. maaliskuuta 1986	Planica	Slovenia
32.	7. joulukuuta 1986	Thunder Bay	Kanada
33.	1. maaliskuuta 1987	Lahti	Suomi
34.	8. maaliskuuta 1987	Falun	Ruotsi
35.	5. joulukuuta 1987	Thunder Bay	Kanada
36.	6. joulukuuta 1987	Thunder Bay	Kanada
37.	19. joulukuuta 1987	Sapporo	Japani
38.	20. joulukuuta 1987	Sapporo	Japani
39.	1. tammikuuta 1988	Garmisch-Partenkirchen	Saksa
40.	4. tammikuuta 1988	Innsbruck	Itävalta
41.	6. tammikuuta 1988	Bischofshofen	Itävalta
42.	20. tammikuuta 1988	St. Moritz	Sveitsi
43.	5. maaliskuuta 1988	Lahti	Suomi
44.	6. maaliskuuta 1988	Lahti	Suomi
45.	17. joulukuuta 1988	Sapporo	Japani
46.	1. tammikuuta 1989	Garmisch-Partenkirchen	Saksa

Sijoitukset maailmancupin kokonaiskilpailussa

Kausi	Sijoitus
1981-1982	4
1982-1983	1
1983-1984	2
1984-1985	1
1985-1986	1
1986-1987	6
1987-1988	1
1988-1989	9
1989-1990	19

Julkisuudessa

Viihdetaiteilija

Kun Nykäsen hyppyura oli lopuillaan, joukko liikemiehiä otti häneen yhteyttä tarkoituksenaan tehdä hänestä laulaja. Asiasta sovittiin ja esikoislevyä alettiin tehdä. Levy valmistui vuonna 1992 ja sen nimi oli Yllätysten yö. Nykäsen toinen levy Samurai ei yltänyt ensimmäisen kaltaiseen myyntiin ja Nykäsen maine ja suosio alkoivat hiipua. Vuonna 2002 Nykänen julkaisi kuitenkin comeback-singlen ”Elämä on laiffii”. Vuonna 2006 seurasi kolmas täyspitkä albumi Ehkä otin, ehkä en. Nykyään Nykänen tekee levyjä sanoittaja ja säveltäjä Jussi Niemen kanssa.

Maailmalla kuten Suomessakin monet urheilijat, näyttelijät, missit ja mallit ovat kokeilleet myös laulajan uraa. Matti Nykäsen laulu-ura on ollut muihin laulaviin urheilijoihin verrattuna onnistunut. Suomessa on vain kaksi urheilijaa, jotka ovat voittaneet kultamitalin olympiakisoissa sekä ansainneet kultalevyn levymyynnistään: Tapio Rautavaara (voitti keihäänheiton olympiakultaa 1948) ja Matti Nykänen.

Laulajanuran lisäksi Nykänen työskenteli vuonna 1997 Järvenpään Kasinolla tarjoilijana ja karaokeisäntänä. Nykäsen on uutisoitu keltaisessa lehdistössä myös stripanneen, mutta Nykänen itse on kiistänyt sen jälkikäteen.

Muuta julkisuutta

Nykäsen elämä urheilu-uran päätyttyä on ollut varsin hapuilevaa, ja hänestä on tullut suomalaisten iltapäivälehtien vakiokasvo. Hän on esiintynyt laulajana, ammattistripparina ja ollut julkisuudessa avioliittojensa epävakauden, esimerkiksi niiden väkivaltaisuuden, vuoksi. Jotkut hänen lausahduksensa kuten Elämä on laiffii, Ehkä otin, ehkä en, Fifty-sixty, Elämä on ihmisen parasta aikaa ja Jokainen tsäänssi on mahdollisuus! ovat jääneet elämään lentävinä lauseina.

Eduskuntavaaleissa 1995 hän oli SMP:n ehdokkaana Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä ja sai 525 ääntä. Nykänen valittiin vuonna 1996 Uuraisten kunnanvaltuustoon Perussuomalaisten listalta. Hän istui valtuustossa vuoteen 1998 saakka.

Matti Nykäsen brändillä on julkaistu siiderimerkki, kirja, singlejä ja muita tuotteita. Siiderimerkki vedettiin myöhemmin markkinoilta pois ja ainakin osasta sensuroitiin Nykäsen kasvot pois tussikynällä. Hänet on nimitetty Suomen turhimmaksi julkkikseksi vuosina 1996, 2003 ja 2005.

Matti Nykäsestä tehty elokuva, Matti, sai ensi-iltansa perjantaina 13. tammikuuta 2006. Aleksi Mäkelän ohjaaman elokuvan nimiroolia esittää Jasper Pääkkönen. Matti sai elokuvan tuotoista yhden kolmasosan. Haastatteluissa ohjaaja Mäkelä ilmoitti elokuvan olleen kunnianosoitus entiselle huippu-urheilijalle.

Siviilielämä

Matti Nykänen on ollut naimisissa useampaan kertaan:

1. aviopuoliso Tiina Hassinen 1986–1988 (poika, Sami s. 1987)
2. aviopuoliso Pia Hynninen (nyk. Mäntykangas) 1989–1991 (tytär, Eveliina s. 1990)
3. aviopuoliso Sari Paanala 1996–1998
4. aviopuoliso Mervi Tapola 2001–2003 ja 2004–2010

Matin ja Tapolan makkaratehdassukuun kuuluvan Mervin liiton eri vaiheista on raportoitu lehdissä tiiviisti. Vuoden 2010 elokuussa Mervi jätti Tampereen käräjäoikeuteen pariskunnan 15. erohakemuksen.

MTV3:n verkkouutisten mukaan Nykänen on syksyn 2010 ajan seurustellut Diili-kilpailija Susanna Ruotsalaisen kanssa. Tammikuussa 2011 Nykäsen uutisoitiin muuttaneen avoliittoon Ruotsalaisen asuntoon Helsinkiin.

Rikostuomiot

Matti Nykänen otettiin kiinni 24. elokuuta 2004 ja pidätettiin tapon yrityksestä sekä lopulta vangittiin epäiltynä 59-vuotiaan perhetuttavan puukottamisesta. Hänet tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 27. lokakuuta 2004 kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. Veritekoon johtanut kiista alkoi sormikoukun vedosta, jonka Nykänen hävisi. Rikos tapahtui maaliskuussa annetun ehdollisen pahoinpitelytuomion koeajalla, joka myös pantiin täytäntöön.

Matti Nykänen vapautui Kylmäkosken vankilasta 21. syyskuuta 2005 ehdonalaiseen vapauteen. Kahden vuoden ja kahden kuukauden rangaistuksestaan Nykänen istui ensikertalaisena ainoastaan puolet. Jo saman viikon sunnuntaina, 25. syyskuuta Nykänen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Mervi Tapolan pahoinpitelystä ja päätyi poliisin huostaan. 29. syyskuuta 2005 Nykäsestä tehtiin rikosilmoitus, koska hänen epäiltiin puukottaneen pitsaveitsellä entistä ystäväänsä.

Nykänen tuomittiin vaimonsa syyskuisesta pahoinpitelystä Tampereen käräjäoikeudessa 16. maaliskuuta 2006 neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, koska hän oli teon tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa.

Joulukuussa 2006 Turun hovioikeus lievensi tuomiota. Nykänen sai 60 päivää vankeutta, josta vähennettiin kolme vapaudenmenetyspäivää. Vankilan sijasta Nykänen sovitti tuomion 57 tunnin yhdyskuntapalveluna. Hovioikeus ei määrännyt Nykäsen ehdonalaista vapautta menetetyksi.

Joulupäivänä 2009 Nykänen huitoi vaimoaan keittiöveitsellä ja yritti kuristaa tämän kylpytakin vyöllä. Tapauksen johdosta Nykänen pidätettiin ja sai syytteen törkeästä pahoinpitelystä. 24. elokuuta 2010 Nykänen tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan 5 000 euroa korvauksena kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä ja 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Niin Nykänen kuin syyttäjäkin valittivat tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka piti vankeustuomion ennallaan. Korkein oikeus ei myöntänyt Nykäselle valituslupaa joten tuomio on lainvoimainen. Nykänen saapui vankilaan 10.10.2011. Vankilaan Nykänen saapui keskiyöllä, sillä hän ei halunnut vankilaantuloaan julkisuuteen.

Saavutuksia ja palkintoja

• 2011 kaikkien aikojen mäkihyppääjä Ilta-Sanomien kansainvälisen asiantuntijaraadin valitsemana.

Levytykset

Albumit

• Yllätysten yö (Audiovox 1992)
• Samurai (Audiovox 1993)
• Ehkä otin, ehkä en (Edel 1. maaliskuuta 2006)

Singlet

• Elämä on laiffii (2002)
• Tää on mun elämää (2004)
• Jump and Fly (julkaisematon)
• Mäkikotka ja häkkilintu (2005)
• Voitosta voittoon (2007)
• Anna mulle sexii (2008)
• Lennä Nykäsen Matti (2008)
• Pomminvarma rakkaus (2009)
• Jälleen joulu on (2009)

Kirjat

• Nykänen, Matti & Ainasoja, Päivi & Syrjänen, Manu: Mattihan se sopan keitti: Nykäsellä höystetty keittokirja. Rengaskirja,. Julkkisten elämää -sarja. Vantaa: Finrila, 2007. ISBN 978-952-99900-0-9.

Matti Nykäsestä kirjoitetut kirjat

• Arve, Antti: Matti Nykänen, maailman paras. 2. painos 1988. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3218-7.
• Kyheröinen, Kari & Miettinen, Hannu: Takalaudasta täysillä: Matti Nykäsen tie maailmanhuipulle. Valokuvat: Hannu Lindroos. Tampere: Lehtimiehet, 1984. ISBN 951-95532-4-X.
• Kujala, Antero: Matti Pulli, voittohyppy. 2. painos 1999. Helsingissä: Ajatus, 1999. ISBN 951-9440-92-5.
• Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.
• Merilä, Kai: Matin ja minun rankka reissu!. Helsinki: Aller julkaisut, 2005. ISBN 952-5029-14-X.
• Elämä on laiffii ja muita Matti Nykäsen lentäviä lauseita. Toimittanut Juha Veli Jokinen. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. 2. painos 2006. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-5591-84-0.
• Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä: Matti Nykäsen lentäviä lauseita 2. Toimittanut Juha Veli Jokinen. Alkuperäiset tekstit: Matti Nykänen. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2007. ISBN 978-952-492-016-2.

Lähteet

• Theiner, Egon: Matti Nykänen: Huipulla ja montussa. (Grüsse aus der Hölle, 2004.) Suomentanut Pauliina Jäntti. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19573-5.

Aiheesta muualla

• Viralliset kotisivut
• Epäviralliset Matti-sivut
• Matti Nykäsen alastulomonttu
• Matti Nykänen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Suuret Suomalaiset
• Saksalainen mäkihyppysivusto, kattavine tilastopalveluineen
• Matti Nykänen Last.fm-sivustolla (englanniksi)
• YLE/Elävä arkisto: Maailman paras mäkihyppääjä
• Bob Ottum: A Flight To The Finnish. (juttu Nykäsestä) Sports Illustrated, 5.12.1983. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2009. (englanniksi)

Mäkihypyn normaalimäen olympiavoittajat

Mäkihypyn suurmäen olympiavoittajat

Mäkihypyn suurmäen maailmanmestarit

Lentomäen maailmanmestarit