Kaisa Mäkäräinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaisa Mäkäräinen

Kaisa Mäkäräinen 2012-12-17 001.jpg
Kaisa Mäkäräinen vuonna 2012

Henkilökohtaiset tiedot
Koko nimi Kaisa-Leena Mäkäräinen
Syntymäaika 11. tammikuuta 1983 (ikä 31)
Syntymäpaikka Ristijärvi, Suomi
Pituus 171 cm
Uran tiedot
Seura Kontiolahden Urheilijat
Suksimerkki Fischer
Maailmancup
Kaudet 2005–
Voitot 9
Palkintokorokkeella 39

Tietolaatikko päivitetty 16.3.2014

Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten ampumahiihto
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Hanti-Mansijsk 2011 takaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Hanti-Mansijsk 2011 sprintti
Pronssia Pronssia Ruhpolding 2012 yhteislähtö

Kaisa-Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi)[1] on suomalainen ampumahiihtäjä ja maastohiihtäjä.

Kaudella 2010–2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.[2] Vuonna 2011 hän voitti myös takaa-ajon maailmanmestaruuden ja hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi.[3] Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toisen kerran kaudella 2013–2014.

Mäkäräinen asuu Joensuussa ja edustaa Kontiolahden Urheilijoita. Häntä valmentaa Jarmo Punkkinen.[1]

Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 Anterselvan MM-kisoissa Mäkäräinen oli seitsemäs yhteislähdössä ja kahdeksas 15 kilometrin kilpailussa. Östersundissa 2008 hän oli yhteislähtökilpailussa viidestoista. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Mäkäräinen sijoittui neljänneksi takaa-ajokilpailussa. Hän lähti kilpailuun pikakilpailun jälkeen 23. tilalta.[1]

Vuonna 2010 Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran olympialaisissa Vancouverissa ollen 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa 59:s, 10 kilometrin takaa-ajossa 45:s ja 15 kilometrin normaalimatkalla 46:s.[1] Seuraavana vuonna Hanti-Mansijskin MM-kisoissa Mäkäräisestä tuli ensimmäinen maailmanmestaruuden voittanut suomalainen naisampumahiihtäjä.[4] Hän voitti takaa-ajon ja tuli toiseksi sprintissä, jossa hävisi Magdalena Neunerille 12,2 sekuntia.[5] Mäkäräinen selvitti sekä sprintin että takaa-ajon ilman sakkoja. Takaa-ajossa hän ohitti Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle.[6] 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli neljäs.[7]

Ruhpoldingin MM kilpailujen 2012 päätöslajina olleessa yhteislähdössä Mäkäräinen sai pronssia.[8] Nové Měston MM-kisoissa 2013 hän oli normaalimatkalla kahdeksas, pikakilpailussa yhdeksäs ja takaa-ajossa kymmenes.[1] Sotšin olympialaisissa 2014 Mäkäräinen oli yhteislähdössä kuudes, normaalimatkalla yhdeksäs, sprintissä 30:s ja takaa-ajossa 16:s.[1]

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisa Mäkäräinen takanaan Magdalena Neuner Kontiolahdella helmikuussa 2012.

Kaudella 2007–2008 Mäkäräinen oli ampumahiihdon maailmancupissa kahdesti palkintokorokkeella. Hän oli toinen sprinttikilpailussa Slovenian Pokljukassa ja kolmas takaa-ajokilpailussa Saksan Ruhpoldingissa. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui Anterselvassa toiseksi takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä.[1] Kaudella 2009–2010 Mäkäräinen oli kolmas Östersundin sprintissä.[9]

Kaudella 2010–2011 Mäkäräisen saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa Östersundin sprinttikilpailussa. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti takaa-ajokilpailun.[10] Hochfilzenin sprinttikilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi.[11] Pokljukan normaalimatkalla hän sijoittui toiseksi ja pikakilpailussa kolmanneksi. Ruhpoldingin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän nousi maailmancupin johtoon Östersundissa ja kantoi maailmancupin johtajan liiviä Presque Islen kisoihin asti. Hän siirtyi uudelleen cupin johtoon Hanti-Mansijskin MM-kilpailuissa saatuaan sprintissä hopeaa ja takaa-ajossa kultaa, ja piti cup-johtonsa kauden loppuun saakka.lähde? Kokonaiskilpailun lisäksi hän voitti takaa-ajokilpailun maailmancupin.[2]

Kaudella 2011–2012 Mäkäräinen sijoittui Östersundin sprinttikilpailussa kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Hochfilzenin sprintissä hän oli toinen. Kauden ensimmäisen voittonsa hän saavutti Nové Měston normaalimatkan kilpailussa. Anterselvan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kontiolahdella hän sijoittui sprintissä toiseksi ja saavutti takaa-ajokilpailussa kauden toisen voittonsa. Ruhpoldingin MM-pronssin jälkeen hän sijoittui vielä Hanti-Mansijskissa takaa-ajossa toiseksi ja yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs.[12]

Kaudella 2012–2013 Mäkäräinen saavutti kuusi palkintosijaa, muttei yhtään osakilpailuvoittoa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Ruhpoldingissa hän oli sprintissä kolmas. Anterselvassa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja takaa-ajossa kolmanneksi. Kauden päättäneessä Hanti-Mansijskin osakilpailussa hän oli yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi.[13]

Kaudella 2013–2014 Mäkäräinen sijoittui Annecyn pikakilpailussa toiseksi. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa.[14] Ruhpoldingissa Mäkäräinen oli takaa-ajon kolmas.[15] Pokljukan takaa-ajossa Mäkäräinen saavutti kauden ensimmäisen voittonsa.[16] Pokljukan yhteislähtökilpailussa hän sijoittui toiseksi ja nousi samalla kokonaispisteissä johtoon.[17] Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajon.[18] Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli vasta seitsemäs, mutta kun pahin vastustaja Tora Berger oli vasta neljästoista, Mäkäräinen löi Bergerin ja voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.[19]

Palkintosijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa, kuinka mones kerta sillä sijalla on.

Voitto

  • 03.12.2010 (1)
  • 05.12.2010 (2)
  • 06.03.2011 (3)
  • 11.01.2012 (4)
  • 12.02.2012 (5)
  • 08.03.2014 (6)
  • 13.03.2014 (7)
  • 15.03.2014 (8)
  • 16.03.2014 (9)

Toinen

  • 15.12.2007 (1)
  • 24.01.2009 (2)
  • 25.01.2009 (3)
  • 12.12.2010 (4)
  • 16.12.2010 (5)
  • 05.03.2011 (6)
  • 04.12.2011 (7)
  • 09.12.2011 (8)
  • 19.01.2012 (9)
  • 11.02.2012 (10)
  • 17.03.2012 (11)
  • 07.12.2012 (12)
  • 17.01.2013 (13)
  • 14.12.2013 (14)
  • 03.01.2014 (15)
  • 04.01.2014 (16)
  • 09.03.2014 (17)

Kolmas

  • 13.01.2008 (1)
  • 05.12.2009 (2)
  • 10.12.2010 (3)
  • 18.12.2010 (4)
  • 16.01.2011 (5)
  • 03.12.2011 (6)
  • 11.03.2012 (7)
  • 18.03.2012 (8)
  • 08.12.2012 (9)
  • 11.01.2013 (10)
  • 19.01.2013 (11)
  • 17.03.2013 (12)
  • 12.01.2014 (13)

Muut kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2007 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden sekä 7,5 kilometrin sprinttikisassa että 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa.[20]

Maaliskuussa 2009 Mäkäräinen osallistui ensimmäiseen maastohiihdon maailmancupin kilpailuunsa Salpausselän Kisoissa Lahdessa. Hän sijoittui 30:nneksi 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa ja sai yhden maailmancupin pisteen.[21]

Tammikuussa 2013 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa Jämijärvellä.[22] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 14:nneksi. Hän saavutti uransa parhaan maailmancupin sijoituksensa 2. maaliskuuta 2014 sijoituttuaan Lahden 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi.[21]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voitto 2010–2011 ja 2013–2014
    • takaa-ajocupin voitto 2010–2011 ja 2013–2014
    • sprintticupin voitto 2013–2014
  • Ampumahiihdon takaa-ajon maailmanmestaruus 2011
  • Ampumahiihdon sprintin MM-hopeaa 2011
  • Vuoden urheilija 2011[3]
  • Ampumahiihdon yhteislähdön MM-pronssia 2012

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkäräinen on opiskellut Itä-Suomen yliopiston fysiikan laitoksen aineenopettajalinjalla Joensuussa.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kaisa Mäkäräinen IBU:n tietokannassa Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  2. a b Kaisa Mäkäräiselle historiallinen voitto Helsingin Sanomat. 20.3.2011. Viitattu 20.3.2011.
  3. a b Kaisa Mäkäräinen on Vuoden urheilija HS.fi 16.1.2012
  4. Kaisan vakaa sihti toi historiallisen MM-kullan Elävä arkisto. 12.1.2012. Yle. Viitattu 30.3.2014.
  5. Mäkäräinen ylsi historialliseen MM-hopeaan 5.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  6. Mäkäräiselle ampumahiihdon MM-kultaa 6.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  7. Mäkäräinen taipui neljänneksi yhteislähdössä 12.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  8. Kaisa Mäkäräinen taisteli MM-pronssille Yle 11.3.2012
  9. Kaisa Mäkäräinen kolmas Östersundissa 5.12.2009. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  10. Kaisa Mäkäräiselle tuplapotti Östersundista biathlon.fi. 5.12.2010. Viitattu 31.3.2014.
  11. Kaisa Mäkäräinen ampui 18 kertaa puhtaasti HS.fi. 12.12.2010. Viitattu 31.3.2014.
  12. Kaisa Mäkäräinen arveli kauden päätösjuhlia haikeiksi HS.fi. 18.3.2012. Viitattu 31.3.2014.
  13. Kivimäki, Jyri: Kaisa Mäkäräinen iloinen päätöskisasta: "Tämä oli henkisesti tärkeä sijoitus" 17.3.2013. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  14. Parkkinen, Jaakko: Mäkäräinen kovassa iskussa - jo toinen kakkossija Oberhofissa 4.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  15. Laaksonen, Antti: Mäkäräinen nousi hienosti kolmanneksi 12.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  16. Kaisa Mäkäräinen komeaan voittoon maailmancupissa Yle Urheilu. Viitattu 8.3.2014.
  17. Mäkäräisen uskallus toi kakkossijan - "Ajattelin, ettei siinä mitään häviä" Yle Urheilu. Viitattu 9.3.2014.
  18. Mäkäräiselle tripla - ylivoimainen voitto Kontiolahdella! 16.3.2014. Yle Urheilu. Viitattu 16.3.2014.
  19. Hakola, Tero: Mäkäräinen on maailman paras – voitto varmistui dramaattisessa päätöskisassa Hs.fi. 23.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  20. Mäkäräiselle kaksi MM-kultaa rulla-ampumahiihdossa 8.9.2007. MTV3. Viitattu 9.9.2007.
  21. a b Kaisa Mäkäräinen FIS:n tietokannassa (englanniksi)
  22. Kaisa Mäkäräinen täräytti Suomen mestaruuden maastohiihdossa Ilta-Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 26.1.2013.
  23. Kangasluoma, Laura: Kaisa Mäkäräinen voittoisan kauden jälkeen. Gloria, 2012, nro kesäkuu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]