Sotši

Sotši
	; Sotši Mustaltamereltä nähtynä
; Lippu	; Vaakuna
	; Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
	; Sotši
Valtio	Venäjä
Hallintoalue	Krasnodarin aluepiiri
Perustettu	1864
Nykyinen nimi	1896
Kaupungiksi	1917
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Viktor Kolodjažny
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	3508 km²
Väkiluku (2006)	328 014
Aikavyöhyke	UTC+4
Postinumero	354xxx
Suuntanumero(t)	+7 8622
	http://www.sochiadm.ru

Sotši (ven. Сочи) on Mustanmeren rannikkokaupunki Krasnodarin aluepiirin eteläosassa Kaukasian länsiosassa Venäjällä Itä-Euroopassa. Kaupungista on vain noin 20 km Georgiasta itsenäiseksi julistautuneen Abhasian rajalle. Sotšissa on 328 014 asukasta (2006).^lähde?. Sotšissa pidetään Talviolympialaiset 2014

Sisällysluettelo

1 Historia
- 1.1 Venäjän hallintaan
- 1.2 Neuvostoajasta nykypäivään
2 Aluejako
3 Talous ja liikenne
4 Ilmasto
5 Väestö
6 Urheilu
7 Ystävyyskaupungit
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

Historia [muokkaa]

500-luvulta aina 1400-luvulle asti alue kuului vuorotellen kasaareille, Abhasian kuningaskunnille ja viimeisimpänä Georgialle, minkä alaisuudessa nykyisen Sotšin kaupungin alueelle rakennettiin jopa tusinan verran kirkkoja. Muun muassa 1000-luvulta peräisin olevan bysanttilaisen basilikan rauniot ovat edelleen nähtävissä.

1400-luvusta lähtien rannikkoa hallitsivat ottomaanit ja pieniltä osin paikalliset vuoristolaisklaanit.

Arkkienkeli Mikaelin patsas

Venäjän hallintaan [muokkaa]

Alue luovutettiin Venäjälle vuonna 1829 Venäjän-Turkin sodan päätteeksi. Vuonna 1838 venäläiset perustivat Aleksandrijan (Александри́я) linnoituksen nykyisen Sotšin alueelle. Linnoituksen nimi vaihdettiin Navaginskiksi (Навагинский) heti seuraavana vuonna. Krimin sodan aikana linnoitus hylättiin.

Sotši oli välillä Tšerkessian valtion pääkaupunki. Venäjän valloitettua Tšerkessian 1858 tšerkessiväestö karkotettiin tai tapettiin ja kaupunki asutettiin venäläisillä. Aikaisemmin hylätty linnoitus jälleeenrakennettiin vuonna 1864 Dahovskin (Даховский) etuvartioksi. Vuonna 1874 nimi vaihdettiin Dahovski Posadiksi (Даховский Посад).

Sotši sai nykyisen nimensä paikalliselta joelta vuonna 1896. Vuonna 1917 siitä tuli kaupunki. Alueella tapahtui useita hajanaisia aseellisia yhteenottoja Puna-armeijan, Venäjän valkoisen armeijan ja georgialaisten välillä vuosina 1918-19

Neuvostoajasta nykypäivään [muokkaa]

Sotšista tuli muodikas lomakohde neuvostoaikoina, kun Stalin näytti esimerkkiä ja rakennutti kaupunkiin datšan, josta tuli hänen suosikkinsa.^lähde? Viime aikoina Sotšin kiinnostavuus on kasvanut samanlaisesta syystä, sillä Vladimir Putin asustaa kesäajat kaupungissa, mikä on vetänyt alueelle liike-elämän johtajia ja nostanut kaupungin kiinnostavuutta Moskovan raharikkaiden keskuudessa. Kesäpääkaupungiksi profiloituvan Sotšin jo nykyään korkeahko hintataso lähenee lisähuomion myötä nopeasti Moskovan vastaavaa. Kesäkaudella turisteja käy kaupungissa neljä miljoonaa.^[1]

Aluejako [muokkaa]

Sotši jakaantuu hallinnollisesti neljään piiriin, jotka jakaantuvat kukin vielä pienempiin osa-alueisiin.

Adlerin piiri (А́длерский район)
Hostan piiri (Хо́стинский район)
Keskuspiiri (Центра́льный район)
Lazarevskojen piiri (Лазаревский район)

Talous ja liikenne [muokkaa]

Sotšissa on elintarviketeollisuutta ja se on myös tunnettu kylpyläkaupunki. Sotši on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on rautatieyhteydet Tuapseen ja Georgiaan. Kaupunkikeskustan kaakkoispuolella Alderin piirissä sijaitsee Sotšin kansainvälinen lentoasema.

Ilmasto [muokkaa]

Kaupungin ilmasto on kesäisin lämmin ja keväisin leuto.

Väestö [muokkaa]

Sotšin uusi lentokenttä

Vuoden 2006 tietojen mukaan Sotšissa asui 328 014 asukasta.

Vuosi	1897	1926	1939	1959
Väkiluku	1 300	13 000	71 000	127 000
Vuosi	1967	1979	1989	2002
Väkiluku	188 000	287 300	336 500	328 809

Krasnaja Poljanan talviurheilukeskuksesta

Urheilu [muokkaa]

Olympiahanke [muokkaa]

Pääartikkeli: Talviolympialaiset 2014

Sotši haki jo vuonna 1995 talviolympialaisia 2002, mutta putosi jo karsintakierroksella. Vuonna 2007 Sotši valittiin järjestemään talviolympialaiset vuonna 2014, mikä on ensimmäinen kerta Venäjällä tai Neuvostoliitossa. Kisapaikasta päätettäessä kesällä 2007 tulevien kisojen budjetiksi arvioitiin 8,8 miljardia euroa.^[2]