Espoo
Wikipedia
| Espoo Esbo |
|
|---|---|
| vaakuna | sijainti |
| www.espoo.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Perustettu | 1458 (ensimmäinen maininta Kirkkonummen seurakunnan Espoon kappeliseurakunnasta), kaupungiksi 1972 |
| Pinta-ala | 528,16 km2 226. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 312,20 km2 |
| – sisävesi | 17,97 km2 |
| – meri | 197,99 km2 |
| Väkiluku | 239 176 toiseksi suurin 30.4.2008 [2] |
| – väestötiheys | 766,1 as/km2 (30.4.2008) |
| – suomenkielisiä | 85,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 8,6 % |
| Kunnallisvero | 17,50 % (2008) [3] |
| Espoon kaupunginjohtaja | Marketta Kokkonen |
| Espoon kaupunginvaltuusto | 67 paikkaa |
| 2004 - 2008[4] • Kok. • SDP • Vihr. • RKP • Kesk. • Vas. • Sit. • KD |
26 13 9 7 4 3 3 2 |
Espoo (ruots. Esbo) on Helsingin ja Vantaan sekä kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisten naapurikaupunki. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannalla. Sen itärajan Helsinkiä vastaan muodostavat suurelta osin Laajalahti ja Iso Huopalahti, länsirajan Kirkkonummea vastaan taas Espoonlahti. Muita naapurikuntia ovat Nurmijärvi ja Vihti pohjoisessa. Välissä olevista leveistä lahdista huolimatta Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.
Espoossa oli 30. huhtikuuta 2008 239 176 asukasta[2], joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Lisäksi Espoo on niin sanottu "reikäleipäkunta"; Kauniainen on kokonaan sen ympäröimä. Kaupunki on tunnettu hajanaisesta kaupunkirakenteestaan ja useista erillisistä kaupunkikeskuksista. Joka puolella Espoota rakennetaan, sillä Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Vuoden 2007 lopussa Espoossa oli 238 345 asukasta. Valtaosa espoolaisista on muuttanut paikkakunnalle lähikunnista tai muualta Suomesta. Asukkaista vain pieni osa on syntynyt Espoossa.lähde?
Espoon pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2008 tehtyjen mittausten mukaan 528,16 km², josta 312,20 km² on maata, 17,97 km² sisävesialueita ja loput 197,99 km² merivesialueita.[1]. Maapinta-alasta oli 31. joulukuuta 2004 kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes. Espoossa on myös kaupungiksi varsin paljon metsää. Kaavoitetulla alueella metsää on noin 2 000 ha ja lisäksi on kaavoittamattomat metsäalueet.
Vanhin Espoota koskeva historiallinen maininta on vuodelta 1341 ja ensimmäinen maininta Espoon kylästä nykyisen Espoonkartanon paikalta on vuodelta 1432. Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon kunnallishallinnon katsotaan alkaneen ensimmäisestä kuntakokouksesta vuonna 1868. Ensimmäinen edustuksellinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin 1910. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972.
Espoo viettää 550-vuotisjuhliaan vuonna 2008, minkä ajankohdan se laskee Espoon seurakunnan perustamisvuodesta.[5][6] Yhtä hyvin Espoo kaupunki voisi viettää tänä vuonna kunnan 140-vuotis- tai kaupungin 36-vuotisjuhlavuottaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9 000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta 1100- ja 1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva Kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie) rakennettiin 1200-luvulla.
Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon kuninkaankartanoon, ja hevosenkenkä puolestaan viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijainneella pitäjällä oli. Monin paikoin Espoon teistä on jäljellä Kuninkaantien keskiaikaista linjausta.
Niin sanottu Espoon kylä sijaitsi Espoonjoen varrella noin nykyisen Espoon keskuksen paikalla.
Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista, mutta Helsingin pitäjän kirkko on hieman vanhempi. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
Vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920, mutta Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvun lopulla.
Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin. Jo ennen toista maailmansotaa oli rantaradan asemien läheisyydessä useita esikaupunkialueita kuten Leppävaara ja Kilo sekä teollisuustaajamaksi muodostunut Kauklahti. Sen jälkeen kun uusi Jorvaksentie (nykyisen Länsiväylän edeltäjän) valmistui, alettiin myös sen läheisyyteen rakentaa pientaloja varsinkin Westendiin. Sodan jälkeen Espooseen rakennettiin myös runsaasti rintamamiestaloja. Suuri väestönkasvu alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta 1950-luvun alussa, kun Asuntosäätiö alkoi rakentaa Tapiolaa ja samaan aikaan viereiseen Otaniemeen alettiin rakentaa Teknillisen korkeakoulun uutta kampusaluetta.
Espoon ja Kirkkonummen rajalla oleva Espoonlahti oli vuosina 1944-1956 myös Neuvostoliiton hallussa olleen Porkkalan sotilastukikohdan rajana. Suuri osa Kirkkonummea, mutta myös kaistale Espoon vesialuetta ja muutamat siellä olevat saaret kuuluivat tukikohdan alueeseen. Espoossa lähellä Porkkalan alueen rajaa sijaitsevasta Kauklahden rautatieasemasta tuli Suomen ja Neuvostoliiton tiukasti vartioitu raja-asema. Maayhteys Porkkalan alueelle kulki Kivenlahden sillan kautta. Sotilastukikohdan aikana osa Espoon länsirannikosta oli evakuoitu asukkaistaan ja rajakylien talojen ikkunat Neuvostoliiton puolella oli peitettävä iltaisin.
1960-luvun alussa suunniteltiin Espoon jakamista kolmeen kuntaan. Sen tuolloin jo varsin tiheään asutuista itäosista aiottiin muodostaa Tapiolan ja Leppävaaran kauppalat, kun taas kunnan silloin vielä jokseenkin maaseutumaiset länsi- ja pohjoisosat olisivat jääneet edelleen Espoo-nimiseksi maalaiskunnaksi. Jakoa ei kuitenkaan toteutettu, vaan Espoo kokonaisuudessaan muutettiin kauppalaksi vuonna 1963 ja kaupungiksi vuonna 1972.
Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.
[muokkaa] Väestö
1. tammikuuta 2006 espoolaisista puhui äidinkielenään suomea 198 339 asukasta (85,6 % väestöstä) ja ruotsia 19 927 (8,6 %). Muita kieliä äidinkielenään puhuvia oli 14 366 (6,2 %). Voimakkain kielellinen muutos tapahtui 1950-luvulla, jolloin kymmenessä vuodessa ruotsia puhuvien osuus väheni 43,1 %:sta (1950) 23,5 %:iin (1960). Tähän vaikutti ennen kaikkea voimakas maaltamuutto kaupunkiin.
Vuonna 2005 espoolaisista kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon 78,1 % ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 19,2 %.
[muokkaa] Väestönkehitys
| Vuosi | Väkiluku |
|---|---|
| 1901 | 5 888 |
| 1910 | 7 891 |
| 1920 | 8 817 |
| 1930 | 11 370 |
| 1940 | 13 378 |
| 1950 | 22 874 |
| 1960 | 53 042 |
| 1970 | 92 655 |
| 1980 | 133 835 |
| 1985 | 153 019 |
| 1990 | 169 833 |
| 1995 | 186 507 |
| 2000 | 209 667 |
| 2005 | 227 472 |
| 2006 | 231 704 |
| 2007 | 235 019 |
| 2008 | 239 176 |
| 2017 (ennuste)[7] | 270 700 |
| 2030 (ennuste) | 305 384 |
Väestönkasvu:
| Vuodet | Väestönkasvu |
|---|---|
| 1901–1910 | + 2 003 |
| 1910–1920 | + 926 |
| 1920–1930 | + 2 553 |
| 1930–1940 | + 2 008 |
| 1940–1950 | + 9 496 |
| 1950–1960 | + 30 168 |
| 1960–1970 | + 39 613 |
| 1970–1980 | + 41 180 |
| 1980–1990 | + 35 998 |
| 1990–2000 | + 39 834 |
| 2000–2007 | + 25 388 |
[muokkaa] Politiikka
Espoo kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Ylintä päätösvaltaa käyttää Espoon kaupunginvaltuusto, jossa on 67 kunnanvaltuutettua. Espoossa henkikirjoitettuja kansanedustajia on 12.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Espoolla on useita ystävyyskaupunkeja:
|
[muokkaa] Espoon aluejako
Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.
| Suuralue | | | Väkiluku 1.1.2006 | | | Aluekeskus |
|---|---|---|---|---|
|
|
||||
| Suur-Leppävaara | | | 57 500 | | | Leppävaara |
| Suur-Tapiola | | | 41 631 | | | Tapiola |
| Suur-Matinkylä | | | 33 238 | | | Matinkylä – Olari |
| Suur-Espoonlahti | | | 48 262 | | | Espoonlahti |
| Suur-Kauklahti | | | 5 681 | | | Kauklahti |
| Vanha-Espoo | | | 32 728 | | | Espoon keskus |
| Pohjois-Espoo | | | 9 133 | | | Kalajärvi |
Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.
Postinumerot alkavat Espoossa numeroilla "02" (kuten myös Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa), ja Espooseen kuuluvat 02100–02380, 02600–02860 sekä 02920–02980. Pienemmät alueet sijaitsevat etelässä ja suuremmat pohjoisessa.
- Katso myös: Luettelo Espoon kaupunginosista, Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain ja Espoon kyläjako
[muokkaa] Espoossa sijaitsevat
- Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
- Nokian, Orionin, Fortumin, Neste Oilin, Huhtamäen, M-realin, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
- Vermon ravirata Perkkaalla
- Espoon tuomiokirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
- Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
- Träskändan kartano, Järvenperässä sijaitseva kartanoalue, jonka on omistanut mm. Aurora Karamzin.
- Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä
- WeeGee-talossa Tapiolassa sijaitsevat EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Leikkilinna.
- Pohjoismaiden suurin Vesipuisto Serena.
- Espoon keskuspuisto
- Espoon ulkoilusaaret
[muokkaa] Talous
[muokkaa] Suurimmat työnantajat, työntekijät 1. tammikuuta 2007
| Työn | |
|---|---|
| -antaja | -tekijät |
| Espoon kaupunki | 13 464 |
| Nokia Oyj | 6 200 |
| Teknillinen korkeakoulu | 3 419 |
| Jorvin sairaala | 2 025 |
| Tapiola (vakuutusyhtiö) | 1 888 |
| VTT | 1 887 |
| TietoEnator | 1 678 |
| Inex Partners | 1 550 |
| Orion | 1 526 |
| Fortum | 1 294 |
[muokkaa] Espoon keskus
Espoon hallinnollinen keskus sijaitse Espoon keskiosassa Espoon aseman kohdalla. Keskusta-alue koostuu lähinnä arkkitehtuuriltaan aikanaan palkitusta näyttävästä virastokeskuksesta. Korttelit ovat tyyliltään sosialistisen Puolan betonirealismia. 1970-luvulla rakennetut talot ovat monin paikon jääneet ilman riittävää huoltoa ja ne kaipaisivat nykyään jo varsin raskaita korjaustoimenpiteitä. Nykyisen betonielementeistä rakennettun kaupungintalon purkamista pohditaan parhaillaan. Purkamista on ehdotettu myös koko virastokeskukselle.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoo Wikimedia Commonsissa.- Espoon kaupungin kotisivut
- Espoon kaupunginosayhdistysten liitto
- Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry
- Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
- Helsinki.fi – Pääkaupunkiseudun kaupunkiportaali
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
- ↑ Espoo 550 vuotta Espoon kaupunki. Viitattu 28.2. 2008.
- ↑ Maalaisidyllistä korkean teknologian keskukseksi Espoon kaupunki. Viitattu 28.2. 2008.
- ↑ Jokiranta, Teija: Espoon väestöennuste 2008–2017 (PDF) (ISSN 1457-5450. Sivu 3) Raportteja Espoosta. 2007. Espoon kaupunki. Viitattu 22.2.2008.
| Pohjois-Espoo: Bodom – Kalajärvi – Lahnus – Lakisto – Luukki – Niipperi – Perusmäki – Röylä – Vanhakartano – Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti – Kaitaa – Latokaski – Nöykkiö – Saunalahti – Soukka – Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano – Kauklahti – Kurttila – Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio – Kilo – Laaksolahti – Leppävaara – Lintuvaara – Lippajärvi – Sepänkylä – Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa – Matinkylä – Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti – Laajalahti – Mankkaa – Niittykumpu – Otaniemi – Pohjois-Tapiola – Tapiola – Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus – Gumböle – Högnäs – Järvenperä – Karhusuo – Karvasmäki – Kaupunginkallio – Kolmperä – Kunnarla – Kuurinniitty – Muurala – Nupuri – Nuuksio – Siikajärvi – Vanha-Nuuksio |
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa |
| Helsingin seutu |
| Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti |
| Uusimaa | Etelä-Suomi | Suomi |
| Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lohja - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pohja - Pornainen - Sammatti - Siuntio - Tammisaari - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Helsingin mlk* - Hyvinkään mlk - Huopalahti - Kulosaari - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pusula - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tenhola * Muutettiin Vantaan kauppalaksi 1972. |
| Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askola - Elimäki - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Jaala - Janakkala - Jokioinen - Joutseno - Järvenpää - Kalvola - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Kärkölä - Lahti - Lammi - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pohja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Rautjärvi - Renko - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tammisaari - Tuulos - Tuusula - Valkeala - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä |

