Espoo

Espoo Esbo
vaakuna	sijainti
www.espoo.fi
Sijainti	60°12′20″N, 024°39′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1458
– kauppalaksi	1963
– kaupungiksi	1972
Pinta-ala ilman merialueita	330,20 km² 247:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	528,14 km² 221:nneksi suurin 2012
– maa	312,20 km²
– sisävesi	18,00 km²
– meri	197,94 km²
Väkiluku	252 730 toiseksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	809,5 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	19,5 %
– 15–64-v.	69,0 %
– yli 64-v.	11,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	82,4 %
– ruotsinkielisiä	8,2 %
– muut	9,4 %
Kunnallisvero	17,75 % 326:nneksi suurin 2012
Espoon kaupunginjohtaja	Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
2008–2012  • Kok.  • Vihr.  • SDP  • PS  • RKP  • Kesk.  • Vas.  • KD  • KA	26 11 9 7 6 3 2 2 1

Espoo (ruots. Esbo) on kaupunki Uudellamaalla, Suomenlahden rannalla. Yhdessä naapurikaupunkiensa Helsingin, Vantaan sekä kokonaan enklaavina Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisten kanssa se muodostaa pääkaupunkiseudun. Espoon itärajan Helsinkiä vastaan muodostavat suurelta osin Laajalahti ja Iso Huopalahti, länsirajan Kirkkonummea vastaan taas Espoonlahti. Muita naapurikuntia ovat Nurmijärvi pohjoisessa ja Vihti luoteessa. Välissä olevista leveistä lahdista huolimatta Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.

Espoossa oli 2012-01-31 31. tammikuuta 2012 252 730 asukasta, joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Espoo on viimeinen niin sanottu "reikäleipäkunta"; Kauniainen sijaitsee kokonaisuudessaan Espoon sisällä. Kaupungille tunnusomaista on hajanainen kaupunkirakenne ja useat erilliset kaupunkikeskukset. Espoo on tunnettu myös matkapuhelinyhtiö Nokian, energiayhtiö Fortumin sekä useiden muiden korkean teknologian yritysten kotikaupunkina, Nuuksion kansallispuistosta sekä Otaniemen kampusalueesta, jolla sijaitsee Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Espoossa sijaitsee myös Pohjoismaiden suurin kaatopaikka, Ämmässuo, johon varastoidaan pääkaupunkiseudun yli miljoonan asukkaan ja teollisuuden jätteet.

Espoon pinta-ala on 528,14 km² (2012-01-011. tammikuuta 2012), josta 312,20 km² maata, 18,00 km² sisävesiä ja loput 197,94 km² merta. Maapinta-alasta oli vuoden 2004 lopussa kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes. Espoossa on kaupungiksi varsin paljon metsää. Kaavoitetulla alueella metsää on noin 2 000 ha ja lisäksi on kaavoittamattomat metsäalueet. Espoon pohjoisosissa on useita järviä, joista suurimpia ovat Pitkäjärvi, Bodominjärvi, Lippajärvi, Nuuksion Pitkäjärvi ja Velskolan Pitkäjärvi.

Vanhin Espoota koskeva historiallinen maininta on vuodelta 1341 ja ensimmäinen maininta Espoon kylästä nykyisen Espoonkartanon paikalta on vuodelta 1432. Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon kunnallishallinnon katsotaan alkaneen ensimmäisestä kuntakokouksesta vuonna 1868. Ensimmäinen edustuksellinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin 1910. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972.

• 

  Espoon nimikkoeläin on liito-orava.

• 

  Espoon nimikkolintu on mustarastas.

• 

  Espoon nimikkokasvi on valkovuokko.

Historia

Tapiolan liikekeskustaa illalla.

Keilaniemen toimistorakennuksia.

Tapiolan uimahallin kahluuallas kesällä 2001. Taustalla oikealla Espoon Kulttuurikeskus ja vasemmalla Tapiolan keskustorni.

Espoon tuomiokirkon pääty.

Espoon alue on ollut yhtäjaksoisesti asuttua viimeistään 1100- tai 1200-luvulta lähtien. Tuolloin Uudellemaalle siirtyi uudisasutusta Ruotsista. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva Kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie eli Suuri rantatie) syntyi 1200-luvulta alkaen.

Espoon nimi viitannee joennimeen Espoonjoki (ruots. Esboån, alkujaan Espå / Espåå), jonka puolestaan arvellaan saaneen nimensä jokea reunustaneista haavoista (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Alun perin nykyinen Gumbölenjoki oli nimetty Espoonjoeksi joen varrella sijainneen kylän mukaan. Kun sitten Södrikin kylän liepeille rakennettiin kirkko, Espoonjoeksi nimettiin Kirkkojärvestä Kauklahteen virtaava joki.

Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon kuninkaankartanoon ja hevosenkenkä kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijainneella pitäjällä oli. Monin paikoin Espoon teistä on jäljellä Kuninkaantien keskiaikaista linjausta.

Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Tämän tapahtuman katsotaan olevan Espoon perustamisvuosi, joten vuonna 2008 vietettiin Espoon 550-vuotisjuhlia. Espoon harmaakivikirkko sijaitsee Espoonjoen varrella, ja sen vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista, joskin Helsingin pitäjän kirkko on hieman vanhempi. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja lähellä sitä sijaitsevan rautatieaseman ympärille.

Vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920, mutta Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvun lopulla. Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin. Jo ennen toista maailmansotaa oli rantaradan asemien läheisyydessä useita esikaupunkialueita kuten Leppävaara ja Kilo sekä teollisuustaajamaksi muodostunut Kauklahti. Sen jälkeen kun uusi Jorvaksentie (nykyisen Länsiväylän edeltäjä) valmistui, alettiin myös sen läheisyyteen rakentaa pientaloja, varsinkin Westendiin. Sodan jälkeen Espooseen rakennettiin myös runsaasti rintamamiestaloja. Suuri väestönkasvu alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta 1950-luvun alussa, kun Asuntosäätiö alkoi rakentaa Tapiolaa ja samaan aikaan viereiseen Otaniemeen alettiin rakentaa Teknillisen korkeakoulun uutta kampusaluetta.

Espoon ja Kirkkonummen rajalla oleva Espoonlahti oli vuosina 1944–1956 myös Neuvostoliiton hallussa olleen Porkkalan sotilastukikohdan rajana. Suuri osa Kirkkonummea, mutta myös kaistale Espoon vesialuetta ja muutamat siellä olevat saaret kuuluivat tukikohdan alueeseen. Espoossa lähellä Porkkalan alueen rajaa sijaitsevasta Kauklahden rautatieasemasta tuli Suomen ja Neuvostoliiton tiukasti vartioitu raja-asema. Maayhteys Porkkalan alueelle kulki Kivenlahden sillan kautta. Sotilastukikohdan aikana osa Espoon länsirannikosta oli evakuoitu asukkaistaan ja rajakylien talojen ikkunat Neuvostoliiton puolella oli peitettävä iltaisin. Porkkalan vuokra-alueen läpi kulkevien junien ikkunat peitettiin luukuilla ulkopuolelta läpiajon ajaksi.

1960-luvun alussa suunniteltiin Espoon jakamista kolmeen kuntaan. Sen tuolloin jo varsin tiheään asutuista itäosista aiottiin muodostaa Tapiolan ja Leppävaaran kauppalat, kun taas kunnan silloin vielä jokseenkin maaseutumaiset länsi- ja pohjoisosat olisivat jääneet edelleen Espoo-nimiseksi maalaiskunnaksi. Jakoa ei kuitenkaan toteutettu, vaan Espoo kokonaisuudessaan muutettiin kauppalaksi vuonna 1963 ja kaupungiksi vuonna 1972. Kaupungin uusi hallinnollinen keskus, Espoon keskus rakennettiin 1970-luvulla Espoon rautatieaseman ja Espoon vanhan harmaakivikirkon ympärille. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.

Väestö

Vuoden 2008 lopussa espoolaisista puhui äidinkielenään suomea 202 026 asukasta ja ruotsia 20 136. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia oli 19 394. Voimakkain kielellinen muutos tapahtui 1950-luvulla, jolloin kymmenessä vuodessa ruotsia puhuvien osuus väheni 43,1 %:sta (1950) 23,5 %:iin (1960). Tähän vaikutti ennen kaikkea voimakas muuttoliike. Ulkomaan kansalaisia oli 13 926 vuonna 2008.

Vuonna 2005 espoolaisista kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon 78,1 % ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 19,2 %. Espoossa on kuusi evankelisluterilaista seurakuntaa, jotka muodostavat Espoon seurakuntayhtymän: Esbo svenska församling, Espoonlahden seurakunta, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta ja Tapiolan seurakunta. Kaupungissa toimivat lisäksi ainakin seuraavat yhteisöt: helluntaiherätykseen lukeutuvat Espoon helluntaiseurakunta, Espoonlahden helluntaiseurakunta, Keski-Espoon Lähiseurakunta, Leppävaaran Lähetyskappeli, Mankby bibliska församling sekä kansainvälinen United Community Church. Suomen Baptistiyhdyskuntaan kuuluu Espoon Kotikirkko, Suomen Adventtikirkkoon kuuluu Kulmakivi adventtiseurakunta, Suomen Vapaakirkkoon Espoon vapaaseurakunta, joitten lisäksi kristillisiin seurakuntiin kuuluu vielä ainakin Majakka-seurakunta. Lisäksi kaupungissa on seurakuntia Jehovan todistajilla ja mormoneilla seurakuntia on kaupungissa kaksi, lisäksi mormonien Helsingin temppeli sijaitsee tosiasiassa Espoossa. Islamia kaupungissa edustaa ainakin Espoon Islamilainen Yhdyskunta Suomessa.

Väestönkehitys

Espoon väkiluku vuodesta 1901 vuoteen 2007 sekä ennuste vuoteen 2030.

Vuosi	Väkiluku
1901	5 888
1910	7 891
1920	8 817
1930	11 370
1940	13 378
1950	22 874
1960	53 042
1970	92 655
1980	133 835
1985	153 019
1990	169 833
1995	186 507
2000	209 667
2005	227 472
2006	231 704
2007	235 019
2008	241 565
2009	244 330
2010	252 730
2017 (ennuste)	270 700
2030 (ennuste)	305 384

Väestönkasvu:

Vuodet	Väestönkasvu
1901–1910	+   2 003
1910–1920	+      926
1920–1930	+   2 553
1930–1940	+   2 008
1940–1950	+   9 496
1950–1960	+ 30 168
1960–1970	+ 39 613
1970–1980	+ 41 180
1980–1990	+ 35 998
1990–2000	+ 39 834
2000–2010	+ 34 686

Politiikka

Espoo kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Ylintä päätösvaltaa käyttää Espoon kaupunginvaltuusto. Valtuustossa on 67 jäsentä, jotka on valittu neljän vuoden toimikaudeksi. Espoossa henkikirjoitettuja kansanedustajia on 12.^lähde?

Espoon aluejako

Espoon 56 kaupunginosaa.

Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.

Suuralue	Väkiluku 1.1.2006	Aluekeskus
Suur-Leppävaara	57 500	Leppävaara
Suur-Tapiola	41 631	Tapiola
Suur-Matinkylä	33 238	Matinkylä – Olari
Suur-Espoonlahti	48 262	Espoonlahti
Suur-Kauklahti	5 681	Kauklahti
Vanha-Espoo	32 728	Espoon keskus
Pohjois-Espoo	9 133	Kalajärvi

Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 56.

Postinumerot alkavat Espoossa numeroilla "02" (kuten myös Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Siuntiossa), ja Espooseen kuuluvat 02100–02380, 02600–02860 (poislukien 02700 Kauniainen) sekä 02920–02980. Pienemmät alueet sijaitsevat etelässä ja suuremmat pohjoisessa.

Katso myös: Luettelo Espoon kaupunginosista, Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain ja Espoon kyläjako

Espoossa sijaitsevat

Alvar Aallon suunnittelema TKK:n päärakennuksen auditorio.

• VTT:n päätoimitilat Otaniemessä
• Nokian, Fortumin, Neste Oilin, Huhtamäen, M-realin, Orionin, Outokummun, Outotecin ja Tapiola-ryhmän pääkonttorit
• Tapiola, kaupunginosa
• Laajalahden luonnonsuojelualue
• Vermon ravirata
• Barona-areena
• Tapiolan urheilupuisto
• Leppävaaran urheilupuisto
• Kauppakeskukset Heikintori, Iso Omena, Sello, Lippulaiva ja Entresse
• Pohjoismaiden suurin Vesipuisto Serena.
• Espoon keskuspuisto
• Espoon ulkoilusaaret
• Helsingin kaupungin ulkoilualueet Luukki ja Pirttimäki
• Nuuksion kansallispuisto Espoon luoteisosassa, osin Vihdin puolella

Talous

Pääartikkeli: Espoon kuntatalous

Suurimmat työnantajat, työntekijät 1. tammikuuta 2007

Nokian pääkonttorikompleksi Keilaniemessä.

Työnantajat	Työntekijät
Espoon kaupunki	13 464
Nokia Oyj	6 200
Teknillinen korkeakoulu	3 419
Jorvin sairaala	2 025
Tapiola-ryhmä	1 888
VTT	1 887
Tieto	1 678
Inex Partners	1 550
Orion	1 526
Fortum	1 294

Palvelut

Koulutus

Espoossa sijaitsee Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu eli TKK, Metropolia Ammattikorkeakoulun (entinen Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, eli EVTEK) toimipiste sekä Laurea-ammattikorkeakoulun paikallisyksiköitä. Otaniemessä sijaitsee kongressikeskus Dipoli, joka on TKK:n aikuiskoulutusyksikkö. Kauppakeskus Sellon yhteydessä sijaitsee musiikkiopisto Juvenalia.

Terveydenhuolto

Espoon Karvasmäellä sijaitsee Jorvin sairaala, joka tekee yhteistyötä HYKSin kanssa ja kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS). Espoon kunnallisesta terveydenhuollosta vastaavia terveysasemia on yhteensä 10.

Liikenne

Länsiväylää ja Keilaniemen tornit.

Espoon halki kulkee Helsingistä länteen johtavaa moottoritietä: Länsiväylä, joka on osa Helsingin ja Karjaan välistä kantatietä 51, sekä Turkuun johtava valtatie 1 (Turunväylä). Näitä sekä muita Helsingistä eri suuntiin johtavia pääteitä yhdistävät toisiinsa Kehä I ja Kehä III, jotka myös ovat osittain Espoon alueella, samoin kuin Länsiväylältä Turuntielle johtava Kehä II kokonaisuudessaan. Espoon pohjoisosan halki kulkee seututie 120, joka on osa valtatie 2:n vanhaa reittiä.

Espoo on osa HSL:n seutuliikennealuetta. Rantaradalla liikennöivien lähiliikennejunien lisäksi joukkoliikennettä hoitavat useat bussilinjat. Espoon eteläosista monet linjat kulkevat Länsiväylää pitkin Helsinkiin Kampin keskukseen, keski- ja pohjoisosista taas Töölön kautta Elielinaukiolle. Helsingin metroa on kaavailtu jatkettavaksi nykyisen metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren läpi Tapiolaan ja sieltä eteenpäin Matinkylään asti (ns. Länsimetro).

Nähtävyydet

• Espoon kulttuurikeskus Tapiolassa (kirjasto ja konserttisali)
• WeeGee-talossa Tapiolassa sijaitsevat EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Leikkilinna.
• Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä
• Espoon tuomiokirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus

Espoon kartanot

• Albergan kartano, joka tunnetaan myös nimellä sokerilinna.
• Bastvikin kartano
• Bodomin kartano
• Espoon kartano, Kustaa Vaasan aikana perustettu kuninkaankartano
• Gumbölen kartano
• Hagalundin kartano
• Träskändan kartano, Järvenperässä sijaitseva kartanoalue, jonka on omistanut mm. Aurora Karamzin.

Kulttuuri

Tapahtumia

Tapiolassa järjestetään vuosittain elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä musiikkitapahtuma April Jazz. Kivenlahdessa järjestetään vuosittain Kivenlahti Rock. Vesipuisto Serenassa järjestetään talvisin Pacifique-kylpyläbileet. Espoon tuomiokirkossa järjestetään kesäisin Finland Festivals -tapahtumaketjuun kuuluva konserttisarja Urkuyö ja aaria. Suomen suurin ja Euroopan suurin itsenäinen roolipelitapahtuma Ropecon on vuodesta 1998 lähtien järjestetty Dipolissa

Espoolaisia ja Espoossa asuvia kirjailijoita

• Antti Hyry
• Mauri Kunnas
• Arto Paasilinna

Urheilu ja liikunta

Espoo on tunnettu erityisesti jääkiekkoseura Espoo Bluesista ja jalkapalloseura FC Hongasta. Espoo Blues saavutti SM-hopeaa kaudella 2007–08, sekä kaudella 2010-11. Espoosta ovat kotoisin monet maailman huipulle edenneet urheilijat, kuten jääkiekkoilijat Teemu Selänne ja Jere Lehtinen, uimari Antti Kasvio, taitoluistelija Laura Lepistö, keihäänheittäjä Tiina Lillak, hiihtäjä Marjo Matikainen ja autourheilija Kimi Räikkönen.

Espoolaisia urheiluseuroja

• Amerikkalainen jalkapallo: Espoo Devils
• Jalkapallo: FC Honka, FC Espoo, FC Kasiysi, EPS, LePa, HooGee, EBK, KaPy
• Jääkiekko: Espoo Blues, EPS, EJK, Jäähonka, EKS, HC Espoo, Kiekko-Espoo
• Koripallo: Espoon Honka, Leppävaaran Pyrintö, EBT
• Lentopallo: Espoo Lentis
• Miekkailu: Espoon Miekkailijat
• Salibandy: Espoon Oilers, Westend Indians
• Suunnistus: Espoon Suunta, Leppävaaran Sisu
• Taitoluistelu: Espoon Jäätaiturit, Espoon Taitoluisteluklubi
• Uinti: Cetus
• Voimistelu: Olarin Voimistelijat, Espoon Telinetaiturit, Viherlaakson Veikot
• Yleisurheilu: Espoon Tapiot, Esbo IF, Leppävaaran Sisu

Luonto

Pääartikkeli: Espoon luonto

Vaikka Espoo on runsasväkinen kaupunki, silti sillä on paljon maaseutumaisia alueita lännessä ja pohjoisessa. Espoossa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella sijaitsevista 105 Natura 2000-alueesta kuusi: Bånbergetin aarnialue, Espoonlahti - Saunalahti (osin Kirkkonummen puolella), Laajalahden lintuvesi, Matalajärvi, Nuuksio sekä Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät (osin Vantaan puolella).

Espoon kuuluisin ja suosituin luontokohde on Nuuksion kansallispuisto, joka ulottuu myös Kirkkonummen ja Vihdin puolelle.

Espoo populaarikulttuurissa

Espoo kirjoissa

Arto Paasilinnan teoksissa esiintyvät seuraavat kaupunginosat: Tapiola ja Haukilahti teoksessa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Otaniemi teoksessa Aatami ja Eeva ja Jorvi teoksessa Herranen aika. Espoon science fiction- ja fantasiaseuran Fantastinen Espoo esittelee Espoon kuvitteellisia kaupunginosia.

Ystävyyskaupungit

Espoon ystävyyskaupungit ovat:

Esztergom, Unkari Hatsina, Venäjä Irving, Texas, Yhdysvallat Køge, Tanska Mumbai, Intia Kongsberg, Norja

Kristianstad, Ruotsi Nõmme, Viro Sauðárkrókur, Islanti Shanghai, Kiina Sotši, Venäjä

Aiheesta muualla

• Espoon kaupungin kotisivut
• Espoon kaupunginosayhdistysten liitto
• Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry
• Helsingin seudun liikenne
• Helsinki.fi – Pääkaupunkiseudun kaupunkiportaali
• Espoo Wikitravelissa
• Espoolainen kaupunkiverkkopalvelu
• Matkailutietoa Espoosta
• Espoon uhanalaiset eläimet ja kasvit

Espoo

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2012)

1. Helsinki	596 233	7. Jyväskylä	131 997	13. Lappeenranta	72 156	19. Kotka	54 837	25. Rauma	39 802
2. Espoo	252 730	8. Lahti	102 358	14. Hämeenlinna	67 280	20. Mikkeli	48 952	26. Lohja	39 748
3. Tampere	215 315	9. Kuopio	97 552	15. Rovaniemi	60 707	21. Porvoo	48 862	27. Järvenpää	38 993
4. Vantaa	203 177	10. Kouvola	87 592	16. Vaasa	60 435	22. Kokkola	46 602	28. Kajaani	38 038
5. Turku	178 784	11. Pori	83 192	17. Seinäjoki	58 796	23. Hyvinkää	45 572	29. Tuusula	37 706
6. Oulu	143 988	12. Joensuu	73 871	18. Salo	55 231	24. Nurmijärvi	40 385	30. Kirkkonummi	37 238

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet