Saunalahti (Espoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saunalahti
Bastvik
Kaupungin kartta, jossa Saunalahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Saunalahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 42[1]
Pinta-ala 6,6 km² [2]
Väkiluku 6 729 [3]  
Osa-alueet Kattilalaakso, Kattilavuori, Kiviruukki, Kummeliranta, Kummelivuori, Sammalvuori, Tillinmäki
Postinumerot 02330
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Kaupunginkallio, Kurttila, Latokaski, Nöykkiö, Vanttila
Espoon Saunalahtea rakennetaan marraskuussa 2004.

Saunalahti (ruots. Bastvik) on Espoon kaupuninosa ja uusimpia kerrostaloalueita Kummelivuoren rinteessä Kivenlahden ja Kurttilan välissä Kauklahdenväylän länsipuolella Espoon­lahden (merenlahti) rannalla. Merenlahti Saunalahden kohdalla on nimeltään Bastvikfjärden. Alueella on myös, alkuperäistä saunalahtelaista, vanhaa omakotiasutusta ja viljelystä. Kivenlahdesta Saunalahden erottaa Länsiväylä. Espoonlahden vesitorni sijaitsee kaupunginosan itälaidalla Sammalvuorella.

Bastvikin 1800-luvulta peräisin oleva kartano on pitkään ollut ränsistyneessä kunnossa. Päärakennuksen kunnostus valmistui 2008 ja siinä on asuintilojen lisäksi kunnostusprojektin arkkitehtien toimisto (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy). Jokaisen kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna kartano on avoinna kahvilana. Bastvikia kaavailtiin myös Kauklahdessa kesällä 2006 pidettyjen asuntomessujen etäkohteeksi. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin.

Bastvikin kartano on ollut 1800-luvun lopulla merkittävä sahatila, minkä ansiosta Sågholmen (entinen saari, nykyinen Sahaniemi) on ollut suurtenkin alusten pysähdyspaikka. 1910-luvun loppupuolella kartanorakennus kärsi ylläpidon puutteesta, mutta vuonna 1923 tilan osti Kauklahden Lasitehtaan perustaja Claes Nordstedt, joka kunnostutti rakennusta. Kun Kauklahden Lasitehdas ajautui konkurssiin, Nordstedt myi tilan vuonna 1928 pankinjohtaja Antti Hiltuselle. Hiltunen korjautti päärakennusta jälleen, tällä kertaa myös arkkitehtonisesti. Arkkitehti Väinö Toivion suunnitelmien mukaisesti rakennus sai uusklassisen, huvilamaisen asun. Kartanorakennuksen kunnostamisessa pyritään nyt 2000-luvulla nimenomaan tämän 1920-lukulaisen hengen vaalimiseen.

Espoon rantoja kiertävä rantaraitti päättyy lännessä Saunalahteen. Espoonlahden perukassa rannat eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisessä käytössä.[4]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivenlahden vaihtopysäkiltä kulkee useita muita eri puolille Espoota ja Helsinkiä vieviä sisäisiä- sekä seutulinjoja.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella ei ole toistaiseksi lähipalveluja, paitsi pieni pizzeria Kummelivuorentien ja Myötätuulenmäen risteyksessä. Alue tukeutuu Espoonlahden aluekeskuksen palveluihin.

Lähimmät palvelut ovat:

  • Lippulaivan kauppakeskus noin 3 km pyöräilymatkan päässä.
  • Kivenlahden palvelut noin 2 km päässä (Alepa, K-Market, Valintatalo, R-Kioski, apteekki, kirjasto, päiväkoti, sosiaalitoimisto, terveysasema).
  • Noin 4 km päässä Kauklahden keskustasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Espoon rantaraitti Viitattu 9.9.2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]