Talviolympialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talviolympialaisten järjestäjäkaupungit

Talviolympialaiset ovat lumella ja jäällä suoritettavissa talviurheilulajeissa käytävät olympialaiset kisat, jotka järjestetään neljän vuoden välein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaiset taitoluistelijat Anna Hübler ja Heinrich Burger vuoden 1908 olympialaisissa

Kun Kansainvälinen olympiakomitea perustettiin vuonna 1894, oli yksi kisaohjelmaan sovituista lajeista luistelu. Ensimmäisen kerran luistelukilpailut järjestettiin kuitenkin vasta kesäolympialaisissa 1908 Lontoossa, jolloin ohjelmassa oli taitoluistelu.

Kolme vuotta myöhemmin italialainen kreivi Eugenio Brunetta d'Usseaux ehdotti, että Kansainvälinen olympiakomitea järjestäisi viikon mittaisen talvilajien tapahtuman kesäolympialaisissa 1912 Tukholmassa. Kisajärjestäjät kuitenkin vastustivat ajatusta. Samaa ajatusta ehdotettiin myös kisoihin, jotka oli määrä pitää Saksan Berliinissä vuonna 1916, mutta jotka peruttiin ensimmäisen maailmansodan puhjettua.

Sodan päätyttyä ensimmäiset olympialaiset olivat kesäolympialaiset 1920 Antwerpenissä. Kisojen ohjelmassa oli taitoluistelun lisäksi myös ensimmäistä kertaa jääkiekko.[1] Seuraavana vuonna pidetyssä KOK:n kokouksessa päätettiin järjestää Pariisissa pidettäviin kesäolympialaisiin 1924 liittyen kansainvälinen talvilajien viikko. Chamonix'ssa järjestetty tapahtuma oli huikea menestys ja innoitti komitean päättäjiä luomaan kokonaan erilliset talviolympialaiset. Vuonna 1926 KOK päätti jälkikäteen, että Chamonix'n kisat olivat ensimmäiset talviolympialaiset.

Kisat järjestettiin 68 vuoden ajan neljän vuoden välein aina samana vuonna kesäolympialaisten kanssa. Alkuaikoina kisat olivat lähestulkoon pelkkä kesäkisojen ”ennakkonäytös”, sillä kolmesti ne järjestettiin samassa maassa: 1924 Chamonix ja Pariisi Ranskassa, 1932 Lake Placid ja Los Angeles Yhdysvalloissa ja 1936 Garmisch-Partenkirchen ja Berliini Saksassa. Myös talviolympialaiset 1928 järjestettiin Sveitsin Sankt Moritzissa, yksi lähimmistä kesäolympialaisten 1928 isäntäkaupunki Amsterdamia sijaitsevista suurista talviurheilukeskuksista.

Edelleen, vuoden 1940 talvikisojen järjestäjäksi oli päätetty Sapporo ja kesäkisojen Tokio, molemmat siis Japanissa. Kuitenkin Kiinan–Japanin sodan takia kaupungit joutuivat luopumaan kisaisännyyksistään vuonna 1938. Tämän jälkeen KOK päätti järjestää talvikisat Sankt Moritzissa, mutta sveitsiläisten järjestäjien kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi päätös peruutettiin kolme kuukautta myöhemmin. Edellisten talvikisojen järjestäjä Garmisch-Partenkirchen tarjoutui järjestämään kisat, mutta marraskuussa 1939 kisat peruutettiin kokonaan toisen maailmansodan sytyttyä, kuten myös samassa maanosassa eli Euroopassa sijaitseva Suomen Helsinki joutui tekemään vuoden 1940 kesäkisoille. Sodan takia myös talvikisat 1944 Italian Cortina d'Ampezzossa peruutettiin kesällä 1941, samaten Euroopassa oleva Britannian Lontoo teki vuoden 1944 kesäkisoille.

Nils Karlsson vuoden 1952 olympialaisissa

Toisen maailmansodan jälkeen vielä 1940-luvulla myönnetyt talvi- ja kesäkisat järjestettiin samassa maanosassa, Euroopassa: talviolympialaiset 1948 Sankt Moritzissa ja kesäolympialaiset 1948 Lontoossa sekä talviolympialaiset 1952 Norjan Oslossa ja kesäolympialaiset 1952 naapurimaan Helsingissä. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat viimeiset 1940-luvulla myönnetyt kisat: talviolympialaiset 1956 Euroopassa – Italian Cortinasta ensimmäiset televisioidut talvikisat[2]kesäolympialaisten 1956 ollessa Oseaniassa, Australian Melbournessa – koska kesäkisojen hakijoita ei ollut lainkaan Euroopasta. 1950-luvulta myönnetyissä olympiakisoissa aina vuoteen 1988 saakka saman vuoden talvikisat ja kesäkisat järjestettiin aina eri maanosissa eikä peräkkäisiäkään kisoja pidetty samassa maanosassa – poikkeuksena Innsbruckissa järjestettyjä talviolympialaisia 1964 seuranneet talviolympialaiset 1968 Grenoblessa, molemmat Euroopassa. Grenoblen kisat olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka lähetettiin värillisinä televisiolähetyksinä[2].

Suomi–Saksa-jääkiekko-ottelu 1976 (paraguaylainen postimerkki 1980)

Talviolympialaiset 1976 myönnettiin alkujaan Yhdysvaltain Denverille, mutta kustannusten nousu kolminkertaisiksi ja huoli ympäristövaikutuksista sekä näitä seurannut kansanäänestys peruuttivat kisaisännyyden. KOK tarjosi isännyyttä Kanadan Whistlerin kaupungille, mutta hakuprosessin jälkeen valittu uusi hallitus kieltäytyi isännyydestä. Tämän jälkeen Salt Lake City tarjoutui kisaisännäksi, mutta KOK hylkäsi hakemuksen ja valitsi helmikuussa 1973 kisaisännäksi Innsbruckin, joka oli isännöinyt talviolympialaisia yhdeksän vuotta aikaisemmin.

KOK päätti 1986, että talvi- ja kesäolympialaiset järjestettäisiin eri vuosina. Tämän vuoksi oli sekä talviolympialaiset 1992 että talviolympialaiset 1994, minkä jälkeen ne on taas pidetty aina joka neljäs vuosi.[3] Tässä taitehetkessä, tahdistuskohdassa vuonna 1992 talvikisat järjestettiin eurooppalaisissa naapurimaissa, talvikisat Ranskan Albertvillessä ja kesäkisat Espanjan Barcelonassa sekä myös seuraavat vuoden 1994 talvikisat pidettiin Euroopassa, Norjan Lillehammerissa. Koska talvi- ja kesäkisat on tuosta lähtien pidetty eri vuosina, ei isäntäkaupungin valinnassa sijaintipaikoilla ole enää merkitystä – kuitenkin erikseen talvi- ja kesäkisojen peräkkäisillä sijaintipaikoilla on. Kanadan Vancouverissa järjestetyt talviolympialaiset 2010 olivat järjestyksessään kahdennetkymmenennetensimmäiset olympialaiset talvikisat.

Samoin kuin kesäolympialaiset, myös talviolympialaiset ovat kärsineet joidenkin maiden boikoteista. Vuonna 1936 KOK luokitteli hiihdonopettajat ammattilaisiksi ja kielsivät heitä osallistumasta. Itävallan ja Sveitsin hiihtäjät boikotoivat kisoja tämän takia. Kanadan jääkiekkojoukkue boikotoi 1972, koska piti Neuvostoliiton joukkuetta ammattilaisina.[4]

Luettelo talviolympiakisoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisat (Järjestys) Vuosi Isäntämaa Kisakaupunki Avaaja Päivämäärät Osanottajavaltioiden lukumäärä Urheilijoiden lukumäärä Urheilulajien määrä Kurinpitorangaistuksien määrä Tapahtumien määrä Lähde
Yhteensä Miehet Naiset
I 1924 Ranskan lippu Ranska Chamonix alivaltiosihteeri Gaston Vidal 25. tammikuuta – 5. huhtikuuta 16 258 247 11 6 9 16 [1]
II 1928 Flag of Switzerland.svg Sveitsi St. Moritz presidentti Edmund Schulthess 11.–19. helmikuuta 25 464 438 26 4 8 14 [2]
III 1932 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Lake Placid kuvernööri Franklin D. Roosevelt 4.–15. helmikuuta 17 252 231 21 4 7 14 [3]
IV 1936 Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa Garmisch-Partenkirchen valtakunnankansleri Adolf Hitler 6.–16. helmikuuta 28 646 566 80 4 8 17 [4]
1940 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
1944 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia
V 1948 Flag of Switzerland.svg Sveitsi St. Moritz presidentti Enrico Celio 30. tammikuuta – 8. helmikuuta 28 669 592 77 4 9 22 [5]
VI 1952 Norjan lippu Norja Oslo prinsessa Ragnhild 14.–25. helmikuuta 30 694 585 109 4 8 22 [6]
VII 1956 Italia Cortina d'Ampezzo presidentti Giovanni Gronchi 26. tammikuuta – 5. helmikuuta 32 821 687 134 4 8 24 [7]
VIII 1960 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Squaw Valley varapresidentti Richard Nixon 18.–28. helmikuuta 30 665 521 144 4 8 27 [8]
IX 1964 Itävalta Innsbruck liittopresidentti Adolf Schärf 29. tammikuuta – 9. helmikuuta 36 1091 892 199 6 10 34 [9]
X 1968 Ranskan lippu Ranska Grenoble presidentti Charles de Gaulle 6.–18. helmikuuta 37 1158 947 211 6 10 35 [10]
XI 1972 Japani Sapporo keisari Hirohito 3.–13. helmikuuta 35 1006 801 205 6 10 35 [11]
XII 1976 Itävalta Innsbruck liittopresidentti Rudolf Kirchschläger 4.–15. helmikuuta 37 1123 892 231 6 10 37 [12]
XIII 1980 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Lake Placid varapresidentti Walter Mondale 13.–24. helmikuuta 37 1072 840 232 6 10 38 [13]
XIV 1984 Jugoslavia Sarajevo presidentti Mika Špiljak 8.–19. helmikuuta 49 1272 998 274 6 10 39 [14]
XV 1988 Kanada Calgary kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé 13.–28. helmikuuta 57 1423 1122 301 6 10 46 [15]
XVI 1992 Ranskan lippu Ranska Albertville presidentti François Mitterrand 8.–23. helmikuuta 64 1801 1313 488 6 12 57 [16]
XVII 1994 Norjan lippu Norja Lillehammer kuningas Harald V 12.–27. helmikuuta 67 1737 1215 522 6 12 61 [17]
XVIII 1998 Japani Nagano keisari Akihito 7.–22. helmikuuta 72 2176 1389 787 7 14 68 [18]
XIX 2002 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Salt Lake City presidentti George W. Bush 8.–24. helmikuuta 78 2399 1513 886 7 15 78 [19]
XX 2006 Italia Torino presidentti Carlo Azeglio Ciampi 10.–26. helmikuuta 80 2508 1548 960 7 15 84 [20]
XXI 2010 Kanada Vancouver kenraalikuvernööri Michaëlle Jean 12.–28. helmikuuta 82 2566 1522 1044 7 15 86 [21]
XXII 2014 Venäjän lippu Venäjä Sotši presidentti Vladimir Putin 7.–23. helmikuuta 88 2873 7 15 98 [22]
XXIII 2018 Korean tasavalta Pyeongchang 9.–25. helmikuuta Tuleva tapahtuma 7 15 98 [23]
XXIV 2022 valitaan : 31. heinäkuuta 2015 Tuleva tapahtuma
XXV 2026 valitaan: 2019 Tuleva tapahtuma

Talviolympialaisten lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin ohjelmassa olevat lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curlingia 2006
  • Curling oli mukana kisoissa 1924, mutta tuli uudelleen kisaohjelmaan 1998, josta lähtien kisoissa on ollut sekä miesten että naisten turnaus.
  • Freestylehiihto on ollut virallisena kisalajina vuodesta 1992, jolloin kumparelasku otettiin mukaan ohjelmaan. Hypyt ovat olleet mukana vuodesta 1994 lähtien. 2010 mukaan otettiin skicross ja vuodesta 2014 lähtien talviolympialaisissa kisataan myös half pipessä sekä slopestylessä. Kaikki lajit ovat ohjelmassa sekä miehillä että naisilla.
  • Jääkiekko oli mukana jo 1920 kesäolympialaisissa ja sen jälkeen kaikissa talviolympialaisissa. Naisten turnaus järjestettiin ensimmäisen kerran 1998.
  • Kaukalopikaluistelu otettiin viralliseksi kisalajiksi 1992 ja kisatapahtumien määrää kasvatettiin neljästä kahdeksaan 2002. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on ohjelmassa 500, 1 000 ja 1 500 metrin kilpailut sekä viesti.
  • Lumilautailu on ollut sekä miesten että naisten ohjelmassa 1998 kisoista lähtien. Aluksi ohjelmassa oli lumikouru sekä suurpujottelu, mutta 2002 suurpujottelu vaihdettiin parisuurpujotteluksi. 2006 mukaan otettiin lumilautakrossi ja 2014 järjestettiin ensimmäistä kertaa myös lumilautailun slopestyle.
  • Maastohiihto on ollut kisoissa mukana alusta lähtien eli vuodesta 1924. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on kuusi kisatapahtumaa.
  • Mäkihyppy on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi kilpailtiin vain suurmäessä, kunnes 1964 mukaan tuli normaalimäen kilpailu ja 1988 joukkuekilpailu. Naiset kilpailevat lajissa ensimmäisen kerran vuonna 2014.
  • Ohjaskelkkailu lisättiin kisaohjelmaan 1964. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten yksinlaskussa sekä parilaskussa, johon kumpikin sukupuoli voi osallistua.
  • Pikaluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1924. Yhteiskilpailu oli mukana vain ensimmäisissä kisoissa. Naisten kilpailut tulivat mukaan 1960. Joukkuetakaa-ajo lisättiin ohjelmaan 2006 ja nykyisin sekä miehillä että naisilla on viisi henkilökohtaista matkaa ja joukkuetakaa-ajo.
Rattikelkkailua 2002
  • Rattikelkkailu on ollut mukana kisoissa vuodesta 1924 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1960, jolloin lajissa ei kilpailtu. Aluksi ohjelmassa oli ainoastaan neljän miehen kelkkailu, mutta kahden miehen kelkkailu lisättiin 1932. Kahden naisen kelkkailu lisättiin ohjelmaan 2002.
  • Skeleton oli mukana olympialaisissa 1924 ja 1948, jolloin järjestettiin miesten kilpailu. Se palasi kisaohjelmaan 2002, josta lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet.
  • Taitoluistelu oli mukana jo vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaisissa, jonka jälkeen lajissa on kilpailtu jokaisissa talviolympialaisissa. Miesten ja naisten yksinluistelu sekä pariluistelu ovat olleet mukana vuodesta 1908, jäätanssi lisättiin ohjelmaan 1976.
  • Yhdistetty on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi lajissa kilpailtiin vain henkilökohtaisessa kilpailussa, mutta 1988 ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu. 2002 mukaan tuli myös sprinttikilpailu. Lajissa kilpailevat vain miehet.

Entiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaiten menestyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyneimmät urheilijat
(tilanne talviolympialaisten 2014 jälkeen)

sija
urheilija
maa
talvikisat
urheilumuoto
Kulta
Hopea
Pronssi
yht.
1. Bjørndalen, Ole Einar Norjan lippu Norja 19982014 ampumahiihto 8 4 1 13
2. Dæhlie, Bjørn Norjan lippu Norja 19921998 maastohiihto 8 4 0 12
3. Bjørgen, Marit Norjan lippu Norja 20022014 maastohiihto 6 3 1 10
4. Jegorova, Ljubov Venäjän lippu Venäjä 19921994 maastohiihto 6 3 0 9
5. An, Viktor Korea/Venäjän lippu Venäjä 20022014 kaukalopikaluistelu 6 0 2 8
6. Skoblikova, Lidija Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 19601964 pikaluistelu 6 0 0 6
7. Pechstein, Claudia Saksan lippu Saksa 19922006 pikaluistelu 5 2 2 9
8. Thunberg, Clas Suomen lippu Suomi 19241928 pikaluistelu 5 1 1 7
8. Lazutina, Larisa Venäjän lippu Venäjä 19922002 maastohiihto 5 1 1 7
10. Alsgaard, Thomas Norjan lippu Norja 19942002 maastohiihto 5 1 0 6

Eniten mitaleja saaneet maat
(tilanne talviolympialaisten 2014 jälkeen)

sija
maa
Kulta
Hopea
Pronssi
yht.
1. Norjan lippu Norja 118 111 100 329
2. Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 96 102 83 281
3. Saksan lippu Saksa 78 78 53 209
4. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 78 57 59 194
5. Kanadan lippu Kanada 62 55 53 170
6. Itävallan lippu Itävalta 59 78 81 218
7. Ruotsin lippu Ruotsi 50 40 54 144
8. Sveitsin lippu Sveitsi 50 40 48 138
9. Venäjän lippu Venäjä 49 40 35 124
10. Suomen lippu Suomi 42 62 57 161
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edgeworth R: The Nordic Games and the Origins of the Olympic Winter Games LA84 Foundation. (englanniksi)
  2. a b 100 Years of olympic marketing Olympic.org - the official website of Olympic Movement. Viitattu 22.12.2009. (englanniksi)
  3. Winter Olympics History 2002. Utah Athletic Foundation. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
  4. a b History of the winter olympics 1998. BBC. Viitattu 25.12.2009. (englanniksi)