Samppa Lajunen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: |
|||
| Miesten yhdistetty | |||
| Salt Lake City 2002 | sprinttikilpailu | ||
| Salt Lake City 2002 | normaalikilpailu | ||
| Salt Lake City 2002 | joukkuekilpailu | ||
| Nagano 1998 | normaalikilpailu | ||
| Nagano 1998 | joukkuekilpailu | ||
| MM-kilpailut | |||
| Ramsau 1999 | joukkuekilpailu | ||
| Trondheim 1997 | joukkuekilpailu | ||
| Ramsau 1999 | normaalikilpailu | ||
| Lahti 2001 | sprinttikilpailu | ||
| Lahti 2001 | normaalikilpailu | ||
| Lahti 2001 | joukkuekilpailu | ||
| Val di Fiemme 2003 | normaalikilpailu | ||
| Val di Fiemme 2003 | joukkuekilpailu | ||
Samppa Kalevi Lajunen (s. 23. huhtikuuta 1979 Turku) on suomalainen yhdistetyn hiihtäjä. Hän voitti urallaan kolme olympiakultaa Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002, yhdistetyn maailmancupin kahdesti (1997 ja 2000) ja joukkuemaailmanmestaruuden (Ramsau, 1999). Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 2002. Lajunen päätti urheilu-uransa kauden 2003–2004 jälkeen, jo 24-vuotiaana. Samppa Lajusen veli Akseli Lajunen on kilpaillut mäkihypyssä.
Sisällysluettelo |
Ura[muokkaa]
Lajunen singahti maailman huipulle voittamalla yhdistetyn maailmancupin 1997 kaikkien aikojen nuorimpana, vasta 17-vuotiaana. Samalla kaudella hän osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Trondheimin MM-hiihdoissa, joissa hän oli voittamassa hopeaa Suomen yhdistetyn joukkueessa. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli 17:s.
Naganon olympialaisissa 1998 Lajunen voitti ensimmäisen henkilökohtaisen aikuisten arvokisamitalin voittamalla hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Hopeaa hän voitti myös joukkuekilpailusta. Seuraavan vuoden Ramsaun MM-hiihdoissa Lajunen voitti normaalikilpailun hopeaa ja joukkuekisassa kultaa. Tuolla kaudella Lajunen pystyi vielä osallistumaan nuortenkin MM-hiihtoihin, joissa hän voitti kultaa.
Seuraava kausi 1999–2000 oli välivuosi arvokisojen osalta, ja Lajunen dominoi yhdistetyn maailmancupia voittamalla kahdeksan osakilpailua ja itse kokonaiskilpailun. Seuraavan vuoden Lahden MM-hiihdoissa Lajunen voitti hopeaa niin sprintti- kuin normaalikilpailustakin, ja joukkuekilpailusta pronssia.
Vaikean alkukauden 2001–2002 jälkeen Lajunen sai hyppytekniikkansa kuntoon, mikä tuotti tulosta Salt Lake Cityn olympialaisista. Lajunen voitti olympiakultaa kaikissa kolmessa yhdistetyn kilpailussa mukaan lukien joukkuekilpailun. Yhdistetyn maailmancupissa hän oli kolmas. Lajunen valittiin Vuoden 2002 urheilijaksi.
Val di Fiemmen MM-hiihdoissa 2003 Lajunen voitti pronssia normaalikilpailusta ja joukkuekilpailusta. Viimeisellä kaudellaan 2003–2004 Lajunen oli yhdistetyn maailmancupin kolmas. Hän päätti uransa, jo 24-vuotiaana, voittamalla suomenmestaruuden normaalikilpailussa.
Urheilu-uran jälkeen Lajunen on keskittynyt opintoihinsa Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui keväällä 2007. Hänen pro gradu -tutkielmansa aihe oli "Teknologian välityksen liiketoiminnalliset mahdollisuudet Suomessa".
Saavutuksia[muokkaa]
Olympialaiset[muokkaa]
- 2002 kulta, sprintti
- 2002 kulta, normaalikilpailu
- 2002 kulta, joukkuekilpailu
- 1998 hopea, normaalikilpailu
- 1998 hopea, joukkuekilpailu
MM-hiihdot[muokkaa]
- 1999 kulta, joukkuekilpailu
- 1997 hopea, joukkuekilpailu
- 1999 hopea, normaalikilpailu
- 2001 hopea, sprintti
- 2001 hopea, normaalikilpailu
- 2001 pronssi, joukkuekilpailu
- 2003 pronssi, normaalikilpailu
- 2003 pronssi, joukkuekilpailu
Maailmancup[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- (suomeksi) Samppa Lajusen kotisivut
- YLE Elävä arkisto: Kultakumppanukset Tallus ja Lajunen
- Samppa Lajunen FIS:n tietokannassa (englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Sampalle triplakultaa Salt Lake Cityssä
|
1924: Thorleif Haug | 1928: Johan Grøttumsbråten | 1932: Johan Grøttumsbråten | 1936: Oddbjørn Hagen | 1948: Heikki Hasu | 1952: Simon Slåttvik | 1956: Sverre Stenersen | 1960: Georg Thoma | 1964: Tormod Knutsen | 1968: Franz Keller | 1972: Ulrich Wehling | 1976: Ulrich Wehling | 1980: Ulrich Wehling | 1984: Tom Sandberg | 1988: Hippolyt Kempf | 1992: Fabrice Guy | 1994: Fred Børre Lundberg | 1998: Bjarte Engen Vik | 2002: Samppa Lajunen | 2006: Georg Hettich |
83–84: Tom Sandberg | 84–85: Geir Andersen | 85–86: Hermann Weinbuch | 86–87: Torbjørn Løkken | 87–88: Klaus Sulzenbacher | 88–89: Trond-Arne Bredesen | 89–90: Klaus Sulzenbacher | 90–91: Fred Børre Lundberg | 91–92: Fabrice Guy | 92–93: Kenji Ogiwara | 93–94: Kenji Ogiwara | 94–95: Kenji Ogiwara | 95–96: Knut Tore Apeland | 96–97: Samppa Lajunen | 97–98: Bjarte Engen Vik | 98–99: Bjarte Engen Vik | 99–00: Samppa Lajunen | 00–01: Felix Gottwald | 01–02: Ronny Ackermann | 02–03: Ronny Ackermann | 03–04: Hannu Manninen | 04–05: Hannu Manninen | 05–06: Hannu Manninen | 06–07: Hannu Manninen | 07–08: Ronny Ackermann | 08–09: Anssi Koivuranta | 09–10: Jason Lamy-Chappuis | 10–11: Jason Lamy-Chappuis | 11–12: Jason Lamy-Chappuis