Saunalahti (Espoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saunalahti
Bastvik
Espoon kartta jossa Saunalahti korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro 42
Suuralue Suur-Espoonlahti
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02330
Osa-alueet Kattilalaakso, Kattilavuori, Kiviruukki, Kummeliranta, Kummelivuori, Sammalvuori, Tillinmäki
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Kaupunginkallio, Kurttila, Latokaski, Nöykkiö, Vanttila
Espoon Saunalahtea rakennetaan marraskuussa 2004.

Saunalahti (ruots. Bastvik) on Espoon kaupuninosa ja uusimpia kerrostaloalueita Kummelivuoren rinteessä Kivenlahden ja Kurttilan välissä Kauklahdenväylän länsipuolella Espoon­lahden (merenlahti) rannalla. Merenlahti Saunalahden kohdalla on nimeltään Bastvikfjärden. Alueella on myös, alkuperäistä saunalahtelaista, vanhaa omakotiasutusta ja viljelystä. Kivenlahdesta Saunalahden erottaa Länsiväylä. Espoonlahden vesitorni sijaitsee kaupunginosan itälaidalla Sammalvuorella.

Bastvikin 1800-luvulta peräisin oleva kartano on pitkään ollut ränsistyneessä kunnossa. Päärakennuksen kunnostus valmistui 2008 ja siinä on asuintilojen lisäksi kunnostusprojektin arkkitehtien toimisto (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy). Jokaisen kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna kartano on avoinna kahvilana. Bastvikia kaavailtiin myös Kauklahdessa kesällä 2006 pidettyjen asuntomessujen etäkohteeksi. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin.

Bastvikin kartano on ollut 1800-luvun lopulla merkittävä sahatila, minkä ansiosta "Sågholmen" (entinen saari, nykyinen Sahaniemi) on ollut suurienkin alusten pysähdyspaikka. 1910-luvun loppupuolella kartanorakennus kärsi ylläpidon puutteesta, mutta vuonna 1923 tilan osti Claes Nordstedt, Kauklahden Lasitehtaan perustaja, joka kunnosti rakennusta. Kun Kauklahden Lasitehdas ajautui konkurssiin, myi Nordstedt tilan vuonna 1928 pankinjohtaja Antti Hiltuselle perheineen. Hiltusten toimesta päärakennusta uudistettiin jälleen, tällä kertaa myös arkkitehtonisesti. Arkkitehti Väinö Toivion suunnitelmien mukaisesti rakennus sai uusklassisen, huvilamaisen asun. Kartanorakennuksen kunnostamisessa nyt 2000-luvulla pyritään nimenomaan tämän 1920-lukulaisen hengen vaalimiseen.

Espoon rantoja kiertävä rantaraitti päättyy lännessä Saunalahteen. Espoonlahden perukassa rannat eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisessä käytössä.[1]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunalahden talot pyritään rakentamaan säilyttäen mahdollisimman paljon alkuperäistä luontoa. Talot rakennetaan eri korkeuksiin niin, että useimmista taloista näkyy meri. Kaikki talot sopivat toistensa kanssa hyvin keskenään vaikka eivät näytäkään aivan samanlaisilta.

Saunalahteen tulee koti 5 000 uudelle asukkaalle. Ensimmäiset ehtivät muuttaa alueelle syksyllä 2003. Uusi kaupunginosa on pääosin valmis vuonna 201x.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivenlahden vaihtopysäkiltä kulkee useita muita eri puolille Espoota ja Helsinkiä vieviä sisäisiä- sekä seutulinjoja.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella ei ole toistaiseksi mitään lähipalveluja, paitsi pieni pizzeria Kummelivuorentien ja Myötätuulenmäen risteyksessä. Alue tukeutuu Espoonlahden aluekeskuksen palveluihin.

Lähimmät palvelut ovat:

  • Lippulaivan kauppakeskus noin 3 km pyöräilymatkan päässä.
  • Kivenlahden palvelut noin 2 km päässä (Alepa, K-Market, Valintatalo, R-Kioski, apteekki, kirjasto, päiväkoti, sosiaalitoimisto, terveysasema).
  • Noin 4 km päässä Kauklahden keskustasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon rantaraitti Viitattu 9.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]