Saunalahti (Espoo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saunalahti
Bastvik
Kaupungin kartta, jossa Saunalahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Saunalahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 42[1]
Pinta-ala 6,6 km² [2]
Väkiluku 10 579 (31.12.2021)
Väestötiheys 1602,9 as./km²
Osa-alueet Kattilalaakso, Kattilavuori, Kiviruukki, Kummeliranta, Kummelivuori, Sammalvuori, Tillinmäki
Postinumero(t) 02330
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Kaupunginkallio, Kurttila, Latokaski, Nöykkiö, Vanttila
Espoon Saunalahtea rakennetaan marraskuussa 2004.
Salakuljettajantie elokuussa 2020.

Saunalahti (ruots. Bastvik) on Espoon kaupunginosa ja uusimpia kerrostaloalueita Kummelivuoren rinteessä Kivenlahden ja Kurttilan välissä Kauklahdenväylän länsipuolella Espoon­lahden (merenlahti) rannalla. Merenlahti Saunalahden kohdalla on nimeltään Bastvikfjärden. Alueella on myös alkuperäistä saunalahtelaista, vanhaa omakotiasutusta ja viljelystä. Kivenlahdesta Saunalahden erottaa Länsiväylä. Espoonlahden vesitorni sijaitsee kaupunginosan itälaidalla Sammalvuorella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bastvikin 1800-luvulta peräisin oleva kartano oli pitkään ränsistynyt. Päärakennuksen kunnostus valmistui 2008 ja siinä on asuintilojen lisäksi kunnostusprojektin arkkitehtien toimisto (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy). Jokaisen kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna kartano on avoinna kahvilana. Bastvikia kaavailtiin myös Kauklahdessa kesällä 2006 pidettyjen asuntomessujen etäkohteeksi. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin.

Bastvikin kartano oli 1800-luvun lopulla merkittävä sahatila, minkä ansiosta Sågholmen (entinen saari, nykyinen Sahaniemi) on ollut suurtenkin alusten pysähdyspaikka. 1910-luvun loppupuolella kartanorakennus kärsi ylläpidon puutteesta, mutta vuonna 1923 tilan osti Kauklahden Lasitehtaan perustaja Claes Nordstedt, joka kunnostutti rakennusta. Kun Kauklahden Lasitehdas ajautui konkurssiin, Nordstedt myi tilan vuonna 1928 pankinjohtaja Antti Hiltuselle. Hiltunen korjautti päärakennusta jälleen, tällä kertaa myös arkkitehtonisesti. Arkkitehti Väinö Toivion suunnitelmien mukaisesti rakennus sai uusklassisen, huvilamaisen asun. Kartanorakennuksen kunnostamisessa pyrittiin 2000-luvulla nimenomaan 1920-lukulaisen hengen vaalimiseen.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosasta liikennöivät seuraavat HSL:n bussilinjat:[3]

Lisäksi Kummelirannanportin pysäkiltä kulkevat seutulinjat 171 ja 173K Kirkkonummelta Matinkylään, sekä yölinja 173N Kirkkonummelta Kamppiin.[3]

Espoon rantoja kiertävä rantaraitti päättyy lännessä Saunalahteen. Espoonlahden perukassa rannat eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisessä käytössä.[4]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen palveluihin kuuluvat Saunalahden koulu, -kirjasto, valintamyymälä sekä Saunalahden ja Paapuurin päiväkodit, Touhula Vekaralahti sekä Saunalahden neuvola. Alueella on pizzerioita, kukkakauppa ja kampaamo. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun risteykseen avattiin valintamyymälä joulukuussa 2015. Muilta osin alue tukeutuu Espoonlahden aluekeskuksen palveluihin.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b HSL Reittiopas: Saunalahti
  4. Espoon rantaraitti espoolaiset.fi. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 9.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]